Sosiaaliturva http://ollimarkkanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/133166/all Sun, 14 Jul 2019 23:40:52 +0300 fi Kansalaiselle taattu elintaso eri vaiheissa elämää http://ionmittler.puheenvuoro.uusisuomi.fi/278364-kansalaiselle-taattu-elintaso-eri-vaiheissa-elamaa <p>Hieman lonkalta lähtee nämä lukemat, mutta suurinpiirtein tämän tasoista sosiaaliturvaa valtio tarjoaa kansalaisille eri vaiheissa elämää. Onko se reilua, siitä jokainen saa olla valitsemaansa mieltä.</p><p>Alle 17-vuotias: lapsilisä noin 100 EUR / kk.</p><p>Opiskelija: olosuhteista riippuen 40 - 700 EUR / kk rahana käteen (tyypillisesti noin 10 kk vuodesta, joka tekisi vuositasolla keskimäärin 33 - 583 EUR / kk), lisäksi matalakorkoista lainaa tarjolla 600 EUR / kk.</p><p>Työtön aikuinen: 600 - 1200 EUR / kk, riippuen kuinka viekkaasti osaa täyttää lomakkeita ja hakea erilaisia asumistukia jne.</p><p>Eläkeläinen: takuueläke 780 EUR / kk (tuleeko tähän se &quot;vappusatanen&quot; kohta päälle?).</p><p>Tasan ei käy onnen marjat eri vaiheissa elämää. Todellista tasa-arvoa ei ole sukupuolten tasa-arvo kasvottomana tilastollisena käsitteenä, vaan ihmisten tasa-arvo sukupuoleen katsomatta (ja sukupolveen katsomatta). Vaalien alla oli jopa suositumpaa eri puolueissa luvata &quot;vappusatanen&quot; opiskelijoille kuin eläkeläisille, mutta eläkeläisille suunnatusta lupauksesta tuli Antti Rinteen vappupuheen kautta median lemmikki ja se projekti jota lähdetään viemään maaliin.</p><p>Vastuuvapauslauseke:</p><p>Kaikki oikeudet virheelliseen tietoon pidätetään. Kun en nauti yhtäkään edellä mainituista tuista nykyään, minulla ei ole kovin hyvä tatsi siihen, mitä summia todellisuudessa on tarjolla valtiolta käteen elämän eri vaiheissa.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Hieman lonkalta lähtee nämä lukemat, mutta suurinpiirtein tämän tasoista sosiaaliturvaa valtio tarjoaa kansalaisille eri vaiheissa elämää. Onko se reilua, siitä jokainen saa olla valitsemaansa mieltä.

Alle 17-vuotias: lapsilisä noin 100 EUR / kk.

Opiskelija: olosuhteista riippuen 40 - 700 EUR / kk rahana käteen (tyypillisesti noin 10 kk vuodesta, joka tekisi vuositasolla keskimäärin 33 - 583 EUR / kk), lisäksi matalakorkoista lainaa tarjolla 600 EUR / kk.

Työtön aikuinen: 600 - 1200 EUR / kk, riippuen kuinka viekkaasti osaa täyttää lomakkeita ja hakea erilaisia asumistukia jne.

Eläkeläinen: takuueläke 780 EUR / kk (tuleeko tähän se "vappusatanen" kohta päälle?).

Tasan ei käy onnen marjat eri vaiheissa elämää. Todellista tasa-arvoa ei ole sukupuolten tasa-arvo kasvottomana tilastollisena käsitteenä, vaan ihmisten tasa-arvo sukupuoleen katsomatta (ja sukupolveen katsomatta). Vaalien alla oli jopa suositumpaa eri puolueissa luvata "vappusatanen" opiskelijoille kuin eläkeläisille, mutta eläkeläisille suunnatusta lupauksesta tuli Antti Rinteen vappupuheen kautta median lemmikki ja se projekti jota lähdetään viemään maaliin.

Vastuuvapauslauseke:

Kaikki oikeudet virheelliseen tietoon pidätetään. Kun en nauti yhtäkään edellä mainituista tuista nykyään, minulla ei ole kovin hyvä tatsi siihen, mitä summia todellisuudessa on tarjolla valtiolta käteen elämän eri vaiheissa.

]]>
22 http://ionmittler.puheenvuoro.uusisuomi.fi/278364-kansalaiselle-taattu-elintaso-eri-vaiheissa-elamaa#comments Sosiaaliturva Sun, 14 Jul 2019 20:40:52 +0000 Ion Mittler http://ionmittler.puheenvuoro.uusisuomi.fi/278364-kansalaiselle-taattu-elintaso-eri-vaiheissa-elamaa
Sosiaaliturvan haitallisista kynnyksistä voidaan luopua http://markokettunen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277290-sosiaaliturvan-haitallisista-kynnyksista-voidaan-luopua <p>Hallitus ja työmarkkinajärjestöt pohtivat parhaillaan ansiosidonnaisen työttömyysturvan portaistamista. Kannustavuuden lisääminen on hyvä tavoite, mutta uutta portaikkoa ei tarvitse rakentaa. Parempi on siirtyä lineaarisiin malleihin.</p><p>Sosiaaliturvan määräaikaisuuksilla, kynnyksillä ja portaikoilla on ainakin kaksi haitallista sivuvaikutusta. Kynnyksittäin muuttuvat etuudet muodostavat kannustinloukuiksi, joiden haitallisuus on tunnustettu jo vuosikymmeniä. Tuen vastaanottajan ei kannata yrittää parantaa omaa tilannettaan, koska korkeat kynnykset saavat yrittämisen vaikuttamaan kannattamattomalta. Kynnyksien seurauksena esim. ansiosidonnaiselta työllistyminen voimistuu selkeästi määräaikaisen tuen lopun lähestyessä.</p><p>Edellistä vaarallisempia ovat äkkijyrkästi laskevat etuudet. Tukijärjestelmien kiemuroita tuntemattomalla tukitasojen leikkaukset saattavat tulla arvaamattomani yllätyksinä. Äkillisten tulotason tipahtamisten seurauksena ihmiset joutuvat ahtaisiin ja ahdistaviin tulottomuusloukkoihin, joista ulospääsyyn käytetään myös epätoivoisia keinoja, kuten pikavippejä. Opintotukien takaisinperinnän myötä ongelman tunnistavat ainakin tuhannet opiskelijat.</p><p>Uusien tietorekisterien ja tiedonkulun reaaliaikaisuuden parantuessa sosiaaliturvan kynnyksille on vaikea löytää perusteltuja syitä. Koska tärkeimmät reaaliaikaiset tulo-, vero- ja sosiaaliturvarekisterit ovat olemassa, niiden tarjoama potentiaali kannattaa ottaa käyttöön. Portaiden ja kynnysten sijaan rahan siirrot sekä valtiolta kansalaisille että kansalaisilta valtiolle on muutettavissa lineaarisiksi, progressiivisiksi tai regressiivisiksi.</p><p>Ansiosidonnaisen ja useimpien sosiaaliturvan muotojen laskentayksikkö on vuorokausi. Kolmen kuukauden välein porrastetun aleneman sijasta tuen määrä voisi laskea lineaarisesti ensimmäisen päivän tuen määrästä viimeisen päivän määrään, joka voisi olla sama kuin kassoihin kuulumattomien työmarkkinatuki. Kun tuen määrä laskisi alusta lähtien, päivä päivältä, myös työllistymisen kannustimet jakaantuisivat tasaisemmin. Tiedon reaaliaikaisuutta hyödyntämällä vastaavanlainen kynnyksetön mekanismi on helposti toteutettavissa lähes kaikkiin määräaikaisiin sosiaaliturvan muotoihin. Lineaarisilla siirtymillä säästyttäisiin paljolta inhimilliseltä kärsimykseltä.</p><p>&nbsp;</p><p>Kirjoittaja on Liberaalipuolueen puheenjohtaja.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Hallitus ja työmarkkinajärjestöt pohtivat parhaillaan ansiosidonnaisen työttömyysturvan portaistamista. Kannustavuuden lisääminen on hyvä tavoite, mutta uutta portaikkoa ei tarvitse rakentaa. Parempi on siirtyä lineaarisiin malleihin.

Sosiaaliturvan määräaikaisuuksilla, kynnyksillä ja portaikoilla on ainakin kaksi haitallista sivuvaikutusta. Kynnyksittäin muuttuvat etuudet muodostavat kannustinloukuiksi, joiden haitallisuus on tunnustettu jo vuosikymmeniä. Tuen vastaanottajan ei kannata yrittää parantaa omaa tilannettaan, koska korkeat kynnykset saavat yrittämisen vaikuttamaan kannattamattomalta. Kynnyksien seurauksena esim. ansiosidonnaiselta työllistyminen voimistuu selkeästi määräaikaisen tuen lopun lähestyessä.

Edellistä vaarallisempia ovat äkkijyrkästi laskevat etuudet. Tukijärjestelmien kiemuroita tuntemattomalla tukitasojen leikkaukset saattavat tulla arvaamattomani yllätyksinä. Äkillisten tulotason tipahtamisten seurauksena ihmiset joutuvat ahtaisiin ja ahdistaviin tulottomuusloukkoihin, joista ulospääsyyn käytetään myös epätoivoisia keinoja, kuten pikavippejä. Opintotukien takaisinperinnän myötä ongelman tunnistavat ainakin tuhannet opiskelijat.

Uusien tietorekisterien ja tiedonkulun reaaliaikaisuuden parantuessa sosiaaliturvan kynnyksille on vaikea löytää perusteltuja syitä. Koska tärkeimmät reaaliaikaiset tulo-, vero- ja sosiaaliturvarekisterit ovat olemassa, niiden tarjoama potentiaali kannattaa ottaa käyttöön. Portaiden ja kynnysten sijaan rahan siirrot sekä valtiolta kansalaisille että kansalaisilta valtiolle on muutettavissa lineaarisiksi, progressiivisiksi tai regressiivisiksi.

Ansiosidonnaisen ja useimpien sosiaaliturvan muotojen laskentayksikkö on vuorokausi. Kolmen kuukauden välein porrastetun aleneman sijasta tuen määrä voisi laskea lineaarisesti ensimmäisen päivän tuen määrästä viimeisen päivän määrään, joka voisi olla sama kuin kassoihin kuulumattomien työmarkkinatuki. Kun tuen määrä laskisi alusta lähtien, päivä päivältä, myös työllistymisen kannustimet jakaantuisivat tasaisemmin. Tiedon reaaliaikaisuutta hyödyntämällä vastaavanlainen kynnyksetön mekanismi on helposti toteutettavissa lähes kaikkiin määräaikaisiin sosiaaliturvan muotoihin. Lineaarisilla siirtymillä säästyttäisiin paljolta inhimilliseltä kärsimykseltä.

 

Kirjoittaja on Liberaalipuolueen puheenjohtaja.

]]>
1 http://markokettunen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277290-sosiaaliturvan-haitallisista-kynnyksista-voidaan-luopua#comments Kannustinloukku Sosiaaliturva Thu, 13 Jun 2019 09:56:24 +0000 Marko Kettunen http://markokettunen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277290-sosiaaliturvan-haitallisista-kynnyksista-voidaan-luopua
Kohti seuraavaa hallitusohjelmaa http://johanneskananen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275268-kohti-seuraavaa-hallitusohjelmaa <p>Tänään, vappuaattona kuullaan loputkin vastaukset hallitustunnustelijan kysymyksiin. Minulla on suuri sympatia keskustan eduskuntaryhmän työtä kohtaan. Yhtäältä pitäisi kuunnella vaalitulosta ja muuttaa keskustan politiikkaa ja samalla antaa valmiita vastauksia Suomen hallitsemista varten. Näissä oloissa eduskuntaryhmä on tehnyt tehokasta työtä.</p><p>Tässä blogissa kommentoin <a href="https://www.keskusta.fi/news/Keskusta-antoi-vastauksensa-hallitustunnustelijalle/20266/fd06a2dd-1cad-4964-85ad-fe1bb687da6b">keskustan eduskuntaryhmän vastauksia</a> hallitustunnustelijan kysymyksiin kuitenkin siitä näkökulmasta, mitä muutoksia keskustan politiikkaan ja linjauksiin vaalitulos edellyttää. Keskityn kommenteissani erityisesti talouspolitiikkaan ja sosiaaliturvaan. Kommenttini ovat oleellisia ja tärkeitä riippumatta siitä onko keskusta mukana seuraavassa hallituksessa vai ei.</p><p>Ensinnäkin täytyy sanoa, että on hienoa että hallitustunnustelijan kysymykset ja puolueiden vastaukset ovat julkisia. Tämä mahdollistaa järkevän keskustelun tärkeässä poliittisessa tilanteessa.</p><p>Keskustan eduskuntaryhmä nostaa valtiontalouden tasapainottamisen keskeiseksi tavoitteeksi. Eduskuntaryhmän mukaan julkisen talouden (ml. kuntatalous) on oltava tasapainossa vuonna 2023 eli vaalikauden lopussa. Vuonna 2018 valtiontalous oli noin puolitoista miljardia alijäämäinen. Alijäämää on supistettu vuoden 2014 6,5 miljardin euron alijäämästä leikkaamalla menoja. Samalla edellinen hallitus alensi myös veroja.</p><p>Valtiontalouden tasapaino ei voi olla keskustalaisessa, arvopohjaisessa talouspolitiikassa itsetarkoitus. Keskustalaisuuteen kuuluu toisaalta myös ajatus siitä, että julkinen sektori on vain väline hyvinvoinnin lisäämiselle. Vasemmistopuolueilla on taipumuksena pitää julkista sektoria itsetarkoituksena, oikeistopuolueilla taas on taipumus pitää pientä julkista sektoria ja markkinoita itsetarkoituksena.</p><p><strong>Keskustalainen arvopohjainen talouspolitiikka voisi perustua pragmatismille:</strong> valtion menot ovat oikeutettuja, jos niille on jokin perusteltu tarkoitus. Tällainen tarkoitus voisi esimerkiksi olla hyvinvointierojen tasaaminen ja ihmisten tasavertaisten oikeuksien ja mahdollisuuksien turvaaminen. Myös alueellisten erojen tasaaminen voisi olla julkisen sektorin perusteltu tehtävä.</p><p>Keskustan vaaliohjelmissa ja myös eilisissä vastauksissa hallitustunnustelijan kysymyksiin on paljon tällaista pohdintaa siitä, mitkä valtion menot ovat tärkeitä ja mitkä vähemmän tärkeitä. Näitä pohdintoja ei pidä alistaa tiukkaan vaatimukseen valtiontalouden tasapainottamisesta.</p><p>Viime vaalikaudella kokonaisveroaste laski niin, että se oli vuonna 2016 44 %/BKT ja vuonna 2018 42,4%/BKT. Verotus on keskeinen keino turvata julkinen rahoitus. Jos keskusta on huolissaan julkisten menojen rahoituksesta, se voisi asettaa tavoitteeksi esimerkiksi kokonaisveroasteen nostamisen 45 tai 46% BKT:stä. Tämän tavoitteen saavuttaminen auttaisi julkisen talouden tasapainottamista.</p><p>Keskusta esittää seuraavia veronkorotuksia vastauksissaan hallitustunnustelijalle: solidaarisuusvero, kulutuksen ja terveyden haittaverot, sijoittamisen veropohjan laajentaminen, ALV:n laajentaminen, veronkannon tehostaminen harmaata taloutta karsimalla.</p><p>Harmaan talouden ja veroparatiisitalouden torjunta ovat verotuksen kannalta äärimmäisen tärkeitä tavoitteita. Näistä teemoista syntyisi varmasti yhteisymmärrystä eri puolueiden välille. Keinoja harmaan talouden torjumiseksi on useita. Finnwatch ja Reilu vero ry ovat esittäneet tällaisia keinoja ja seuraavan hallituksen tulisi toteuttaa näitä keinoja.</p><p>Listaan voisi lisätä myös tuloverotuksen progression lisääminen ja osinkoverotuksen kiristäminen. Näin kokonaisveroasteen nostaminen 46% olisi aivan realistinen tavoite. Näin voitaisiin myös luoda liikkumavaraa valtiontalouteen ja ryhtyä paikkaamaan puuttuvia miljardeja hyvinvointivaltiosta, esimerkiksi vanhustenhoivasta.</p><p>Valtiontalouden ongelmat eivät ratkea työllisyysastetta tuijottamalla. Työllisyysastetta tärkeämpää on se, että työpaikkojen laatu pysyy hyvänä. Työehtoja ja palkkoja ei voi enää heikentää, päinvastoin työelämän laatua pitäisi parantaa ja prekarisaatioita vähentää. Vaatimukset lisätä paikallista sopimista pitää myös nähdä tässä kontekstissa.</p><p>Työllisyysasteen nostamiseksi työmarkkinariskien kokonaisvaltainen hallinnointi olisi tärkeää. Tähän tarjoaa eväitä äskettäin julkaistu <a href="http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/161479">Valtioneuvoston kanslian tilaama tutkimuksemme</a> työmarkkinariskien paremmasta hallinnasta.</p><p><strong>Sosiaaliturvaa koskeva kirjaus</strong> on eduskuntaryhmän vastauksessa peräisin keskustan perusturvaohjelmasta. Keskusta kannattaa &rdquo;kannustavaa perustuloa&rdquo;, joka yhdistäisi nykyisen työmarkkinatuen, peruspäivärahan, minimisaurauspäivärahan, äitiys-, isyys- ja vanhempainpäivärahan sekä toimeentulotuen perusosan.</p><p>Vahva kirjaus eduskuntaryhmän vastauksissa on toteamus: &rdquo;keskusta ei hyväksy köyhyyden luokittelua syyn perusteella&rdquo;. Tämä on erittäin tärkeä kirjaus, koska se vie järjestelmäämme kohtia oikeudellista ajattelua hallinnollisen ajattelun sijaan: jokaisella on oltava oikeus perustoimeentuloon eikä valtio määrittele ihmisten elämäntyylejä tai elämän tavoitteita ylhäältä käsin. Perusturvan tasoa pitäisi tietysti myös korottaa tuntuvasti niin, että se kattaa ainakin Kuluttajatutkimuskeskuksen minimiviitebudjetin.</p><p>Perusturvan syyperusteisuuden poistamisen ei tarvitse olla uhka sosiaalipalveluiden saatavuudelle. Työllisyys- ja sosiaalipalveluista pitää tehdä niin laadukkaat, että ihmiset hakeutuvat niihin oma-aloitteisesti, kun heillä on siihen tarvetta. Palvelutyöntekijät voivat olla myös aktiivisia ihmisten tavoittamiseksi. Pakottamalla ihmiset palveluiden piiriin on kuitenkin huonoksi osoittautunut keino.</p><p>Eduskuntaryhmän vastaukseen on kuitenkin jäänyt sama ristiriita, joka oli puolueen aiemmassa perusturvalinjauksessa: &rdquo;Tuen vastineeksi on oltava työelämän käytettävissä kunkin työ- ja toimintakykyisyytensä mukaisesti. Eräs perusteltu lähestymistapa olisi toimia samoin kuin ansiosidonnaisen työttömyysturvan osalta&rdquo;. Jos haluamme poistaa syyperusteisuuden, emme voi ottaa mallia ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta. Syyperusteisuuden poistaminen perusturvasta tarkoittaa sitä, ettei työvoimapoliittista lausuntoa enää tarvita haettaessa perustuloa.</p><p>Ristiriita heijastelee puolueen sisäistä keskustelua työttömyysturvan vastikkeellisuudesta. Kysymys jakoi puoluetta niin, että osa kannatti vastikkeetonta perustuloa ja osa vastikkeellista sosiaaliturvaa, jossa työnhakijan todennettu aktiivisuus nostaisi turvan tasoa.</p><p>Ristiriita on poistettavissa korvaamalla edellinen kirjaus seuraavalla virkkeellä: &rdquo;Tuen vastineeksi on oltava työelämän käytettävissä kunkin työ- ja toimintakykyisyytensä mukaisesti. Omalla aktiivisuudella voi lisätä tuen tasoa. Uudistus on kuitenkin toteutettava niin, ettei perusturvan taso kenelläkään laske alle minimitoimeentulon (joka on ennen veroja 750-1000 e/kk).&rdquo; Olen vakuuttunut (ainakin toiveikas) siitä, että tämä kirjaus käy myös niille, jotka kannattivat vastikkeellista sosiaaliturvaa.</p><p>Eduskuntaryhmän vastauksissa on myös mainittu kokeilu käänteisestä, eli negatiivisesta tuloverotuksesta. Tämä kokeilu on erittäin kannatettava ja kokeilun yhteydessä pitää määritellä myös sosiaaliturvan periaatteet: sosiaaliturvan tavoitteena ei ole vain materiaalisen toimeentulon turvaaminen vaan laajemmin ajateltuna vapauttaa ihmisen luovaa potentiaalia niin, että hän voi toteuttaa itseään ja kasvaa henkisesti.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tänään, vappuaattona kuullaan loputkin vastaukset hallitustunnustelijan kysymyksiin. Minulla on suuri sympatia keskustan eduskuntaryhmän työtä kohtaan. Yhtäältä pitäisi kuunnella vaalitulosta ja muuttaa keskustan politiikkaa ja samalla antaa valmiita vastauksia Suomen hallitsemista varten. Näissä oloissa eduskuntaryhmä on tehnyt tehokasta työtä.

Tässä blogissa kommentoin keskustan eduskuntaryhmän vastauksia hallitustunnustelijan kysymyksiin kuitenkin siitä näkökulmasta, mitä muutoksia keskustan politiikkaan ja linjauksiin vaalitulos edellyttää. Keskityn kommenteissani erityisesti talouspolitiikkaan ja sosiaaliturvaan. Kommenttini ovat oleellisia ja tärkeitä riippumatta siitä onko keskusta mukana seuraavassa hallituksessa vai ei.

Ensinnäkin täytyy sanoa, että on hienoa että hallitustunnustelijan kysymykset ja puolueiden vastaukset ovat julkisia. Tämä mahdollistaa järkevän keskustelun tärkeässä poliittisessa tilanteessa.

Keskustan eduskuntaryhmä nostaa valtiontalouden tasapainottamisen keskeiseksi tavoitteeksi. Eduskuntaryhmän mukaan julkisen talouden (ml. kuntatalous) on oltava tasapainossa vuonna 2023 eli vaalikauden lopussa. Vuonna 2018 valtiontalous oli noin puolitoista miljardia alijäämäinen. Alijäämää on supistettu vuoden 2014 6,5 miljardin euron alijäämästä leikkaamalla menoja. Samalla edellinen hallitus alensi myös veroja.

Valtiontalouden tasapaino ei voi olla keskustalaisessa, arvopohjaisessa talouspolitiikassa itsetarkoitus. Keskustalaisuuteen kuuluu toisaalta myös ajatus siitä, että julkinen sektori on vain väline hyvinvoinnin lisäämiselle. Vasemmistopuolueilla on taipumuksena pitää julkista sektoria itsetarkoituksena, oikeistopuolueilla taas on taipumus pitää pientä julkista sektoria ja markkinoita itsetarkoituksena.

Keskustalainen arvopohjainen talouspolitiikka voisi perustua pragmatismille: valtion menot ovat oikeutettuja, jos niille on jokin perusteltu tarkoitus. Tällainen tarkoitus voisi esimerkiksi olla hyvinvointierojen tasaaminen ja ihmisten tasavertaisten oikeuksien ja mahdollisuuksien turvaaminen. Myös alueellisten erojen tasaaminen voisi olla julkisen sektorin perusteltu tehtävä.

Keskustan vaaliohjelmissa ja myös eilisissä vastauksissa hallitustunnustelijan kysymyksiin on paljon tällaista pohdintaa siitä, mitkä valtion menot ovat tärkeitä ja mitkä vähemmän tärkeitä. Näitä pohdintoja ei pidä alistaa tiukkaan vaatimukseen valtiontalouden tasapainottamisesta.

Viime vaalikaudella kokonaisveroaste laski niin, että se oli vuonna 2016 44 %/BKT ja vuonna 2018 42,4%/BKT. Verotus on keskeinen keino turvata julkinen rahoitus. Jos keskusta on huolissaan julkisten menojen rahoituksesta, se voisi asettaa tavoitteeksi esimerkiksi kokonaisveroasteen nostamisen 45 tai 46% BKT:stä. Tämän tavoitteen saavuttaminen auttaisi julkisen talouden tasapainottamista.

Keskusta esittää seuraavia veronkorotuksia vastauksissaan hallitustunnustelijalle: solidaarisuusvero, kulutuksen ja terveyden haittaverot, sijoittamisen veropohjan laajentaminen, ALV:n laajentaminen, veronkannon tehostaminen harmaata taloutta karsimalla.

Harmaan talouden ja veroparatiisitalouden torjunta ovat verotuksen kannalta äärimmäisen tärkeitä tavoitteita. Näistä teemoista syntyisi varmasti yhteisymmärrystä eri puolueiden välille. Keinoja harmaan talouden torjumiseksi on useita. Finnwatch ja Reilu vero ry ovat esittäneet tällaisia keinoja ja seuraavan hallituksen tulisi toteuttaa näitä keinoja.

Listaan voisi lisätä myös tuloverotuksen progression lisääminen ja osinkoverotuksen kiristäminen. Näin kokonaisveroasteen nostaminen 46% olisi aivan realistinen tavoite. Näin voitaisiin myös luoda liikkumavaraa valtiontalouteen ja ryhtyä paikkaamaan puuttuvia miljardeja hyvinvointivaltiosta, esimerkiksi vanhustenhoivasta.

Valtiontalouden ongelmat eivät ratkea työllisyysastetta tuijottamalla. Työllisyysastetta tärkeämpää on se, että työpaikkojen laatu pysyy hyvänä. Työehtoja ja palkkoja ei voi enää heikentää, päinvastoin työelämän laatua pitäisi parantaa ja prekarisaatioita vähentää. Vaatimukset lisätä paikallista sopimista pitää myös nähdä tässä kontekstissa.

Työllisyysasteen nostamiseksi työmarkkinariskien kokonaisvaltainen hallinnointi olisi tärkeää. Tähän tarjoaa eväitä äskettäin julkaistu Valtioneuvoston kanslian tilaama tutkimuksemme työmarkkinariskien paremmasta hallinnasta.

Sosiaaliturvaa koskeva kirjaus on eduskuntaryhmän vastauksessa peräisin keskustan perusturvaohjelmasta. Keskusta kannattaa ”kannustavaa perustuloa”, joka yhdistäisi nykyisen työmarkkinatuen, peruspäivärahan, minimisaurauspäivärahan, äitiys-, isyys- ja vanhempainpäivärahan sekä toimeentulotuen perusosan.

Vahva kirjaus eduskuntaryhmän vastauksissa on toteamus: ”keskusta ei hyväksy köyhyyden luokittelua syyn perusteella”. Tämä on erittäin tärkeä kirjaus, koska se vie järjestelmäämme kohtia oikeudellista ajattelua hallinnollisen ajattelun sijaan: jokaisella on oltava oikeus perustoimeentuloon eikä valtio määrittele ihmisten elämäntyylejä tai elämän tavoitteita ylhäältä käsin. Perusturvan tasoa pitäisi tietysti myös korottaa tuntuvasti niin, että se kattaa ainakin Kuluttajatutkimuskeskuksen minimiviitebudjetin.

Perusturvan syyperusteisuuden poistamisen ei tarvitse olla uhka sosiaalipalveluiden saatavuudelle. Työllisyys- ja sosiaalipalveluista pitää tehdä niin laadukkaat, että ihmiset hakeutuvat niihin oma-aloitteisesti, kun heillä on siihen tarvetta. Palvelutyöntekijät voivat olla myös aktiivisia ihmisten tavoittamiseksi. Pakottamalla ihmiset palveluiden piiriin on kuitenkin huonoksi osoittautunut keino.

Eduskuntaryhmän vastaukseen on kuitenkin jäänyt sama ristiriita, joka oli puolueen aiemmassa perusturvalinjauksessa: ”Tuen vastineeksi on oltava työelämän käytettävissä kunkin työ- ja toimintakykyisyytensä mukaisesti. Eräs perusteltu lähestymistapa olisi toimia samoin kuin ansiosidonnaisen työttömyysturvan osalta”. Jos haluamme poistaa syyperusteisuuden, emme voi ottaa mallia ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta. Syyperusteisuuden poistaminen perusturvasta tarkoittaa sitä, ettei työvoimapoliittista lausuntoa enää tarvita haettaessa perustuloa.

Ristiriita heijastelee puolueen sisäistä keskustelua työttömyysturvan vastikkeellisuudesta. Kysymys jakoi puoluetta niin, että osa kannatti vastikkeetonta perustuloa ja osa vastikkeellista sosiaaliturvaa, jossa työnhakijan todennettu aktiivisuus nostaisi turvan tasoa.

Ristiriita on poistettavissa korvaamalla edellinen kirjaus seuraavalla virkkeellä: ”Tuen vastineeksi on oltava työelämän käytettävissä kunkin työ- ja toimintakykyisyytensä mukaisesti. Omalla aktiivisuudella voi lisätä tuen tasoa. Uudistus on kuitenkin toteutettava niin, ettei perusturvan taso kenelläkään laske alle minimitoimeentulon (joka on ennen veroja 750-1000 e/kk).” Olen vakuuttunut (ainakin toiveikas) siitä, että tämä kirjaus käy myös niille, jotka kannattivat vastikkeellista sosiaaliturvaa.

Eduskuntaryhmän vastauksissa on myös mainittu kokeilu käänteisestä, eli negatiivisesta tuloverotuksesta. Tämä kokeilu on erittäin kannatettava ja kokeilun yhteydessä pitää määritellä myös sosiaaliturvan periaatteet: sosiaaliturvan tavoitteena ei ole vain materiaalisen toimeentulon turvaaminen vaan laajemmin ajateltuna vapauttaa ihmisen luovaa potentiaalia niin, että hän voi toteuttaa itseään ja kasvaa henkisesti.

]]>
0 http://johanneskananen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275268-kohti-seuraavaa-hallitusohjelmaa#comments Hallitusohjelma Hallitustunnustelut Sosiaaliturva Valtiontalous Tue, 30 Apr 2019 08:31:13 +0000 Johannes Kananen http://johanneskananen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275268-kohti-seuraavaa-hallitusohjelmaa
Närästää, että työstä jää käteen sama kuin sosiaaliturvasta http://miritasaxberg.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274305-narastaa-etta-tyosta-jaa-kateen-sama-kuin-sosiaaliturvasta <p>Suomen suurimmat ongelmat ovat kuristava verotus ja epäreilu sosiaaliturva. Keskituloisen palkasta jää rahaa käteen yhtä paljon, kuin sosiaalituesta. Kuulun keskiluokkaan ja maksan liikaa veroja, kuten noin 70% suomalaisista. Verorahoilla huolehditaan koulutuksesta, terveydestä ja turvallisuudesta, kuten valtion kuuluukin. Ei silti ole kestävää, että suurimman hinnan hyvinvoinnista maksavat pienet yrittäjät ja pienten lasten vanhemmat.</p><p>Joka kymmenes lapsiperhe ja joka toinen mikroyrittäjä kiikkuu köyhyysrajalla. Joka kolmas eläkeläinen on köyhä. Joka viidennellä yrittäjällä on varaa maksaa vain yrittäjän eläkemaksun vähimmäismäärää, joka oikeuttaa vähimmäiseläkettä vastaavaan eläkkeeseen (Eläketurvakeskus). Se on takuueläkkeellä täydennettynä noin 785 euroa. Samaan lopputulokseen pääsee tekemättä töitä, yrittämättä ja elämällä koko ikänsä erilaisten tukien varassa.</p><p>Keskituloisen työssäkäyvän sinkkuvanhemman palkka on 2500-3400 euroa. Käteen jää helposti työmatkojen, lapsen hoidon ja asumisen jälkeen vain noin 500 euroa. Kahden työssäkäyvän aikuisen kaksilapsisen perheen kohdalla tilanne on liki sama. Samaan lopputulokseen pääsee olemalla työtön yksinhuoltaja. (Samansuuntaisia laskelmia esittää myös Vahtera, IL blogi 10.4.19.)</p><p>On oikein, että Suomessa on inhimillisen elämänlaadun varmistava turvaverkko, joka kantaa töiden välissä olevia ja työkyvyttömiä. Sosiaaliturvan ei pitäisi kuitenkaan olla jatkuva ja vastikkeeton tulonlähde työkykyisille. Se täytyy räjäyttää auki ja rakentaa uudelleen siten, että mahdollisimman moni pääsee eroon köyhyysloukusta työn ja järkevän veropolitiikan kautta.</p><p>Ongelma ei ole verotus sinänsä. Valtion on edelleen turvattava hyvinvointi. Ongelma on se, että ansiotuloverotus rokottaa liikaa työtä ja samalla sosiaaliturvajärjestelmä ei kannusta työhön. Kokonaisveroaste on haitallisen korkea. Rahojen täytyy riittää elämiseen etenkin talouksissa, joissa asuu lapsia ja vanhuksia. Palkasta käteen jäävää osuutta ja työnantajien mahdollisuuksia työllistää parannetaan laskemalla ansiotuloveroa palkitsevammaksi ja uudistamalla sosiaaliturva työhön motivoivammaksi.</p><p>Reilu lähtökohta on se, että jokainen maksaa yhteistä hyvää suhteellisesti varojensa mukaan. Verotuksen progressio on periaatteena toimiva, mutta se on liian jyrkkä keskituloisilla. Suomessa on kannattavampaa olla pienituloinen, sillä julkiset maksut ovat pieniä, veroa maksetaan vähemmän ja näin rahaa saattaa jäädä käteen jopa enemmän kuin paremmin tienaavilla. Ansiotuloverotusta pitää ripeästi laskea, jotta ostovoima paranee ja talous kasvaa.</p><p>Verotukseen tehtävät uudistukset ja sosiaaliturvan remontti on tehtävä käsi kädessä. Nämä kaksi järjestelmää riippuvat toisistaan. Tärkeintä on vähentää tukiviidakon byrokratiaan ja valvontaan uppoavia kuluja ja kannustaa tekemään töitä. Työttömien on voitava turvallisesti ottaa vastaan pätkätöitä ja kokeilla yrittämistä ilman tukien välitöntä menetystä. Opiskelijoiden ja työttömien on uskallettava työllistää itsensä yrittäjinä.</p><p>Vaikka työttömien työnhakijoiden ja työn kohtaaminen on iso ongelma, tarvitsee Suomi silti reilusti lisää työntekijöitä. Matalapalkkaisten töiden arvostus täytyy palauttaa. Työllistyminen tutkitusti paranee ansiosidonnaisajan loppua kohti. Motivaatio työn etsimiseen tai vastaanottamiseen ei ymmärrettävästi ole korkea, jos työttömänä olemisesta saa paremman korvauksen kuin matalapalkkaisesta työstä. Olen ollut puhelinmyyjä, siivooja ja tarjoilija ja onnellinen jokaisesta saamastani työpaikasta, sillä minun maailmassani työttömyys ei ole vaihtoehto.</p><p>Yrittämisestä on tehtävä kannattavampaa, sillä suurin osa työpaikoista ovat mikro- ja pienyrittäjien synnyttämiä. Eläkevakuutus- ja sosiaaliturvajärjestelmän parannustarpeet koskevat etenkin yrittäjiä. Laajat yrityspoliittiset uudistukset vaativat asiantuntevan yrittäjyysministeriön perustamista, mutta helpotus saadaan aikaan jo yleissitovien työehtosopimusten purkamisella ja arvonlisäveron alarajan nostolla 30 &ndash; 50 tuhanteen euroon. On vapautettava pääomaa sijoituksiin ja piristettävä kotimaista kasvua ja vientiä.</p><p>Uudistusten tavoite on kestävämpi talous ja suurempi kukkaro heikommasta huolehtimiseen.</p><p>Lue lisää tulevaisuuden kärkiteemoista&nbsp;<a href="https://www.mirita.fi/index.php/poliitikko/">https://www.mirita.fi/index.php/poliitikko/</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Suomen suurimmat ongelmat ovat kuristava verotus ja epäreilu sosiaaliturva. Keskituloisen palkasta jää rahaa käteen yhtä paljon, kuin sosiaalituesta. Kuulun keskiluokkaan ja maksan liikaa veroja, kuten noin 70% suomalaisista. Verorahoilla huolehditaan koulutuksesta, terveydestä ja turvallisuudesta, kuten valtion kuuluukin. Ei silti ole kestävää, että suurimman hinnan hyvinvoinnista maksavat pienet yrittäjät ja pienten lasten vanhemmat.

Joka kymmenes lapsiperhe ja joka toinen mikroyrittäjä kiikkuu köyhyysrajalla. Joka kolmas eläkeläinen on köyhä. Joka viidennellä yrittäjällä on varaa maksaa vain yrittäjän eläkemaksun vähimmäismäärää, joka oikeuttaa vähimmäiseläkettä vastaavaan eläkkeeseen (Eläketurvakeskus). Se on takuueläkkeellä täydennettynä noin 785 euroa. Samaan lopputulokseen pääsee tekemättä töitä, yrittämättä ja elämällä koko ikänsä erilaisten tukien varassa.

Keskituloisen työssäkäyvän sinkkuvanhemman palkka on 2500-3400 euroa. Käteen jää helposti työmatkojen, lapsen hoidon ja asumisen jälkeen vain noin 500 euroa. Kahden työssäkäyvän aikuisen kaksilapsisen perheen kohdalla tilanne on liki sama. Samaan lopputulokseen pääsee olemalla työtön yksinhuoltaja. (Samansuuntaisia laskelmia esittää myös Vahtera, IL blogi 10.4.19.)

On oikein, että Suomessa on inhimillisen elämänlaadun varmistava turvaverkko, joka kantaa töiden välissä olevia ja työkyvyttömiä. Sosiaaliturvan ei pitäisi kuitenkaan olla jatkuva ja vastikkeeton tulonlähde työkykyisille. Se täytyy räjäyttää auki ja rakentaa uudelleen siten, että mahdollisimman moni pääsee eroon köyhyysloukusta työn ja järkevän veropolitiikan kautta.

Ongelma ei ole verotus sinänsä. Valtion on edelleen turvattava hyvinvointi. Ongelma on se, että ansiotuloverotus rokottaa liikaa työtä ja samalla sosiaaliturvajärjestelmä ei kannusta työhön. Kokonaisveroaste on haitallisen korkea. Rahojen täytyy riittää elämiseen etenkin talouksissa, joissa asuu lapsia ja vanhuksia. Palkasta käteen jäävää osuutta ja työnantajien mahdollisuuksia työllistää parannetaan laskemalla ansiotuloveroa palkitsevammaksi ja uudistamalla sosiaaliturva työhön motivoivammaksi.

Reilu lähtökohta on se, että jokainen maksaa yhteistä hyvää suhteellisesti varojensa mukaan. Verotuksen progressio on periaatteena toimiva, mutta se on liian jyrkkä keskituloisilla. Suomessa on kannattavampaa olla pienituloinen, sillä julkiset maksut ovat pieniä, veroa maksetaan vähemmän ja näin rahaa saattaa jäädä käteen jopa enemmän kuin paremmin tienaavilla. Ansiotuloverotusta pitää ripeästi laskea, jotta ostovoima paranee ja talous kasvaa.

Verotukseen tehtävät uudistukset ja sosiaaliturvan remontti on tehtävä käsi kädessä. Nämä kaksi järjestelmää riippuvat toisistaan. Tärkeintä on vähentää tukiviidakon byrokratiaan ja valvontaan uppoavia kuluja ja kannustaa tekemään töitä. Työttömien on voitava turvallisesti ottaa vastaan pätkätöitä ja kokeilla yrittämistä ilman tukien välitöntä menetystä. Opiskelijoiden ja työttömien on uskallettava työllistää itsensä yrittäjinä.

Vaikka työttömien työnhakijoiden ja työn kohtaaminen on iso ongelma, tarvitsee Suomi silti reilusti lisää työntekijöitä. Matalapalkkaisten töiden arvostus täytyy palauttaa. Työllistyminen tutkitusti paranee ansiosidonnaisajan loppua kohti. Motivaatio työn etsimiseen tai vastaanottamiseen ei ymmärrettävästi ole korkea, jos työttömänä olemisesta saa paremman korvauksen kuin matalapalkkaisesta työstä. Olen ollut puhelinmyyjä, siivooja ja tarjoilija ja onnellinen jokaisesta saamastani työpaikasta, sillä minun maailmassani työttömyys ei ole vaihtoehto.

Yrittämisestä on tehtävä kannattavampaa, sillä suurin osa työpaikoista ovat mikro- ja pienyrittäjien synnyttämiä. Eläkevakuutus- ja sosiaaliturvajärjestelmän parannustarpeet koskevat etenkin yrittäjiä. Laajat yrityspoliittiset uudistukset vaativat asiantuntevan yrittäjyysministeriön perustamista, mutta helpotus saadaan aikaan jo yleissitovien työehtosopimusten purkamisella ja arvonlisäveron alarajan nostolla 30 – 50 tuhanteen euroon. On vapautettava pääomaa sijoituksiin ja piristettävä kotimaista kasvua ja vientiä.

Uudistusten tavoite on kestävämpi talous ja suurempi kukkaro heikommasta huolehtimiseen.

Lue lisää tulevaisuuden kärkiteemoista https://www.mirita.fi/index.php/poliitikko/

]]>
6 http://miritasaxberg.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274305-narastaa-etta-tyosta-jaa-kateen-sama-kuin-sosiaaliturvasta#comments Eduskuntavaalit2019 Keskituloinen Palkka Sosiaaliturva Työ Sat, 13 Apr 2019 08:42:36 +0000 Mirita Saxberg http://miritasaxberg.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274305-narastaa-etta-tyosta-jaa-kateen-sama-kuin-sosiaaliturvasta
Sosiaaliturva on monimutkainen ja passivoiva. Siksi perustulo. http://ratilainenniina.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273906-sosiaaliturva-on-monimutkainen-ja-passivoiva-siksi-perustulo <p>Sosiaaliturvamme on päässyt repsahtamaan. Nykyinen järjestelmämme on niin monimutkainen, että moni kokee etuuksien hakemisen hyvin vaikeaksi. Arvioiden mukaan jopa puolet toimeentulotukeen oikeutetuista ei hae sitä. Tämä tarkoittaa, että Suomessa on valtava määrä hyvin pienillä tuloilla eläviä ihmisiä, jotka eivät syystä tai toisesta hae heille kuuluvaa sosiaaliturvaa.</p><p>Järjestelmään on hiljalleen tuotu uusia nimikkeitä, etuuksia, muutoksia ja poikkeuksia, jonka vuoksi koko sosiaaliturva on sirpaleinen niin tuen kuin palveluiden osalta. Hakijalle tukiverkko on vaikea hahmottaa erilaisissa elämäntilanteissa.</p><p>Tarvitsemme laajempaa järjestelmän tarkastelua. Seuraavan eduskunnan tulisi valita vastikkeettoman perustulon edistäminen sosiaaliturvauudistuksen pohjaksi. Perustulo on aito mahdollisuus torjua köyhyyttä ja huolehtia siitä, ettei ihmisten tarvitse pelätä toimeentulon katkeamista, kun olosuhteet elämässä muuttuvat.</p><p>Siirtymistä perustuloon ei tehdä hetkessä, eikä välttämättä edes yhdessä hallituskaudessa. Uudistaminen tuleekin aloittaa nyt, jotta muutos voidaan tehdä asteittain kokemuksia keräten. Sipilän hallituksen aloittamassa kokeilussa mukana oli 2 000 pitkäaikaistyötöntä. Kuitenkin myös perustulon vaikutuksista yrittäjien, freelancereiden, opiskelijoiden ja osa-aikaisten työntekijöiden toimeentuloon, työllistymiseen ja hyvinvointiin pitäisi saada kokemuksia.&nbsp;</p><p>Laajennetun kokeilun lisäksi uuden hallituksen ensimmäisen askeleen tulisi olla sosiaaliturvan osien yhtenäistäminen ja selkeyttäminen: työmarkkinatuki, peruspäiväraha, sairauspäiväraha, vanhempainpäiväraha ja kuntoutusraha tulee yhtenäistää yhdeksi etuudeksi. Tuki olisi edelleenkin vastikkeellista nykyisen sosiaaliturvan tapaan, mutta helpottaisi eri tukien yhteensovittelemista.</p><p>Perustulo ei passivoi, vaan vapauttaa ihmisten aikaa ja aivokapasiteettia muuhun kuin byrokratian kanssa taisteluun. Tulevaisuuden sosiaaliturva tulee rakentaa tällaiselle luottamuksen, vapauden ja toimeliaisuuden pohjalle.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Sosiaaliturvamme on päässyt repsahtamaan. Nykyinen järjestelmämme on niin monimutkainen, että moni kokee etuuksien hakemisen hyvin vaikeaksi. Arvioiden mukaan jopa puolet toimeentulotukeen oikeutetuista ei hae sitä. Tämä tarkoittaa, että Suomessa on valtava määrä hyvin pienillä tuloilla eläviä ihmisiä, jotka eivät syystä tai toisesta hae heille kuuluvaa sosiaaliturvaa.

Järjestelmään on hiljalleen tuotu uusia nimikkeitä, etuuksia, muutoksia ja poikkeuksia, jonka vuoksi koko sosiaaliturva on sirpaleinen niin tuen kuin palveluiden osalta. Hakijalle tukiverkko on vaikea hahmottaa erilaisissa elämäntilanteissa.

Tarvitsemme laajempaa järjestelmän tarkastelua. Seuraavan eduskunnan tulisi valita vastikkeettoman perustulon edistäminen sosiaaliturvauudistuksen pohjaksi. Perustulo on aito mahdollisuus torjua köyhyyttä ja huolehtia siitä, ettei ihmisten tarvitse pelätä toimeentulon katkeamista, kun olosuhteet elämässä muuttuvat.

Siirtymistä perustuloon ei tehdä hetkessä, eikä välttämättä edes yhdessä hallituskaudessa. Uudistaminen tuleekin aloittaa nyt, jotta muutos voidaan tehdä asteittain kokemuksia keräten. Sipilän hallituksen aloittamassa kokeilussa mukana oli 2 000 pitkäaikaistyötöntä. Kuitenkin myös perustulon vaikutuksista yrittäjien, freelancereiden, opiskelijoiden ja osa-aikaisten työntekijöiden toimeentuloon, työllistymiseen ja hyvinvointiin pitäisi saada kokemuksia. 

Laajennetun kokeilun lisäksi uuden hallituksen ensimmäisen askeleen tulisi olla sosiaaliturvan osien yhtenäistäminen ja selkeyttäminen: työmarkkinatuki, peruspäiväraha, sairauspäiväraha, vanhempainpäiväraha ja kuntoutusraha tulee yhtenäistää yhdeksi etuudeksi. Tuki olisi edelleenkin vastikkeellista nykyisen sosiaaliturvan tapaan, mutta helpottaisi eri tukien yhteensovittelemista.

Perustulo ei passivoi, vaan vapauttaa ihmisten aikaa ja aivokapasiteettia muuhun kuin byrokratian kanssa taisteluun. Tulevaisuuden sosiaaliturva tulee rakentaa tällaiselle luottamuksen, vapauden ja toimeliaisuuden pohjalle.

]]>
6 http://ratilainenniina.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273906-sosiaaliturva-on-monimutkainen-ja-passivoiva-siksi-perustulo#comments Aktiivimalli Perustulo Sosiaaliturva Sosiaaliturva uudistus Työn vastaanottaminen Tue, 09 Apr 2019 17:10:06 +0000 Niina Ratilainen http://ratilainenniina.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273906-sosiaaliturva-on-monimutkainen-ja-passivoiva-siksi-perustulo
Perustulolle ei ole realistista vaihtoehtoa - nyt puhutaan enää summista http://saganyren.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272559-perustulolle-ei-ole-realistista-vaihtoehtoa-nyt-puhutaan-enaa-summista <p><strong>Mikä on perustulo</strong></p><p>Universal basic income, kansalaispalkka tai perustulo tarkoittaa sitä, että jokainen sosiaaliturvaan oikeutettu ihminen saa tietyn summan rahaa joka kuukausi, täysin vastikkeetta. Ihmisten ei siis tarvitse todistaa hakevansa töitä tai olevansa pienituloinen. Miljonääri saa tuen, kadulla asuva alkoholisti saa tuen. Joka kuukausi, tekemättä mitään. Perustulo on joko veroton, tai veronalainen yhdessä muiden tulojen kanssa.</p><p>Perustuloksi siis ei voi kutsua esimerkiksi briteissä testattua &ldquo;yleistukea&rdquo; tai mitään muuta vastikkeellista tukea. Perustulon ideaan sisältyy se, että se on sama kaikille ja sen saa ilman mitään byrokratiaa.</p><p><strong>Miksi perustuloa tarvitaan</strong></p><p>Sosiaaliturvaa on perinteisesti tarvittu siksi, että osa väestöstä ei joko tilapäisesti tai pysyvästi kykene sellaiseen työhön, jolla voisivat elättää itsensä. Suomalainen hyvinvointivaltio takaa vakaat olot perhevapaiden ajaksi, eläkkeellä, sairauden takia - ja maksaa elämisen kaikista köyhimpien puolesta.</p><p>Nykyisessä sosiaaliturvassa on tausta-ajatuksena vastikkeellisuus. Tuensaajan on tehtävä jotain saadakseen tukea. Perhevapailla hoidetaan lapsia, sairauslomilla toivutaan työkykyisiksi, opintotuella tuotetaan opintopisteitä, ja työttömänä sitoutuu hakemaan aktiivisesti töitä. Asumistuella korvataan asumisen menoja pienituloisille. Lapsilisä on tapa tasata lapsiin liittyviä menoja siten, ettei vanhempien kantama taloudellinen taakka ole kohtuuton.</p><p>Meillä on kuitenkin käsillämme työelämän valtava murros. Teknologian kehityksen vuoksi tarvitsemme yhä vähemmän ihmisiä tekemään<em> tuottavaa työtä</em>, eli tuottamaan tarvitsemiamme hyödykkeitä: Ruoka, vaatteet, asunnot. Kun maatalouden ensivuosina jokaikinen kykenevä ihminen iästä riippumatta tarvittiin peltotöihin, keräilemään marjoja ja hoitamaan eläimiä, tarvitaan nykyään enää alle 5% väestöstä maataloustyöhön. Teollistumisen myötä tuli tehdastöitä, ja ihmiset muuttivat kaupunkeihin. Sittemmin tehtaiden automaatioprosessit ovat kehittyneet, ja harva on enää tehtaalla töissä. Seuraava aalto oli palvelu- ja hoiva-alat. Hoiva-alan töitä ei voida automatisoida, mutta palvelualoilla on jo nähtävissä automaation aiheuttamaa työvoiman syrjäyttämistä. Itsepalvelukassat, robotisoidut varastot, erilaiset automatisoidut kulunvalvonnat, jotka vähentävät henkilökunnan tarvetta.</p><p>Mihin kaikki nämä ihmiset menevät töihin? Tietyt luovat alat ja jotkut asiantuntija-alat vetävät yhä, mutta ne vaativat huippuosaamista. Yhä useampi työpaikka on projektiluontoinen, lyhytkestoinen ja epävarma. Työelämä pirstaloituu, ja ainoa varma on muutos. Ruokaa ja muita perustarpeita tyydyttäviä hyödykkeitä voimme kuitenkin valmistaa kaikille kuten ennenkin, vaikkeivät ihmiset tekisi niin paljon töitä.</p><p>Tämä tosiasia tarkoittaa sitä, että meidän tulee hyväksyä, ettei ihmisille enää riitä sellaisia töitä millä he voivat tienata elantonsa. Meidän tulee hyväksyä se, että yhä suureneva joukko ihmisiä ovat kykenemättömiä tekemään jälkiteollisessa yhteiskunnassa sellaista työtä, josta kenenkään kannattaisi maksaa palkkaa. Meidän on myös hyväksyttävä se, että hoiva-alan töitä ei voida robotisoida, sillä vuorovaikutus toisen ihmisen kanssa kuuluu aivan olennaisesti työnkuvaan. Siispä on löydettävä järjestelmä jolla voimme taata kaikille ihmisille töistä riippumatta katon pään päälle ja ruokaa pöytään - ja myöskin pitää huolta siitä, että yhä harvemmat työssäkäyvät sekä robottien omistajat maksavat tarpeeksi veroja, jotta voimme maksaa hoiva-alan työntekijöille heille kuuluvaa palkkaa.</p><p>Perustulo on nykyisissä olosuhteissa todella tehokas keino jakaa resurssit siten, että kaikille tulee se, mitä he tarvitsevat. Samalla kaikilla on myös vapaus tienata siihen päälle mitä haluavat ja mihin kykenevät! Tehokasta perustulo on siksi, ettei tarvita monimutkaisia lomakehäkkyröitä joilla tarkistaa, että kuka tarvitsee ja mitä ja miksi. Tehokasta se on myös siksi, että se vapauttaa saajan resurssit lomakkeiden täyttelemisestä ja liitteiden metsästämisestä ja jatkuvasti kalvavasta epävarmuudesta siihen, että voi elää omaa elämäänsä. Ihmiset voisivat nykyistä joustavammin yhdistää elämänsä eri osa-alueita.</p><p><strong>Vuosien 2017-2018 perustulokokeilu suomessa</strong></p><p>Suomessa tehtiin rajallinen kokeilu liittyen perustuloon. Saajiksi arvottiin 2000 henkilöä jotka saivat työttömyysetuutta tiettynä kuukautena. Heille maksettiin kahden vuoden ajan 560&euro; perustuloa. Tämä oli todella hyvä kokeilu - kannatan sitä, että uusia tapoja kokeillaan ja testaillaan ennen laajempaa käyttöönottoa. Samalla pitää muistaa kokeilun rajoitukset:</p><ul><li><p>Kokeiluun valittiin työttömiä, ei muita ryhmiä</p></li><li><p>Kokeilu kesti vain kaksi vuotta ja sen kesto oli etukäteen tiedossa</p></li><li><p>Summa oli kuitenkin aika pieni, eli yksi ihminen ei pysty itseään sillä elättämään</p></li></ul><p>Rajoituksista huolimatta kokeilun lopputulos oli varsin myönteinen: Työllisyys ei laskenut lainkaan ja osallistujien hyvinvointi ja mielenterveys koheni! Juuri tätä me siis tarvitsemme. Perustulon vastustajat ovat vedonneet siihen, että työllisyys ei myöskään kasvanut. Itse tässä kohtaa kuitenkin muistuttaisin, että kokeilu oli loppujen lopuksi aika lyhyt. Ja kun työllisyys ei kuitenkaan laskenut, mutta osallistujien mielenterveys koheni, niin eikö tämä silti ole todella hyvä tulos? Perustulon vastustajien mielestä työttömien mielenterveys ei ilmeisesti ole tärkeä asia. Monella ihmisellä istuu vielä tiukasti asenne siitä, että työttömyyden pitääkin olla kurjaa ja raskasta.</p><p><strong>Mitä riskejä on perustulossa</strong></p><p>Perustulo ei tietenkään ole täydellinen ratkaisu. Mikään ratkaisu ei ole täydellinen. Omissa tutkimuksissani olen tullut siihen tulokseen, että keskeisiä riskejä on kaksi: 1. Perustulon taso jää liian matalaksi, ja ihmiset kamppailevat äärimmäisen köyhyyden kanssa. 2. Suurempi osuus naisista jää kotiäideiksi ja työelämän ulkopuolelle. Nämä riskit pitää ottaa todesta ja muitakin riskejä kartoittaa kun lähdemme perustuloa toteuttamaan. Ensimmäinen on vältettävissä yksinkertaisella matematiikalla. Toiseen taas sanoisin, että toisaalta perustulo on loistava keino saada ihmiset pidettyä edes osittain työelämässä mukana, kun osa-aikatyö ja keikkatyö ovat kannattavia ja helppoja käytännössä järjestää. Ei siis tarvitse jäädä kokonaan työelämän ulkopuolelle vaikka tahtoisikin hoitaa lapset kotona pitkään!</p><p><strong>Kuulostaako liian hyvältä ollakseen totta?</strong></p><p>Perustuloa vastustavat sanovat, että järjestelmä on aivan liian kallis. Tarkoituksena ei kuitenkaan ole, että jaamme nykyistä enemmän rahaa kaikille, keräämättä yhtään lisää. On aivan selvää, että verotusjärjestelmää pitää muuttaa. Itse kannatan mallia missä on lähes tasavero, ehkä yhdellä tai kahdella progressioportaalla. Kun nykyään pienipalkkainen maksaa hyvin vähän tai ei ollenkaan veroja koska työnteko on haluttu pitää houkuttelevana, alkaisi perustulomallissa normaali veronmaksu jo ensimmäisestä tienatusta eurosta. Työnteko olisi silti kannattavaa, sillä mitään tukia ei leikattaisi työsskäynnistä huolimatta.</p><p>Perustulon käyttöönotto tulee myös vaatimaan hyvää, portaittaista etenemissuunnitelmaa. Liian nopea kertarysäys laittaisi (vuokra-)asuntomarkkinat kaaokseen ja rytäkässä saattaisi monet jäädä kodittomiksi. Jokaisen askeleen kohdalla on pysähdyttävä miettimään, että onko suunta oikea ja tarvitseeko joku osa vielä hiomista. Perustulomallihan vaatii esimerkiksi sitäkin, että terveydenhuollon asiakasmaksuista ja lääkkeiden omavastuuosuuksista luovutaan, ainakin melkein kokonaan: Muuten tarvitaan yhä tarveharkintaista toimeentulotukea ja se taas estäisi pitkäaikaissairaita ja vammaisia hyötymästä työnteon tuomista mahdollisuuksista elintasonsa nostamiseksi.</p><p><em>Lisälukemista ja linkkivinkkejä:</em></p><p><a href="https://www.kela.fi/perustulokokeilu">Kelan sivuilla perustulosta</a></p><p><a href="http://arimartti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/271918-perustulomallini">Piraattitoveri Arimartti Hopiavuorin malli &amp; laskelma</a></p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Mikä on perustulo

Universal basic income, kansalaispalkka tai perustulo tarkoittaa sitä, että jokainen sosiaaliturvaan oikeutettu ihminen saa tietyn summan rahaa joka kuukausi, täysin vastikkeetta. Ihmisten ei siis tarvitse todistaa hakevansa töitä tai olevansa pienituloinen. Miljonääri saa tuen, kadulla asuva alkoholisti saa tuen. Joka kuukausi, tekemättä mitään. Perustulo on joko veroton, tai veronalainen yhdessä muiden tulojen kanssa.

Perustuloksi siis ei voi kutsua esimerkiksi briteissä testattua “yleistukea” tai mitään muuta vastikkeellista tukea. Perustulon ideaan sisältyy se, että se on sama kaikille ja sen saa ilman mitään byrokratiaa.

Miksi perustuloa tarvitaan

Sosiaaliturvaa on perinteisesti tarvittu siksi, että osa väestöstä ei joko tilapäisesti tai pysyvästi kykene sellaiseen työhön, jolla voisivat elättää itsensä. Suomalainen hyvinvointivaltio takaa vakaat olot perhevapaiden ajaksi, eläkkeellä, sairauden takia - ja maksaa elämisen kaikista köyhimpien puolesta.

Nykyisessä sosiaaliturvassa on tausta-ajatuksena vastikkeellisuus. Tuensaajan on tehtävä jotain saadakseen tukea. Perhevapailla hoidetaan lapsia, sairauslomilla toivutaan työkykyisiksi, opintotuella tuotetaan opintopisteitä, ja työttömänä sitoutuu hakemaan aktiivisesti töitä. Asumistuella korvataan asumisen menoja pienituloisille. Lapsilisä on tapa tasata lapsiin liittyviä menoja siten, ettei vanhempien kantama taloudellinen taakka ole kohtuuton.

Meillä on kuitenkin käsillämme työelämän valtava murros. Teknologian kehityksen vuoksi tarvitsemme yhä vähemmän ihmisiä tekemään tuottavaa työtä, eli tuottamaan tarvitsemiamme hyödykkeitä: Ruoka, vaatteet, asunnot. Kun maatalouden ensivuosina jokaikinen kykenevä ihminen iästä riippumatta tarvittiin peltotöihin, keräilemään marjoja ja hoitamaan eläimiä, tarvitaan nykyään enää alle 5% väestöstä maataloustyöhön. Teollistumisen myötä tuli tehdastöitä, ja ihmiset muuttivat kaupunkeihin. Sittemmin tehtaiden automaatioprosessit ovat kehittyneet, ja harva on enää tehtaalla töissä. Seuraava aalto oli palvelu- ja hoiva-alat. Hoiva-alan töitä ei voida automatisoida, mutta palvelualoilla on jo nähtävissä automaation aiheuttamaa työvoiman syrjäyttämistä. Itsepalvelukassat, robotisoidut varastot, erilaiset automatisoidut kulunvalvonnat, jotka vähentävät henkilökunnan tarvetta.

Mihin kaikki nämä ihmiset menevät töihin? Tietyt luovat alat ja jotkut asiantuntija-alat vetävät yhä, mutta ne vaativat huippuosaamista. Yhä useampi työpaikka on projektiluontoinen, lyhytkestoinen ja epävarma. Työelämä pirstaloituu, ja ainoa varma on muutos. Ruokaa ja muita perustarpeita tyydyttäviä hyödykkeitä voimme kuitenkin valmistaa kaikille kuten ennenkin, vaikkeivät ihmiset tekisi niin paljon töitä.

Tämä tosiasia tarkoittaa sitä, että meidän tulee hyväksyä, ettei ihmisille enää riitä sellaisia töitä millä he voivat tienata elantonsa. Meidän tulee hyväksyä se, että yhä suureneva joukko ihmisiä ovat kykenemättömiä tekemään jälkiteollisessa yhteiskunnassa sellaista työtä, josta kenenkään kannattaisi maksaa palkkaa. Meidän on myös hyväksyttävä se, että hoiva-alan töitä ei voida robotisoida, sillä vuorovaikutus toisen ihmisen kanssa kuuluu aivan olennaisesti työnkuvaan. Siispä on löydettävä järjestelmä jolla voimme taata kaikille ihmisille töistä riippumatta katon pään päälle ja ruokaa pöytään - ja myöskin pitää huolta siitä, että yhä harvemmat työssäkäyvät sekä robottien omistajat maksavat tarpeeksi veroja, jotta voimme maksaa hoiva-alan työntekijöille heille kuuluvaa palkkaa.

Perustulo on nykyisissä olosuhteissa todella tehokas keino jakaa resurssit siten, että kaikille tulee se, mitä he tarvitsevat. Samalla kaikilla on myös vapaus tienata siihen päälle mitä haluavat ja mihin kykenevät! Tehokasta perustulo on siksi, ettei tarvita monimutkaisia lomakehäkkyröitä joilla tarkistaa, että kuka tarvitsee ja mitä ja miksi. Tehokasta se on myös siksi, että se vapauttaa saajan resurssit lomakkeiden täyttelemisestä ja liitteiden metsästämisestä ja jatkuvasti kalvavasta epävarmuudesta siihen, että voi elää omaa elämäänsä. Ihmiset voisivat nykyistä joustavammin yhdistää elämänsä eri osa-alueita.

Vuosien 2017-2018 perustulokokeilu suomessa

Suomessa tehtiin rajallinen kokeilu liittyen perustuloon. Saajiksi arvottiin 2000 henkilöä jotka saivat työttömyysetuutta tiettynä kuukautena. Heille maksettiin kahden vuoden ajan 560€ perustuloa. Tämä oli todella hyvä kokeilu - kannatan sitä, että uusia tapoja kokeillaan ja testaillaan ennen laajempaa käyttöönottoa. Samalla pitää muistaa kokeilun rajoitukset:

  • Kokeiluun valittiin työttömiä, ei muita ryhmiä

  • Kokeilu kesti vain kaksi vuotta ja sen kesto oli etukäteen tiedossa

  • Summa oli kuitenkin aika pieni, eli yksi ihminen ei pysty itseään sillä elättämään

Rajoituksista huolimatta kokeilun lopputulos oli varsin myönteinen: Työllisyys ei laskenut lainkaan ja osallistujien hyvinvointi ja mielenterveys koheni! Juuri tätä me siis tarvitsemme. Perustulon vastustajat ovat vedonneet siihen, että työllisyys ei myöskään kasvanut. Itse tässä kohtaa kuitenkin muistuttaisin, että kokeilu oli loppujen lopuksi aika lyhyt. Ja kun työllisyys ei kuitenkaan laskenut, mutta osallistujien mielenterveys koheni, niin eikö tämä silti ole todella hyvä tulos? Perustulon vastustajien mielestä työttömien mielenterveys ei ilmeisesti ole tärkeä asia. Monella ihmisellä istuu vielä tiukasti asenne siitä, että työttömyyden pitääkin olla kurjaa ja raskasta.

Mitä riskejä on perustulossa

Perustulo ei tietenkään ole täydellinen ratkaisu. Mikään ratkaisu ei ole täydellinen. Omissa tutkimuksissani olen tullut siihen tulokseen, että keskeisiä riskejä on kaksi: 1. Perustulon taso jää liian matalaksi, ja ihmiset kamppailevat äärimmäisen köyhyyden kanssa. 2. Suurempi osuus naisista jää kotiäideiksi ja työelämän ulkopuolelle. Nämä riskit pitää ottaa todesta ja muitakin riskejä kartoittaa kun lähdemme perustuloa toteuttamaan. Ensimmäinen on vältettävissä yksinkertaisella matematiikalla. Toiseen taas sanoisin, että toisaalta perustulo on loistava keino saada ihmiset pidettyä edes osittain työelämässä mukana, kun osa-aikatyö ja keikkatyö ovat kannattavia ja helppoja käytännössä järjestää. Ei siis tarvitse jäädä kokonaan työelämän ulkopuolelle vaikka tahtoisikin hoitaa lapset kotona pitkään!

Kuulostaako liian hyvältä ollakseen totta?

Perustuloa vastustavat sanovat, että järjestelmä on aivan liian kallis. Tarkoituksena ei kuitenkaan ole, että jaamme nykyistä enemmän rahaa kaikille, keräämättä yhtään lisää. On aivan selvää, että verotusjärjestelmää pitää muuttaa. Itse kannatan mallia missä on lähes tasavero, ehkä yhdellä tai kahdella progressioportaalla. Kun nykyään pienipalkkainen maksaa hyvin vähän tai ei ollenkaan veroja koska työnteko on haluttu pitää houkuttelevana, alkaisi perustulomallissa normaali veronmaksu jo ensimmäisestä tienatusta eurosta. Työnteko olisi silti kannattavaa, sillä mitään tukia ei leikattaisi työsskäynnistä huolimatta.

Perustulon käyttöönotto tulee myös vaatimaan hyvää, portaittaista etenemissuunnitelmaa. Liian nopea kertarysäys laittaisi (vuokra-)asuntomarkkinat kaaokseen ja rytäkässä saattaisi monet jäädä kodittomiksi. Jokaisen askeleen kohdalla on pysähdyttävä miettimään, että onko suunta oikea ja tarvitseeko joku osa vielä hiomista. Perustulomallihan vaatii esimerkiksi sitäkin, että terveydenhuollon asiakasmaksuista ja lääkkeiden omavastuuosuuksista luovutaan, ainakin melkein kokonaan: Muuten tarvitaan yhä tarveharkintaista toimeentulotukea ja se taas estäisi pitkäaikaissairaita ja vammaisia hyötymästä työnteon tuomista mahdollisuuksista elintasonsa nostamiseksi.

Lisälukemista ja linkkivinkkejä:

Kelan sivuilla perustulosta

Piraattitoveri Arimartti Hopiavuorin malli & laskelma

 

 

]]>
9 http://saganyren.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272559-perustulolle-ei-ole-realistista-vaihtoehtoa-nyt-puhutaan-enaa-summista#comments Perustulo Perustulokokeilu Sosiaaliturva Mon, 25 Mar 2019 20:45:34 +0000 Saga Nyrén http://saganyren.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272559-perustulolle-ei-ole-realistista-vaihtoehtoa-nyt-puhutaan-enaa-summista
Perustulo ei voi olla vastikkeeton http://riinalansi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272338-perustulo-ei-voi-olla-vastikkeeton <p>Sote säilynee yhtenä tulevan hallituksen suurimmista urakoista, mutta sen rinnalle on tulossa sotu eli sosiaaliturvauudistus. Suhtautuminen sotuun myös jakaa puolueita: vasemmistossa ja vihreissä toivotaan vastikkeetonta perustuloa, muilla malliin sisältyy jonkinlainen tarvehankinta. Siis vastikkeellisuus.</p><p>Keskustan pitkän aikavälin tavoite on perustulo. Ihminen on oikeutettu perusturvaan, joka pienenee ja poistuu verotuksen kautta tulojen kasvaessa.&nbsp;Perustulon pitää olla kannustava ja tehdä työn tekeminen, opiskelu ja yrittäminen aina kannattavaksi.</p><p>Tämän vuoden alussa käyttöön otettu tulorekisteri on tällä tiellä tärkeä etappi. Kun tilit valtion kanssa ovat jatkuvasti tasapainossa, ei tukia peritä takaisin eikä työstä tarvitse tuen maksamisen keskeytyessä kieltäytyä. Jos kykenee vain osapäivätyöhön, sekin onnistuu. Tuet eivät katkea määrittelemättömäksi ajanjaksoksi, mikä nykyjärjestelmässä on ollut iso este työn vastaanottamiseen.</p><p>Suhtautuminen sotuun jakaa puolueita: vasemmistossa ja vihreissä toivotaan vastikkeetonta perustuloa, muilla malliin sisältyy jonkinlainen tarvehankinta. Siis vastikkeellisuus. Vastikkeeton sosiaaliturva eli perustulo tai kansalaispalkka tarkoittaisi, että jokaiselle kansalaiselle maksetaan automaattisesti tietty summa kuukaudessa. Verotuksen kautta järjestelmä takaisi oikeudenmukaisuuden. Vastikkeettoman mallin ongelma on sen hinta. Vähän katsantokannasta riippuen perustulon lasketaan olevan nykyjärjestelmää joko miljardeja kalliimpi tai sitten edullisempi. Täysin aukottomia malleja ei taida vielä olla.</p><p>Sotu-laskuharjoitus tulee olemaan seuraavan hallituskauden suurin ponnistus. Kyse on valtiontalouden kannalta paljon merkittävämmästä asiasta kuin 10 miljardin euron hävittäjähankinta. Osviittaa antavat kuluvan vuoden talousarvion valtavat summat, joita yhtälössä pyöritellään:</p><p>- valtio maksaa perustyöttömyysturvaa lähes 2,4 miljardia euroa (summa oli muuten viime vuonna ensimmäistä kertaa suurempi kuin ansiosidonnainen työttömyysturva)<br />- perhe- ja asumistuet ja toimeentulotuki 4,4 miljardia euroa<br />- eläkkeet 4,6 miljardia euroa<br />- yhteensä valtion sotu-menot olivat 14,9 miljardia euroa, mutta perustulo ei tietenkään korvaisi tätä kaikkea</p><p>Esitetyissä vastikkeettoman perustulon malleissa Vasemmistoliitto puhuu 800 eurosta/kk ja Vihreät ensi vaalikaudella 300 eurosta ja vuoden 2023 jälkeen 600 eurosta/kk. Vihreiden mallissa perustulon päälle tulisivat asumistuki, toimeentulotuki, lapsilisät ja ansiosidonnainen turva, mutta mallin kustannuksista on vaikea sanoa mitään, koska sen rahoitusta ei ole avattu.</p><p>Torstaina Vihreiden Pekka Haavisto myönsi Ylen tv-tentissä, ettei Vihreillä ole tarkkaa mallia siitä, miten perustuloa rahoitetaan. Yleisesti ottaen esitetyissä malleissa haetaan laajempaa veropohjaa ja esimerkiksi Vasemmistoliitto haluaisi verottaa myös pääomatuloja progressiivisesti. Veroasteen nostaminen ei kuitenkaan kasvata verokertymää, joten ei ole olemassa mitään ihmeellistä verokampea, jota kovempaa vääntämällä voisi rahoittaa perustulomallin. Sitä paitsi verotuksemme on jo nyt hyvin kireää.</p><p>Valtion verotulot ovat vuosittain noin 45 miljardia euroa. Pääomien verotuksen kiristäminen sisältää aina uhkan, että pääomat viedään muualle. Yritysverotuksen täytyy olla kilpailukykyinen verrokkimaiden kanssa. Työn verotuksen kiristäminen taas sotii perustulon ideaa vastaan, koska se on omiaan heikentämään kannustinta ottaa vastaan työtä. Ns. haittaveroista tupakkavero tuottaa tänä vuonna miljardin, alkoholivero puolitoista miljardia, autovero vajaan miljardin, ajoneuvovero reilun miljardin. Haittaveroja ei voida loputtomasti viilata ylöspäin, eikä niistä löydy keinoa rahoittaa perustuloa. Energiavero tuottaa valtiolle 4,7 miljardia euroa, mutta käsi ylös, jos ajattelet, että maksamme liian vähän veroa sähkölaskussamme!</p><p>Kaiken kaikkiaan tulee olemaan äärimmäisen hankalaa löytää perustulolle toimiva rahoitusmalli ja vielä saada eri tavoin ajattelevat puolueet saman mallin taakse. Ehkä perustuloa pitäisi lähestyä toisesta suunnasta kuin kustannusten kautta. Toisille vastikkeeton malli sopisi, koska se periaatteessa mahdollistaa joutenolon, jos oma moraali ja maailmankuva sallii sen. Kysymys kuuluukin, pitäisikö sellainen ajattelu sallia?</p><p>Perustuloa on kokeiltu maailmalla. Jo 1970-luvulla Kanadan Manitobassa kokeiltiin Mincome-projektissa perustuloa ja 1970-80-luvuilla Kanadassa ja USA:ssa kokeiltiin negatiivisen tuloveron mallia viidessä eri projektissa. Analyyseissä mallien on havaittu pienentävän halua hakea töitä, mutta ei kovin dramaattisesti.</p><p>Suomen perustulokokeilun alustavat tulokset ovat tulkinnanvaraisia. Moni on kokenut elämänlaadun parantuneen, mutta työllisyysasteeseen kokeilulla ei ollut vaikutusta. En usko, että pitkällä aikavälillä vastikkeettomalla perustulolla olisi aktivoiva vaikutus ihmiseen. Perustulon motiivina pitääkin olla ennen kaikkea nykyisen tukiviidakon harventaminen siten, että jokaisen kannattaa aina ottaa työ vastaan, ryhtyä opiskelemaan tai yrittämään. Katson myös, ettei meillä pienenä kansakuntana ole varaa vapaamatkustajiin. Kaikki ovat arvokkaita ja kaikille löytyy mielekäs rooli. Kukin osallistuu kykyjensä mukaan. Ja jokaisen pitää voida tuntea ylpeyttä omasta roolistaan.</p><p>Tällaista mallia voisi haarukoida vaikkapa selvästi ensimmäistä perustulokokeilua laajemmalla ja paremmin oikeaa perustuloa vastaavalla kokeilulla. Ehkäpä kokeilussa voisi olla kaksi &ndash; kolme erillistä ryhmää, joista toisessa tulo olisi vastikkeetonta ja toisessa ei. Mallien tulotasojen pitäisi tietysti olla erilaisia, jotta nähtäisiin millainen kannustin saa ihmiset oikeasti liikkeelle.</p><p>Ehdottomasti paras tapa rahoittaa uusi sotu-malli on siis kasvattaa edelleen työllisyysastetta. Sosiaaliturva kuuluu ennen kaikkea niille ryhmille, jotka sairauden, työkyvyttömyyden tai väliaikaisen työpaikkakyvyttömyyden vuoksi sitä tarvitsevat.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Sote säilynee yhtenä tulevan hallituksen suurimmista urakoista, mutta sen rinnalle on tulossa sotu eli sosiaaliturvauudistus. Suhtautuminen sotuun myös jakaa puolueita: vasemmistossa ja vihreissä toivotaan vastikkeetonta perustuloa, muilla malliin sisältyy jonkinlainen tarvehankinta. Siis vastikkeellisuus.

Keskustan pitkän aikavälin tavoite on perustulo. Ihminen on oikeutettu perusturvaan, joka pienenee ja poistuu verotuksen kautta tulojen kasvaessa. Perustulon pitää olla kannustava ja tehdä työn tekeminen, opiskelu ja yrittäminen aina kannattavaksi.

Tämän vuoden alussa käyttöön otettu tulorekisteri on tällä tiellä tärkeä etappi. Kun tilit valtion kanssa ovat jatkuvasti tasapainossa, ei tukia peritä takaisin eikä työstä tarvitse tuen maksamisen keskeytyessä kieltäytyä. Jos kykenee vain osapäivätyöhön, sekin onnistuu. Tuet eivät katkea määrittelemättömäksi ajanjaksoksi, mikä nykyjärjestelmässä on ollut iso este työn vastaanottamiseen.

Suhtautuminen sotuun jakaa puolueita: vasemmistossa ja vihreissä toivotaan vastikkeetonta perustuloa, muilla malliin sisältyy jonkinlainen tarvehankinta. Siis vastikkeellisuus. Vastikkeeton sosiaaliturva eli perustulo tai kansalaispalkka tarkoittaisi, että jokaiselle kansalaiselle maksetaan automaattisesti tietty summa kuukaudessa. Verotuksen kautta järjestelmä takaisi oikeudenmukaisuuden. Vastikkeettoman mallin ongelma on sen hinta. Vähän katsantokannasta riippuen perustulon lasketaan olevan nykyjärjestelmää joko miljardeja kalliimpi tai sitten edullisempi. Täysin aukottomia malleja ei taida vielä olla.

Sotu-laskuharjoitus tulee olemaan seuraavan hallituskauden suurin ponnistus. Kyse on valtiontalouden kannalta paljon merkittävämmästä asiasta kuin 10 miljardin euron hävittäjähankinta. Osviittaa antavat kuluvan vuoden talousarvion valtavat summat, joita yhtälössä pyöritellään:

- valtio maksaa perustyöttömyysturvaa lähes 2,4 miljardia euroa (summa oli muuten viime vuonna ensimmäistä kertaa suurempi kuin ansiosidonnainen työttömyysturva)
- perhe- ja asumistuet ja toimeentulotuki 4,4 miljardia euroa
- eläkkeet 4,6 miljardia euroa
- yhteensä valtion sotu-menot olivat 14,9 miljardia euroa, mutta perustulo ei tietenkään korvaisi tätä kaikkea

Esitetyissä vastikkeettoman perustulon malleissa Vasemmistoliitto puhuu 800 eurosta/kk ja Vihreät ensi vaalikaudella 300 eurosta ja vuoden 2023 jälkeen 600 eurosta/kk. Vihreiden mallissa perustulon päälle tulisivat asumistuki, toimeentulotuki, lapsilisät ja ansiosidonnainen turva, mutta mallin kustannuksista on vaikea sanoa mitään, koska sen rahoitusta ei ole avattu.

Torstaina Vihreiden Pekka Haavisto myönsi Ylen tv-tentissä, ettei Vihreillä ole tarkkaa mallia siitä, miten perustuloa rahoitetaan. Yleisesti ottaen esitetyissä malleissa haetaan laajempaa veropohjaa ja esimerkiksi Vasemmistoliitto haluaisi verottaa myös pääomatuloja progressiivisesti. Veroasteen nostaminen ei kuitenkaan kasvata verokertymää, joten ei ole olemassa mitään ihmeellistä verokampea, jota kovempaa vääntämällä voisi rahoittaa perustulomallin. Sitä paitsi verotuksemme on jo nyt hyvin kireää.

Valtion verotulot ovat vuosittain noin 45 miljardia euroa. Pääomien verotuksen kiristäminen sisältää aina uhkan, että pääomat viedään muualle. Yritysverotuksen täytyy olla kilpailukykyinen verrokkimaiden kanssa. Työn verotuksen kiristäminen taas sotii perustulon ideaa vastaan, koska se on omiaan heikentämään kannustinta ottaa vastaan työtä. Ns. haittaveroista tupakkavero tuottaa tänä vuonna miljardin, alkoholivero puolitoista miljardia, autovero vajaan miljardin, ajoneuvovero reilun miljardin. Haittaveroja ei voida loputtomasti viilata ylöspäin, eikä niistä löydy keinoa rahoittaa perustuloa. Energiavero tuottaa valtiolle 4,7 miljardia euroa, mutta käsi ylös, jos ajattelet, että maksamme liian vähän veroa sähkölaskussamme!

Kaiken kaikkiaan tulee olemaan äärimmäisen hankalaa löytää perustulolle toimiva rahoitusmalli ja vielä saada eri tavoin ajattelevat puolueet saman mallin taakse. Ehkä perustuloa pitäisi lähestyä toisesta suunnasta kuin kustannusten kautta. Toisille vastikkeeton malli sopisi, koska se periaatteessa mahdollistaa joutenolon, jos oma moraali ja maailmankuva sallii sen. Kysymys kuuluukin, pitäisikö sellainen ajattelu sallia?

Perustuloa on kokeiltu maailmalla. Jo 1970-luvulla Kanadan Manitobassa kokeiltiin Mincome-projektissa perustuloa ja 1970-80-luvuilla Kanadassa ja USA:ssa kokeiltiin negatiivisen tuloveron mallia viidessä eri projektissa. Analyyseissä mallien on havaittu pienentävän halua hakea töitä, mutta ei kovin dramaattisesti.

Suomen perustulokokeilun alustavat tulokset ovat tulkinnanvaraisia. Moni on kokenut elämänlaadun parantuneen, mutta työllisyysasteeseen kokeilulla ei ollut vaikutusta. En usko, että pitkällä aikavälillä vastikkeettomalla perustulolla olisi aktivoiva vaikutus ihmiseen. Perustulon motiivina pitääkin olla ennen kaikkea nykyisen tukiviidakon harventaminen siten, että jokaisen kannattaa aina ottaa työ vastaan, ryhtyä opiskelemaan tai yrittämään. Katson myös, ettei meillä pienenä kansakuntana ole varaa vapaamatkustajiin. Kaikki ovat arvokkaita ja kaikille löytyy mielekäs rooli. Kukin osallistuu kykyjensä mukaan. Ja jokaisen pitää voida tuntea ylpeyttä omasta roolistaan.

Tällaista mallia voisi haarukoida vaikkapa selvästi ensimmäistä perustulokokeilua laajemmalla ja paremmin oikeaa perustuloa vastaavalla kokeilulla. Ehkäpä kokeilussa voisi olla kaksi – kolme erillistä ryhmää, joista toisessa tulo olisi vastikkeetonta ja toisessa ei. Mallien tulotasojen pitäisi tietysti olla erilaisia, jotta nähtäisiin millainen kannustin saa ihmiset oikeasti liikkeelle.

Ehdottomasti paras tapa rahoittaa uusi sotu-malli on siis kasvattaa edelleen työllisyysastetta. Sosiaaliturva kuuluu ennen kaikkea niille ryhmille, jotka sairauden, työkyvyttömyyden tai väliaikaisen työpaikkakyvyttömyyden vuoksi sitä tarvitsevat.

]]>
2 http://riinalansi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272338-perustulo-ei-voi-olla-vastikkeeton#comments Eduskuntavaalit 2019 Perustulo Sosiaaliturva Suomen talous ja työllisyys Vastikkeellisuus Sat, 23 Mar 2019 07:21:22 +0000 Riina Länsikallio http://riinalansi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272338-perustulo-ei-voi-olla-vastikkeeton
Suomen sosiaaliturva synnyttää paskaduuneja http://jarikorpela.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272233-suomen-sosiaaliturva-synnyttaa-paskaduuneja <p>Suomen tukijärjestelmä on siitä ongelmallinen, että kun saat lisää tuloa, niin muut etuudet laskevat ja muita ylimääräisiä kustannuksia saattaa tulla. Syntyy palkkakuoppia ja palkkaluokkia, joilla ei tule toimeen. Yhteiskunnassa on kuitenkin paljon töitä tarjolla, mutta ne osuvat tähän palkkaluokkaan, jolla ei tule toimeen. Syntyy ns. &rdquo;paskaduuneja&rdquo;. Paskaduuni käsitteenä voidaan ajatella monella tapaa, mutta mielestäni sen voisi yksinkertaistaa siten että se on työ, jolla pelkästään ei tule toimeen. Työtä itsessään todennäköisesti harvoin ajatellaan paskaduunina. Työ ei kuitenkaan itsessään motivoi yhtään, kun tietää, että joutuu kuitenkin hakemaan jonkinlaisia sosiaalitukia, eivätkä nettotulot kaiken muun byrokratiasuhmuroinnin jälkeen nouse lähes ollenkaan. Tällöin koetaan, että keppiä tulee jos jotain yrität. Sosiaaliturva synnyttää siis paskaduuneja.</p><p>Aiheesta on juuri julkaistu myös tutkimusta:&nbsp;<a href="https://www.pam.fi/wiki/toissa-mutta-koyha-palkkatyokoyhyys-ja-sen-kustannukset-ravintola-ja-kiinteistopalvelualoilla-selvitys.html">https://www.pam.fi/wiki/toissa-mutta-koyha-palkkatyokoyhyys-ja-sen-kustannukset-ravintola-ja-kiinteistopalvelualoilla-selvitys.html&nbsp;</a></p><p><strong>Perustulo</strong></p><p>No mitä tälle asialle voisi tehdä? Sitä on varmaan pohdittu jo pienen iäisyyden, sillä näitä &rdquo;paskaduuneja&rdquo; tulee enemmän ja enemmän Suomeen, kun palvelusektori kasvaa ja työt vaativat joustavuutta. Minulla on tähän hyvin yksinkertainen ratkaisu. Maksetaan jokaiselle Suomen kansalaiselle perustoimeentulotuen perusosa (perustulo/kansalaispalkka) ja yhdistetään tämä ja kaikki tuet ja palkkatulot suoraan ansiotuloiksi siten, että ne eivät vähennä toisiaan. Kaikki ovat vain tuloa tulon päälle. Näin kaikki mitä saat, kasvattaa ansiotuloja suoraan, eikä tarvitse pelätä, että nyt tuet tai tulot vähenevät, kun teen näin tai noin. Puolison tulot eivät vaikuttaisi myöskään enää mihinkään, jolloin kukaan ei olisi ns. puolisonsa armoilla, jos itse sattuu olemaan työtön, eikä täten saa mistään rahaa, koska puoliso ansaitsee niin hyvin.</p><p><strong>Asumistulo</strong></p><p>Tämän perusosan lisäksi jokaiselle Suomalaiselle maksettaisiin asumistulo (ent. yleinen asumistuki), jonka suuruus määräytyy sen perusteella missä asuu (kuten nykyäänkin esimerkiksi pääkaupunkiseudulla Kela ja toimeentulotuki maksavat enemmän asumistukea kuin muualla Suomessa). Tässä olisi se etu, että asunnon asumiskustannukset eivät enää vaikuta saatuun tukeen. Tämä taas kannustaisi asumaan halvemmissa asunnoissa, koska tuesta jäisi suoraan erotus käteen. Tämä kannustaisi täten myös kimppa-asumiseen, koska esimerkiksi kahden aikuisen tapauksessa molemmat saisivat saman asumistulon, asuivat sitten toistensa naapurissa tai saman katon alla. Nykyäänhän on useissa tapauksissa kannattavampaa tukikikkailun vuoksi asua eri asunnoissa, koska siten jää molemmille enemmän rahaa käteen, varsinkin jos toinen on töissä. Tämä todennäköisesti vapauttaisi enemmän asuntoja markkinoille, jos esimerkiksi hyvät ystävät haluaisivat asua samassa asunnossa. Asuntojen vuokra/korot/laina vievät usean Suomalaisen tuloista leijonan osan. Tällä tavalla tästä summasta vapautuisi iso osa esimerkiksi palveluiden käyttöön, joka edistäisi työllisyyttä.</p><p><strong>Peruslapsitulo</strong></p><p>Lisäksi perusosan lisäksi jokaisesta lapsesta maksettaisiin huoltajille peruslapsitulo (ent. lapsilisä + lapsilisän korotus + perustulon lapsiosuus + asumistuen korotus osuus). Lapsilisästä tulisi näin verotettavaa tuloa, mutta sen perusmäärää kasvatettaisiin hieman, jotta se edelleen kannustaisi lasten (tulevien veronmaksajien ja meidän eläkkeiden maksajien) hankintaan. Lisäksi peruslapsitulon lisäksi voi saada mahdolliset vanhempainpäivärahat ym. nykyiset tuet ihan samalla tavalla kuin ennenkin, mikäli niihin on oikeutettu.</p><p><strong>Varhaiskasvatustulo</strong></p><p>Näiden lisäksi uutena tulona vanhemmat voivat saada vielä varhaiskasvatustuloa. Varhaiskasvatustuloa saa, jos lapsi menee päiväkotiin/varhaiskasvatukseen. Tämän tulon tulisi olla samansuuruinen kuin kunnallisen varhaiskasvatuksen hinta. Tällä tulolla vanhemmat voivat laittaa lapsensa sitten joko kunnalliseen tai yksityiseen päiväkotiin. Yksityiseen päiväkotiin laitettaessa vanhemmat maksavat mahdollisen hinnan erotuksen itse. Varhaiskasvatustuloa tarkoitus on tehdä töihin menemisestä kannattavampaa lapsiperheelliselle, sekä mahdollistaa päiväkodin valinnanvapaus.</p><p><strong>Opintotulo</strong></p><p>Opiskelijat saisivat itselleen lisäksi opintotulon (ent. opintoraha). Opintotulon määrä olisi suoraan opintorahan määrä ja sillä olisi edelleen samat saantivaatimukset kuin nykyäänkin. Kaikki tulorajat tähän liittyen kuitenkin poistetaan, koska niille ei ole tarvetta enää tässä mallissa. Opintolainaa saisi hakea kuten ennenkin.</p><p><strong>​Lääke- ja sairaanhoitokorvaukset ansiotuloverovähennyksiin</strong></p><p>Seuraavaksi päästäänkin mielenkiintoiseen asiaan, eli lääkekorvaukset. Nykyiset Kelan lääkekorvaukset pidettäisiin, mutta niiden lisäksi lääkärien määräämät reseptilääkkeet olisivat suoraan ansiotuloverossa vähennettäviä. Näiden lisäksi lääkärikäynnit ja toimenpiteet saisi vähentää ansiotuloverotuksessa (mahdollinen vakuutuksen jälkeinen osuus), kävit sitten julkisella tai yksityisellä puolella. Näin ollen sairaat ihmiset maksaisivat ansiotuloistaan pienempää veroa, jos sairastuvat ja joutuvat kuluttamaan rahaansa lääkkeisiin tai sairaalajaksoihin. Nykysysteemillähän on mahdollista, että työssäkäyvän kaikki rahat menevät parantumattoman sairauden hoitoon, jolloin tälle on ihan sama, käykö töissä vai ei, jos käymättä töissä Kela kuitenkin maksaisi nämä käynnit. Työn teon pitäisi tässäkin tapauksessa siis olla kannattavampaa ja siihen voitaisiin näin verotuksellisesti kannustaa.</p><p><strong>Muut tuet säilyvät</strong></p><p>Eläkeläiset saisivat edelleen vähintään takuueläkkeen verran eläkettä tai kansaneläkkeensä näiden tulojen päälle. Lisäksi maksettaisiin normaalisti rintamalisät yms. Vammaistuet, kuntoutustuet yms. maksettaisiin myös normaalisti kaiken päälle, mikäli niihin on oikeutettu.</p><p><strong>Peruspäivärahan ja aktiivimallin asema poistuu</strong></p><p>Koska kaikki saisivat perustulon, korvaisi se kokonaan peruspäivärahan (ei kuitenkaan mahdollista korotusosuutta). Huom. Tälläkin hetkellä toimeentulotuki korvaa mahdollisen peruspäivärahan puuttumisen lähes 1:1, mutta siihen voi tulla jotakin aktiivimallista johtuvia pienennyksiä. Peruspäiväraha on luotu vain työttömän kyykyttämiseksi. Se sitoo työttömän turhaan byrokratiasotaan työkkärin kanssa. Peruspäiväraha sisältyisi siis tuohon perustuloon, eikä tässä mallissa olisi moisia pienennyksiä, eikä aktiivimallia ollenkaan, eikä mahdollisuutta kyykyttämiselle. Korotusosuus maksetaan joka tapauksessa tähän päälle, mikäli on työtön.</p><p><strong>Töihin päästessä tulot kasvavat suoraan</strong></p><p>Mainitaan nyt erikseen vielä, että mikäli henkilö pääsee töihin, hän saa sieltä TES mukaisen palkan eikä se vähennä mitään näitä tuloja. Näin ollen on aivan sama tekeekö henkilö 10 tunnin työviikkoa vai 40 tunnin työviikkoa, sillä saa hän palkakseen mitä tahansa, se on aina lisää. Tällöin minkä tahansa huonopalkkaisenkin työn vastaanottaminen olisi kannattavaa. Ihan minkä tahansa työn tekeminen olisi. Voisi tehdä vaikka 5 eri työtä. Tämä jos mikä kannustaisi, motivoisi ja aktivoisi ihmisiä vastaanottamaan ja tekemään millaista työtä tahansa, niitä entisiä &rdquo;paskaduunejakin&rdquo;. Toki tulojen kasvaessa, verotusaste kasvaa myös.</p><p><strong>Byrokratia vähenee</strong></p><p>Huomatkaa myös, mikä byrokratiavähennys tästä seuraisi, kun nämä tulot (ent. tuet) maksettaisiin kaikille, ilman eri hakemusta ja paperien pyörittelyä. Maistraatista saa suoraan asuinpaikkakunnan, jolloin sieltä saa suoraan tiedon, paljonko asumistuloa maksetaan kullekin henkilölle. Lisäksi sieltä selviävät kenellä on lapsia ja kenen luona he asuvat, jolloin lapsitulo voidaan maksaa suoraan oikeille henkilöille oikeanlaisina. Koulut ilmoittavat opiskelijansa Kelaan, jolloin opintotulo tulee automaattisesti. Kelan ei tarvitse tietää tulotasoasi, sillä verottaja hoitaa sen puolen. Muutakin automaatiota on varmasti mahdollista saada, jolloin saataisiin tämä typerä ja turha pelaaminen paperien ja dokumenttien kanssa loppumaan.</p><p><strong>Ansiotuloverotuksella mahdolliseksi</strong></p><p>Moni varmaan nousi jo alkumetreillä varpailleen ja nauranut jo pidemmän aikaa että Suomihan menisi &rdquo;konkurssiin&rdquo; hetkessä moisesta ajatuksesta. Jutun juoni olisi kuitenkin se, että ansiotulojen verotusta nostettaisiin sopivan absoluuttisen arvon verran kaikille, jonka lisäksi ansiotulojen veroprogressiota pienennettäisiin. Matemaatikkojen tehtävä olisi laskeskella se sopiva veroarvo siten, että pysytään nykyisenkaltaisessa sosiaaliturvabudjetissa ja sovitetaan verotus niin, että minimi kokonaistuki olisi vähintään sama mitä nyt minimissään saadaan. Tällöin se kaikkein viimeisin, heikko-osaisten tuki pysyisi edelleen siellä vähintään yhtä hyvänä, mutta mahdollistaisi heille paremmat tulot jos he muuttaisivat halvempaan asuntoon, kuin mitä nyt tuki tällä hetkellä korvaa. Samalla yhdistelemällä kaikki näin saman katon alle, pystytään luomaan yksinkertainen helposti ymmärrettävä järjestelmä, joka poistaa päällekkäisyyksiä ja luo säästöjä. Lisäksi loiventamalla progressiota kasvatettaisiin entisestään ansioiden kasvun merkitystä erityisesti pieni- ja keskituloisilla lapsiperheillä.</p><p><strong>Maahanmuutto ei ole ratkaisu</strong></p><p>Moni syyttää Suomalaisia laiskoiksi ja liian hyvään tottuneiksi kun nykyisen kaltaiset &rdquo;paskaduunit&rdquo; eivät kelpaa. Tähän tarjotaan ratkaisuksi maahanmuuttoa. Haetaan tänne siis maahanmuuttajia tekemään ne työt, jotka eivät Suomalaisille kelpaa. Epäilen kuitenkin vahvasti, että syy olisi itse työssä, vaan syy on nimenomaan puhtaasti järjestelmässä, juurisyyt ovat puhtaasti taloudellisia. &rdquo;Paskaduunit&rdquo; nykyisellään eivät ole kannattavia työntekijälle itselleen. Maailma on muuttunut sellaiseksi, että tällaisia töitä on, eikä niistä voida kannattavasti maksaa isompaa palkkaa tai tarjota pidempää työaikaa. Työ pirstaloituu. Ne näyttävät kannattavilta maahanmuuttajille, jotka eivät vielä ymmärrä miten Suomen sosiaaliturvajärjestelmä toimii ja palkka vaikuttaa varmasti isolta verrattuna siihen mihin ovat tottuneet kotimaassaan. Tänne on varmasti varsin helppo houkutella näihin töihin työntekijöitä. Tässä on kuitenkin se ongelma, että kun maahanmuuttaja asuu jonkin aikaa Suomessa, huomaa hänkin miten typerä tämä järjestelmä on, eikä tuskin hänellekään enää kelpaa &rdquo;paskaduuni&rdquo;, jos tekemättä mitään saa lähes saman. Eikä tästä voi syyttää maahanmuuttajiakaan, vaan ainoastaan järjestelmää. Näin me vain kasvatamme sosiaalijärjestelmän taakkaa, vaikka meidän pitäisi keksiä keino miten saamme nykyiset resurssimme tehokkaasti käyttöön siten, että se on kaikille kannattavaa. Syy on siis järjestelmässä, ei Suomalaisissa. Korjatkaa järjestelmä. Tässä oli yksi vaihtoehto, ehkä se joitakin ajatuksia herättää, tai synnyttää ajatuksen jostakin uudesta.</p><p>&nbsp;</p><p>Ehkä minulta jäi jotain todella oleellista huomioimatta, mutta toivottavasti tämä toi edes uutta näkökantaa ja ajatuksia aiheeseen. Toivottavasti saamme joskus vielä paremman järjestelmän aikaiseksi, sillä ongelmat eivät katoa mihinkään itsestään.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Suomen tukijärjestelmä on siitä ongelmallinen, että kun saat lisää tuloa, niin muut etuudet laskevat ja muita ylimääräisiä kustannuksia saattaa tulla. Syntyy palkkakuoppia ja palkkaluokkia, joilla ei tule toimeen. Yhteiskunnassa on kuitenkin paljon töitä tarjolla, mutta ne osuvat tähän palkkaluokkaan, jolla ei tule toimeen. Syntyy ns. ”paskaduuneja”. Paskaduuni käsitteenä voidaan ajatella monella tapaa, mutta mielestäni sen voisi yksinkertaistaa siten että se on työ, jolla pelkästään ei tule toimeen. Työtä itsessään todennäköisesti harvoin ajatellaan paskaduunina. Työ ei kuitenkaan itsessään motivoi yhtään, kun tietää, että joutuu kuitenkin hakemaan jonkinlaisia sosiaalitukia, eivätkä nettotulot kaiken muun byrokratiasuhmuroinnin jälkeen nouse lähes ollenkaan. Tällöin koetaan, että keppiä tulee jos jotain yrität. Sosiaaliturva synnyttää siis paskaduuneja.

Aiheesta on juuri julkaistu myös tutkimusta: https://www.pam.fi/wiki/toissa-mutta-koyha-palkkatyokoyhyys-ja-sen-kustannukset-ravintola-ja-kiinteistopalvelualoilla-selvitys.html 

Perustulo

No mitä tälle asialle voisi tehdä? Sitä on varmaan pohdittu jo pienen iäisyyden, sillä näitä ”paskaduuneja” tulee enemmän ja enemmän Suomeen, kun palvelusektori kasvaa ja työt vaativat joustavuutta. Minulla on tähän hyvin yksinkertainen ratkaisu. Maksetaan jokaiselle Suomen kansalaiselle perustoimeentulotuen perusosa (perustulo/kansalaispalkka) ja yhdistetään tämä ja kaikki tuet ja palkkatulot suoraan ansiotuloiksi siten, että ne eivät vähennä toisiaan. Kaikki ovat vain tuloa tulon päälle. Näin kaikki mitä saat, kasvattaa ansiotuloja suoraan, eikä tarvitse pelätä, että nyt tuet tai tulot vähenevät, kun teen näin tai noin. Puolison tulot eivät vaikuttaisi myöskään enää mihinkään, jolloin kukaan ei olisi ns. puolisonsa armoilla, jos itse sattuu olemaan työtön, eikä täten saa mistään rahaa, koska puoliso ansaitsee niin hyvin.

Asumistulo

Tämän perusosan lisäksi jokaiselle Suomalaiselle maksettaisiin asumistulo (ent. yleinen asumistuki), jonka suuruus määräytyy sen perusteella missä asuu (kuten nykyäänkin esimerkiksi pääkaupunkiseudulla Kela ja toimeentulotuki maksavat enemmän asumistukea kuin muualla Suomessa). Tässä olisi se etu, että asunnon asumiskustannukset eivät enää vaikuta saatuun tukeen. Tämä taas kannustaisi asumaan halvemmissa asunnoissa, koska tuesta jäisi suoraan erotus käteen. Tämä kannustaisi täten myös kimppa-asumiseen, koska esimerkiksi kahden aikuisen tapauksessa molemmat saisivat saman asumistulon, asuivat sitten toistensa naapurissa tai saman katon alla. Nykyäänhän on useissa tapauksissa kannattavampaa tukikikkailun vuoksi asua eri asunnoissa, koska siten jää molemmille enemmän rahaa käteen, varsinkin jos toinen on töissä. Tämä todennäköisesti vapauttaisi enemmän asuntoja markkinoille, jos esimerkiksi hyvät ystävät haluaisivat asua samassa asunnossa. Asuntojen vuokra/korot/laina vievät usean Suomalaisen tuloista leijonan osan. Tällä tavalla tästä summasta vapautuisi iso osa esimerkiksi palveluiden käyttöön, joka edistäisi työllisyyttä.

Peruslapsitulo

Lisäksi perusosan lisäksi jokaisesta lapsesta maksettaisiin huoltajille peruslapsitulo (ent. lapsilisä + lapsilisän korotus + perustulon lapsiosuus + asumistuen korotus osuus). Lapsilisästä tulisi näin verotettavaa tuloa, mutta sen perusmäärää kasvatettaisiin hieman, jotta se edelleen kannustaisi lasten (tulevien veronmaksajien ja meidän eläkkeiden maksajien) hankintaan. Lisäksi peruslapsitulon lisäksi voi saada mahdolliset vanhempainpäivärahat ym. nykyiset tuet ihan samalla tavalla kuin ennenkin, mikäli niihin on oikeutettu.

Varhaiskasvatustulo

Näiden lisäksi uutena tulona vanhemmat voivat saada vielä varhaiskasvatustuloa. Varhaiskasvatustuloa saa, jos lapsi menee päiväkotiin/varhaiskasvatukseen. Tämän tulon tulisi olla samansuuruinen kuin kunnallisen varhaiskasvatuksen hinta. Tällä tulolla vanhemmat voivat laittaa lapsensa sitten joko kunnalliseen tai yksityiseen päiväkotiin. Yksityiseen päiväkotiin laitettaessa vanhemmat maksavat mahdollisen hinnan erotuksen itse. Varhaiskasvatustuloa tarkoitus on tehdä töihin menemisestä kannattavampaa lapsiperheelliselle, sekä mahdollistaa päiväkodin valinnanvapaus.

Opintotulo

Opiskelijat saisivat itselleen lisäksi opintotulon (ent. opintoraha). Opintotulon määrä olisi suoraan opintorahan määrä ja sillä olisi edelleen samat saantivaatimukset kuin nykyäänkin. Kaikki tulorajat tähän liittyen kuitenkin poistetaan, koska niille ei ole tarvetta enää tässä mallissa. Opintolainaa saisi hakea kuten ennenkin.

​Lääke- ja sairaanhoitokorvaukset ansiotuloverovähennyksiin

Seuraavaksi päästäänkin mielenkiintoiseen asiaan, eli lääkekorvaukset. Nykyiset Kelan lääkekorvaukset pidettäisiin, mutta niiden lisäksi lääkärien määräämät reseptilääkkeet olisivat suoraan ansiotuloverossa vähennettäviä. Näiden lisäksi lääkärikäynnit ja toimenpiteet saisi vähentää ansiotuloverotuksessa (mahdollinen vakuutuksen jälkeinen osuus), kävit sitten julkisella tai yksityisellä puolella. Näin ollen sairaat ihmiset maksaisivat ansiotuloistaan pienempää veroa, jos sairastuvat ja joutuvat kuluttamaan rahaansa lääkkeisiin tai sairaalajaksoihin. Nykysysteemillähän on mahdollista, että työssäkäyvän kaikki rahat menevät parantumattoman sairauden hoitoon, jolloin tälle on ihan sama, käykö töissä vai ei, jos käymättä töissä Kela kuitenkin maksaisi nämä käynnit. Työn teon pitäisi tässäkin tapauksessa siis olla kannattavampaa ja siihen voitaisiin näin verotuksellisesti kannustaa.

Muut tuet säilyvät

Eläkeläiset saisivat edelleen vähintään takuueläkkeen verran eläkettä tai kansaneläkkeensä näiden tulojen päälle. Lisäksi maksettaisiin normaalisti rintamalisät yms. Vammaistuet, kuntoutustuet yms. maksettaisiin myös normaalisti kaiken päälle, mikäli niihin on oikeutettu.

Peruspäivärahan ja aktiivimallin asema poistuu

Koska kaikki saisivat perustulon, korvaisi se kokonaan peruspäivärahan (ei kuitenkaan mahdollista korotusosuutta). Huom. Tälläkin hetkellä toimeentulotuki korvaa mahdollisen peruspäivärahan puuttumisen lähes 1:1, mutta siihen voi tulla jotakin aktiivimallista johtuvia pienennyksiä. Peruspäiväraha on luotu vain työttömän kyykyttämiseksi. Se sitoo työttömän turhaan byrokratiasotaan työkkärin kanssa. Peruspäiväraha sisältyisi siis tuohon perustuloon, eikä tässä mallissa olisi moisia pienennyksiä, eikä aktiivimallia ollenkaan, eikä mahdollisuutta kyykyttämiselle. Korotusosuus maksetaan joka tapauksessa tähän päälle, mikäli on työtön.

Töihin päästessä tulot kasvavat suoraan

Mainitaan nyt erikseen vielä, että mikäli henkilö pääsee töihin, hän saa sieltä TES mukaisen palkan eikä se vähennä mitään näitä tuloja. Näin ollen on aivan sama tekeekö henkilö 10 tunnin työviikkoa vai 40 tunnin työviikkoa, sillä saa hän palkakseen mitä tahansa, se on aina lisää. Tällöin minkä tahansa huonopalkkaisenkin työn vastaanottaminen olisi kannattavaa. Ihan minkä tahansa työn tekeminen olisi. Voisi tehdä vaikka 5 eri työtä. Tämä jos mikä kannustaisi, motivoisi ja aktivoisi ihmisiä vastaanottamaan ja tekemään millaista työtä tahansa, niitä entisiä ”paskaduunejakin”. Toki tulojen kasvaessa, verotusaste kasvaa myös.

Byrokratia vähenee

Huomatkaa myös, mikä byrokratiavähennys tästä seuraisi, kun nämä tulot (ent. tuet) maksettaisiin kaikille, ilman eri hakemusta ja paperien pyörittelyä. Maistraatista saa suoraan asuinpaikkakunnan, jolloin sieltä saa suoraan tiedon, paljonko asumistuloa maksetaan kullekin henkilölle. Lisäksi sieltä selviävät kenellä on lapsia ja kenen luona he asuvat, jolloin lapsitulo voidaan maksaa suoraan oikeille henkilöille oikeanlaisina. Koulut ilmoittavat opiskelijansa Kelaan, jolloin opintotulo tulee automaattisesti. Kelan ei tarvitse tietää tulotasoasi, sillä verottaja hoitaa sen puolen. Muutakin automaatiota on varmasti mahdollista saada, jolloin saataisiin tämä typerä ja turha pelaaminen paperien ja dokumenttien kanssa loppumaan.

Ansiotuloverotuksella mahdolliseksi

Moni varmaan nousi jo alkumetreillä varpailleen ja nauranut jo pidemmän aikaa että Suomihan menisi ”konkurssiin” hetkessä moisesta ajatuksesta. Jutun juoni olisi kuitenkin se, että ansiotulojen verotusta nostettaisiin sopivan absoluuttisen arvon verran kaikille, jonka lisäksi ansiotulojen veroprogressiota pienennettäisiin. Matemaatikkojen tehtävä olisi laskeskella se sopiva veroarvo siten, että pysytään nykyisenkaltaisessa sosiaaliturvabudjetissa ja sovitetaan verotus niin, että minimi kokonaistuki olisi vähintään sama mitä nyt minimissään saadaan. Tällöin se kaikkein viimeisin, heikko-osaisten tuki pysyisi edelleen siellä vähintään yhtä hyvänä, mutta mahdollistaisi heille paremmat tulot jos he muuttaisivat halvempaan asuntoon, kuin mitä nyt tuki tällä hetkellä korvaa. Samalla yhdistelemällä kaikki näin saman katon alle, pystytään luomaan yksinkertainen helposti ymmärrettävä järjestelmä, joka poistaa päällekkäisyyksiä ja luo säästöjä. Lisäksi loiventamalla progressiota kasvatettaisiin entisestään ansioiden kasvun merkitystä erityisesti pieni- ja keskituloisilla lapsiperheillä.

Maahanmuutto ei ole ratkaisu

Moni syyttää Suomalaisia laiskoiksi ja liian hyvään tottuneiksi kun nykyisen kaltaiset ”paskaduunit” eivät kelpaa. Tähän tarjotaan ratkaisuksi maahanmuuttoa. Haetaan tänne siis maahanmuuttajia tekemään ne työt, jotka eivät Suomalaisille kelpaa. Epäilen kuitenkin vahvasti, että syy olisi itse työssä, vaan syy on nimenomaan puhtaasti järjestelmässä, juurisyyt ovat puhtaasti taloudellisia. ”Paskaduunit” nykyisellään eivät ole kannattavia työntekijälle itselleen. Maailma on muuttunut sellaiseksi, että tällaisia töitä on, eikä niistä voida kannattavasti maksaa isompaa palkkaa tai tarjota pidempää työaikaa. Työ pirstaloituu. Ne näyttävät kannattavilta maahanmuuttajille, jotka eivät vielä ymmärrä miten Suomen sosiaaliturvajärjestelmä toimii ja palkka vaikuttaa varmasti isolta verrattuna siihen mihin ovat tottuneet kotimaassaan. Tänne on varmasti varsin helppo houkutella näihin töihin työntekijöitä. Tässä on kuitenkin se ongelma, että kun maahanmuuttaja asuu jonkin aikaa Suomessa, huomaa hänkin miten typerä tämä järjestelmä on, eikä tuskin hänellekään enää kelpaa ”paskaduuni”, jos tekemättä mitään saa lähes saman. Eikä tästä voi syyttää maahanmuuttajiakaan, vaan ainoastaan järjestelmää. Näin me vain kasvatamme sosiaalijärjestelmän taakkaa, vaikka meidän pitäisi keksiä keino miten saamme nykyiset resurssimme tehokkaasti käyttöön siten, että se on kaikille kannattavaa. Syy on siis järjestelmässä, ei Suomalaisissa. Korjatkaa järjestelmä. Tässä oli yksi vaihtoehto, ehkä se joitakin ajatuksia herättää, tai synnyttää ajatuksen jostakin uudesta.

 

Ehkä minulta jäi jotain todella oleellista huomioimatta, mutta toivottavasti tämä toi edes uutta näkökantaa ja ajatuksia aiheeseen. Toivottavasti saamme joskus vielä paremman järjestelmän aikaiseksi, sillä ongelmat eivät katoa mihinkään itsestään.

]]>
2 http://jarikorpela.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272233-suomen-sosiaaliturva-synnyttaa-paskaduuneja#comments Paskaduuni Perustulo Sosiaaliturva Thu, 21 Mar 2019 22:43:49 +0000 Jari Korpela http://jarikorpela.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272233-suomen-sosiaaliturva-synnyttaa-paskaduuneja
Työelämä ja yrittäjyyden edellytykset kuntoon http://konstaweber.puheenvuoro.uusisuomi.fi/271502-tyoelama-ja-yrittajyyden-edellytykset-kuntoon <p><strong>Työn murros</strong></p> <p>Työelämä ja teollisuus on ollut viime vuosikymmenet kahden murroksen alla: globalisaation ja automatisaation tullessa vahvemmin työelämään.</p> <p>Yleensä teollisissa vallankumouksissa työ on pitkälti vain muuttunut ja hävinneiden alojen tilalle on tullut uusia. Tekoälyn eri sovellusten tarkoitus on kuitenkin osin automatisoida prosesseja, joita tehdään ihmisvoimin ja tehdä tämä ennenkokemattoman tehokkaasti. Uusia töitä syntyy koko ajan, mutta syntyykö niitä yhtä paljon kuin aikaisemmissa teollisissa vallankumouksissa jää nähtäväksi. Automatisaation tuomat mahdollisuudet näyttäytyvät pelkona aloilla, joilla automatisaatio on vienyt tai on viemässä työn.</p> <p>Aika ajoin Suomessakin väläytellään automatisaation tiimoilta. ns. robottiveroa. Robottivero itsessään erillisenä verona toimisi varmaankin osin kuin savupiippuvero aikanaan. Savupiippuveron takia kaikki talon savuhormit ohjattiin veron välttämiseksi yhteen piippuun. On vaikea tehdä eroa jo nyt yksittäisen robottikäden tai kokonaan automatisoidun linjaston välille. Automatisaatio tapahtuu usein niin tuotannossa kuin ohjelmistoissakin pala kerrallaan. Hetkeä, jollain erilliset robottikädet ohjautuvat samalla ohjelmistolla saumattomasti ei välttämättä ulkoisesti eroa siitä, että jokainen käsi on erikseen ohjelmoitu.</p> <p>Nettiyhteyksien nopeutuminen ja muut viestintäteknologia mahdollistaa etätyön monessakin työssä. Nykyään ei monessa työssä ole enää mieltä tehdä sitä tietyssä pisteessä tietyllä toimistolla. Etätyön tekemiseen pitää kannustaa ja näyttää esimerkkiä. Etätyö säästää monesti luontoa, kun työpaikalle ei ole välttämätöntä ajaa pitkää matkaa.</p> <p>&nbsp;</p> <p><strong>Työntekijäpula</strong></p> <p>Suomen heikkoon syntyvyyteen ja työvoiman tarpeeseen vastataksemme tarvitsemme lisää maahanmuuttoa. Maahanmuuttajat tai maahanmuuttajien kouluttaminen ja sitouttaminen Suomeen on ainoa tarpeeksi nopeasti&nbsp; väestörakenteen ongelmallisuuteen toimiva ratkaisu. Maahanmuuttajia ei kuitenkaan tule työllistää vaan matalan ansiotason töihin, vaan meidän pitää myös tukea korkeakouluopiskelijoiden työllistymistä Suomeen tutkinnon jälkeen. Tämä työ täytyy aloittaa jo opiskeluaikana.</p> <p>Toinen tutkimisen arvoinen asia on laajennettu ja paremmin järjestetty oppisopimuskoulutus. Sveitsissä ja Saksassa oppisopimusta käytetään laajasti ja sen kautta voi valmistua tehtäviin, jotka Suomessa vaativat perinteisempää yliopistokoulutusta. Muuttuva työ voi vaatia uutta kouluttautumista useinkin. Uutta koulutusta ei kannata aina hakea vaikeimman ja pisimmän kautta oppilaitoksesta.</p> <p>&nbsp;</p> <p><strong>Sosiaaliturva kuntoon</strong></p> <p>Tällä hallituskaudella testattiin perustuloa. Sen tuloksia voi tulkita monella tavalla, yksi tulos vaikutti kuitenkin olevan se, että perustuloa saavat työllistyivät vähintään yhtä hyvin kuin hallituksen aktiivimallin kyykyttämät työttömät. Perustulo myös kasvatti uskoa omaan tulevaisuuteen ja luottoa yhteiskuntaan sen vastaanottajissa. Seuraavalla hallituskaudella perustulokokeilua on laajennettava koskemaan mm. freelancereita ja yksinyrittäjiä. Tällä kaudella vain pitkäaikaistyöttömät olivat kohteena.</p> <p>Yrittäjien sosiaaliturvassa on monia aukkoja. Yrittäjien sosiaaliturva ja eläke perustuu oman ilmoituksen mukaisiin maksuihin. Usein yrittäjät kokevat myös YEL-maksut kohtuuttomiksi saatavaan hyötyyn nähden ja sen tiimoilta moni maksaa minimin. Yrittäjien sosiaaliturva on saatava työntekijöiden tasolle.</p> <p>Yhä useampi toimii kevytyrittäjänä tai tekee muutoin yrittäjämäisesti töitä. Siinä voi pudota heikkoon asemaan sosiaaliturvassa. Yhdistelmävakuutus, jossa oman sosiaaliturvan taso on ennustettavissa ja yhdistettävissä eri tulonlähteistä pitää saada mahdolliseksi.</p> <p>Isien mahdollisuudet hoitaa lastaan ovat tällä hetkellä liian vähäiset. Itsekin nyt kolme kuukautta vanhan pojan isänä olen tähän törmännyt. Hoitovapaissa tulisi mennä kohti mallia, jossa vanhemmat saavat päättää hoitovapaan jakautumisesta. Tämä vähentää myös kulujen kohdistumista naisvaltaisille aloille. Enää ei olisi työnantajilla halua syrjiä lisääntymisikäisiä naisia, kun poissaolot jakautuisivat tasaisemmin miesten ja naisten välillä. Muitakin toimia toki tarvitaan, koska varsinkin imetyksen ajan mies ei voi vauvan pääasiallisena hoitajana toimia.</p> <p>&nbsp;</p> <p><strong>Työttömyydestä kohti työtä</strong></p> <p>Aktiivimalli ohjaa työttömät tekemään hyödyttömiä asioita. Työnantajatkin ovat reagoineet, löytyypä ainakin yhdeltä työnantajalta työhakemuksen tekoon kaksi linkkiä: yksi niille, jotka haluavat työn ja toinen niille, jotka hakevat vaan aktiivimallin takia. Vaikeasti työllistettävien palkkaamista tulisi helpottaa, kuitenkin niin, ettei työmarkkina siitä liiaksi häiriinny.</p> <p>Palkkaamisen byrokratia ei ole niin haastava kuin pelotellaan eikä irtisanominen itsessään ole niin vaikea prosessi. Hakuajat ja prosessit ja työntekijän sisäänajaminen työhön vaan ottavat oman aikansa. Jos joutuu hakemaan jatkuvasti uusia työntekijöitä ja perehdyttäminen on raskas prosessi niin silloin irtisanominenkin on haastavaa. Vahvalla sosiaaliturvalla ja karenssien poistolla irtisanominen ja irtisanoutuminen olisi kevyempää. Usein työntekijäkään ei halua irtisanoutua, vaikka itse tiedostaisi, ettei työssä olo enää motivoi. Karenssin pelossa irtisanoutuminen ei kuitenkaan houkuttele. Sekä työnantajalle, että työntekijälle olisi parempi jos motivaation puutteesta kärsivä työntekijä löytäisi itselleen paremmin sopivaa työtä.</p> <p>&nbsp;</p> <p><em>Kirjoittaja on ekonomi, yrittäjä ja Turun kaupunginvaltuutettu. Ehdolla eduskuntaan 2019.&nbsp;</em></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Työn murros

Työelämä ja teollisuus on ollut viime vuosikymmenet kahden murroksen alla: globalisaation ja automatisaation tullessa vahvemmin työelämään.

Yleensä teollisissa vallankumouksissa työ on pitkälti vain muuttunut ja hävinneiden alojen tilalle on tullut uusia. Tekoälyn eri sovellusten tarkoitus on kuitenkin osin automatisoida prosesseja, joita tehdään ihmisvoimin ja tehdä tämä ennenkokemattoman tehokkaasti. Uusia töitä syntyy koko ajan, mutta syntyykö niitä yhtä paljon kuin aikaisemmissa teollisissa vallankumouksissa jää nähtäväksi. Automatisaation tuomat mahdollisuudet näyttäytyvät pelkona aloilla, joilla automatisaatio on vienyt tai on viemässä työn.

Aika ajoin Suomessakin väläytellään automatisaation tiimoilta. ns. robottiveroa. Robottivero itsessään erillisenä verona toimisi varmaankin osin kuin savupiippuvero aikanaan. Savupiippuveron takia kaikki talon savuhormit ohjattiin veron välttämiseksi yhteen piippuun. On vaikea tehdä eroa jo nyt yksittäisen robottikäden tai kokonaan automatisoidun linjaston välille. Automatisaatio tapahtuu usein niin tuotannossa kuin ohjelmistoissakin pala kerrallaan. Hetkeä, jollain erilliset robottikädet ohjautuvat samalla ohjelmistolla saumattomasti ei välttämättä ulkoisesti eroa siitä, että jokainen käsi on erikseen ohjelmoitu.

Nettiyhteyksien nopeutuminen ja muut viestintäteknologia mahdollistaa etätyön monessakin työssä. Nykyään ei monessa työssä ole enää mieltä tehdä sitä tietyssä pisteessä tietyllä toimistolla. Etätyön tekemiseen pitää kannustaa ja näyttää esimerkkiä. Etätyö säästää monesti luontoa, kun työpaikalle ei ole välttämätöntä ajaa pitkää matkaa.

 

Työntekijäpula

Suomen heikkoon syntyvyyteen ja työvoiman tarpeeseen vastataksemme tarvitsemme lisää maahanmuuttoa. Maahanmuuttajat tai maahanmuuttajien kouluttaminen ja sitouttaminen Suomeen on ainoa tarpeeksi nopeasti  väestörakenteen ongelmallisuuteen toimiva ratkaisu. Maahanmuuttajia ei kuitenkaan tule työllistää vaan matalan ansiotason töihin, vaan meidän pitää myös tukea korkeakouluopiskelijoiden työllistymistä Suomeen tutkinnon jälkeen. Tämä työ täytyy aloittaa jo opiskeluaikana.

Toinen tutkimisen arvoinen asia on laajennettu ja paremmin järjestetty oppisopimuskoulutus. Sveitsissä ja Saksassa oppisopimusta käytetään laajasti ja sen kautta voi valmistua tehtäviin, jotka Suomessa vaativat perinteisempää yliopistokoulutusta. Muuttuva työ voi vaatia uutta kouluttautumista useinkin. Uutta koulutusta ei kannata aina hakea vaikeimman ja pisimmän kautta oppilaitoksesta.

 

Sosiaaliturva kuntoon

Tällä hallituskaudella testattiin perustuloa. Sen tuloksia voi tulkita monella tavalla, yksi tulos vaikutti kuitenkin olevan se, että perustuloa saavat työllistyivät vähintään yhtä hyvin kuin hallituksen aktiivimallin kyykyttämät työttömät. Perustulo myös kasvatti uskoa omaan tulevaisuuteen ja luottoa yhteiskuntaan sen vastaanottajissa. Seuraavalla hallituskaudella perustulokokeilua on laajennettava koskemaan mm. freelancereita ja yksinyrittäjiä. Tällä kaudella vain pitkäaikaistyöttömät olivat kohteena.

Yrittäjien sosiaaliturvassa on monia aukkoja. Yrittäjien sosiaaliturva ja eläke perustuu oman ilmoituksen mukaisiin maksuihin. Usein yrittäjät kokevat myös YEL-maksut kohtuuttomiksi saatavaan hyötyyn nähden ja sen tiimoilta moni maksaa minimin. Yrittäjien sosiaaliturva on saatava työntekijöiden tasolle.

Yhä useampi toimii kevytyrittäjänä tai tekee muutoin yrittäjämäisesti töitä. Siinä voi pudota heikkoon asemaan sosiaaliturvassa. Yhdistelmävakuutus, jossa oman sosiaaliturvan taso on ennustettavissa ja yhdistettävissä eri tulonlähteistä pitää saada mahdolliseksi.

Isien mahdollisuudet hoitaa lastaan ovat tällä hetkellä liian vähäiset. Itsekin nyt kolme kuukautta vanhan pojan isänä olen tähän törmännyt. Hoitovapaissa tulisi mennä kohti mallia, jossa vanhemmat saavat päättää hoitovapaan jakautumisesta. Tämä vähentää myös kulujen kohdistumista naisvaltaisille aloille. Enää ei olisi työnantajilla halua syrjiä lisääntymisikäisiä naisia, kun poissaolot jakautuisivat tasaisemmin miesten ja naisten välillä. Muitakin toimia toki tarvitaan, koska varsinkin imetyksen ajan mies ei voi vauvan pääasiallisena hoitajana toimia.

 

Työttömyydestä kohti työtä

Aktiivimalli ohjaa työttömät tekemään hyödyttömiä asioita. Työnantajatkin ovat reagoineet, löytyypä ainakin yhdeltä työnantajalta työhakemuksen tekoon kaksi linkkiä: yksi niille, jotka haluavat työn ja toinen niille, jotka hakevat vaan aktiivimallin takia. Vaikeasti työllistettävien palkkaamista tulisi helpottaa, kuitenkin niin, ettei työmarkkina siitä liiaksi häiriinny.

Palkkaamisen byrokratia ei ole niin haastava kuin pelotellaan eikä irtisanominen itsessään ole niin vaikea prosessi. Hakuajat ja prosessit ja työntekijän sisäänajaminen työhön vaan ottavat oman aikansa. Jos joutuu hakemaan jatkuvasti uusia työntekijöitä ja perehdyttäminen on raskas prosessi niin silloin irtisanominenkin on haastavaa. Vahvalla sosiaaliturvalla ja karenssien poistolla irtisanominen ja irtisanoutuminen olisi kevyempää. Usein työntekijäkään ei halua irtisanoutua, vaikka itse tiedostaisi, ettei työssä olo enää motivoi. Karenssin pelossa irtisanoutuminen ei kuitenkaan houkuttele. Sekä työnantajalle, että työntekijälle olisi parempi jos motivaation puutteesta kärsivä työntekijä löytäisi itselleen paremmin sopivaa työtä.

 

Kirjoittaja on ekonomi, yrittäjä ja Turun kaupunginvaltuutettu. Ehdolla eduskuntaan 2019. 

]]>
6 http://konstaweber.puheenvuoro.uusisuomi.fi/271502-tyoelama-ja-yrittajyyden-edellytykset-kuntoon#comments Digitalisaatio Neljäs teollinen vallankumous Perustulo Sosiaaliturva Työttömyys Wed, 13 Mar 2019 09:57:19 +0000 Konsta Weber http://konstaweber.puheenvuoro.uusisuomi.fi/271502-tyoelama-ja-yrittajyyden-edellytykset-kuntoon
Suomessa puoli miljoonaa työtöntä http://villetavio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/271433-suomessa-puoli-miljoonaa-tyotonta <p>Juha Sipilän (kesk.) eronnut hallitus ja varsinkin sen valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) pyrkivät omaa imagoaan kiillottaakseen antamaan työttömyydestä kaunistellun kuvan.</p><p><br />Sipilän hallituksen toimet eivät ole olleet vaikutukseltaan läheskään niin käänteentekeviä kuin kansainvälinen talouden elpymisestä seurannut talouskasvu.</p><p><br />Työvoimatoimistojen tilastossa työttömiä työnhakijoita oli 250 000 tammikuun 2019 lopussa.</p><p><br />Työ- ja elinkeinoministeriön työllisyyskatsaus kuitenkin paljastaa, että tämän luvun ulkopuolelle jää jopa 290 000 työnhakijaa. Heidän joukossaan on esimerkiksi työllistymistä edistävien palvelujen käyttäjiä ja lyhennetyn työviikon tekijöitä.</p><p><br />Kaikkiaan työnhakijoita oli tammikuun lopussa yhteensä 541 000. Tilanteet ovat yksilöllisiä, eivätkä kaikki työttömät ole myöskään tässä tilastossa, sillä monet ovat työelämän ulkopuolella sairauksien vuoksi. Sellaisia työttömiä, jotka pystyisivät töihin, on Suomessa joka tapauksessa yli 500 000.</p><p><br />Suomessa on paljon osa-aikatyötä tekeviä ihmisiä, joiden rahat eivät riitä elämiseen ilman sosiaaliturvaa. Vuoden 2018 aikana 164 000 henkilöä sai soviteltua päivärahaa.</p><p><br />Työttömyysturvasta ja veroluonteisten tulojen menetyksestä koituu valtiolle reilusti yli 10 miljardin euron vuotuiset kustannukset. Seuraavan hallituksen täytyy ottaa työttömyyden hoito erittäin vakavasti.</p><p><br />Suomen sosiaaliturva on uudistettava siten, että työn vastaanottaminen on aina kannattavaa.</p><p><br />Samalla on kevennettävä pienten yritysten verotaakkaa. Varsinkin yrityksen perustamiseen ja yksinyrittämiseen tulee todella kannustaa.</p><p><br />Työvoiman palkkaaminen on tehtävä yrityksille edullisemmaksi ilman, että alennetaan työntekijöiden palkkoja. Tämä tapahtuu esimerkiksi työn sivukuluja pienentämällä tai vapauttamalla uusia työntekijöitä palkkaava yritys yhteisöverosta.</p><p><br />Perussuomalaisten linja on suosia kotimaisia yrityksiä ja rakentaa Suomea suomalaisella työllä.</p><p><br />On sekä Suomen taloudellinen etu että moraalinen velvollisuus pyrkiä ensisijaisesti työllistämään oman maan työttömät.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Juha Sipilän (kesk.) eronnut hallitus ja varsinkin sen valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) pyrkivät omaa imagoaan kiillottaakseen antamaan työttömyydestä kaunistellun kuvan.


Sipilän hallituksen toimet eivät ole olleet vaikutukseltaan läheskään niin käänteentekeviä kuin kansainvälinen talouden elpymisestä seurannut talouskasvu.


Työvoimatoimistojen tilastossa työttömiä työnhakijoita oli 250 000 tammikuun 2019 lopussa.


Työ- ja elinkeinoministeriön työllisyyskatsaus kuitenkin paljastaa, että tämän luvun ulkopuolelle jää jopa 290 000 työnhakijaa. Heidän joukossaan on esimerkiksi työllistymistä edistävien palvelujen käyttäjiä ja lyhennetyn työviikon tekijöitä.


Kaikkiaan työnhakijoita oli tammikuun lopussa yhteensä 541 000. Tilanteet ovat yksilöllisiä, eivätkä kaikki työttömät ole myöskään tässä tilastossa, sillä monet ovat työelämän ulkopuolella sairauksien vuoksi. Sellaisia työttömiä, jotka pystyisivät töihin, on Suomessa joka tapauksessa yli 500 000.


Suomessa on paljon osa-aikatyötä tekeviä ihmisiä, joiden rahat eivät riitä elämiseen ilman sosiaaliturvaa. Vuoden 2018 aikana 164 000 henkilöä sai soviteltua päivärahaa.


Työttömyysturvasta ja veroluonteisten tulojen menetyksestä koituu valtiolle reilusti yli 10 miljardin euron vuotuiset kustannukset. Seuraavan hallituksen täytyy ottaa työttömyyden hoito erittäin vakavasti.


Suomen sosiaaliturva on uudistettava siten, että työn vastaanottaminen on aina kannattavaa.


Samalla on kevennettävä pienten yritysten verotaakkaa. Varsinkin yrityksen perustamiseen ja yksinyrittämiseen tulee todella kannustaa.


Työvoiman palkkaaminen on tehtävä yrityksille edullisemmaksi ilman, että alennetaan työntekijöiden palkkoja. Tämä tapahtuu esimerkiksi työn sivukuluja pienentämällä tai vapauttamalla uusia työntekijöitä palkkaava yritys yhteisöverosta.


Perussuomalaisten linja on suosia kotimaisia yrityksiä ja rakentaa Suomea suomalaisella työllä.


On sekä Suomen taloudellinen etu että moraalinen velvollisuus pyrkiä ensisijaisesti työllistämään oman maan työttömät.

]]>
7 http://villetavio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/271433-suomessa-puoli-miljoonaa-tyotonta#comments Sosiaaliturva Työllisyys Työttömyys Tue, 12 Mar 2019 13:41:41 +0000 Ville Tavio http://villetavio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/271433-suomessa-puoli-miljoonaa-tyotonta
Tähtiliikkeen muutosedotukset sosiaaliturvaan! http://henrinieminen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/271191-tahtiliikkeen-muutosedotukset-sosiaaliturvaan <p><strong>Tähtiliike ehdottaa muutoksia sosiaaliturvaan eikä sulje pois yhtäkään puoluetta hallitusneuvotteluista toistaiseksi.</strong></p><p>Seitsemän tähden liikkeellä oli tänään vaalistartti Helsingissä hotelli Grand Marinassa. Paikalla oli yli puolet puolueen 179 ehdokkaasta. Kokouksessa oli innostunut tunnelma. Tähtiehdokkaat uskovat hyvään vaalitulokseen. Ainakin yhtä eduskuntapaikkaa tavoitellaan lähes kaikissa manner-Suomen vaalipiireissä.</p><p><strong>Yhteiset vaaliteemat:</strong></p><p>- Suomen itsenäisyyden puolustaminen vastustamalla hallitsematonta globalisaatiota ja Euroopan ylikansallista yhdentymistä.</p><p>- Suomen puolueettomuuden puolustaminen vastustamalla sotilaallista liittoutumista sekä suoran Nato-jäsenyyden kautta että kehittämällä Euroopan unionia sotilasliitoksi.</p><p>- Hallittu maahanmuutto- ja siirtolaisuuspolitiikka.</p><p>- Köyhyyden poistaminen ja tasa-arvon toteuttaminen.</p><p>- Maaseudun ja maakuntien elinvoiman ja suurkaupunkien asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen vastustamalla keskittävää metropolipolitiikkaa.</p><p>- Tähtiliikkeellä on kolme ohjelmaa: Ulko-, turvallisuus- ja Eurooppa-poliittinen ohjelma, maahanmuuttopoliittinen ohjelma ja aluepoliittinen ohjelma.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Sosiaaliturvaan esityksiä:</strong></p><p>&nbsp;</p><p>- Takuueläkettä korotettava ja perusturvaa parannettava ja yhtenäistettävä.</p><p>- Työttömien aktivointiin liittyvästä työttömyysturvan leikkurista on luovuttava.</p><p>- Lapsilisiä korotettava.</p><p>- Kotihoidontukea on maksettava kolmeen vuoteen asti ja sen tasoa korotettava.</p><p>- Toisen asteen oppimateriaaleista maksuttomia.</p><p>- Ylivelkaantuneet vapautettava taakastaan.</p><p>- Asumistuen kustannukset jaetaan niin, että puolet kuntien ja kaupunkien maksettaviksi. Hillitsisi asumiskustannusten nousua. Tästä tulisi valtiontalouteen miljardin säästö.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tähtiliike ehdottaa muutoksia sosiaaliturvaan eikä sulje pois yhtäkään puoluetta hallitusneuvotteluista toistaiseksi.

Seitsemän tähden liikkeellä oli tänään vaalistartti Helsingissä hotelli Grand Marinassa. Paikalla oli yli puolet puolueen 179 ehdokkaasta. Kokouksessa oli innostunut tunnelma. Tähtiehdokkaat uskovat hyvään vaalitulokseen. Ainakin yhtä eduskuntapaikkaa tavoitellaan lähes kaikissa manner-Suomen vaalipiireissä.

Yhteiset vaaliteemat:

- Suomen itsenäisyyden puolustaminen vastustamalla hallitsematonta globalisaatiota ja Euroopan ylikansallista yhdentymistä.

- Suomen puolueettomuuden puolustaminen vastustamalla sotilaallista liittoutumista sekä suoran Nato-jäsenyyden kautta että kehittämällä Euroopan unionia sotilasliitoksi.

- Hallittu maahanmuutto- ja siirtolaisuuspolitiikka.

- Köyhyyden poistaminen ja tasa-arvon toteuttaminen.

- Maaseudun ja maakuntien elinvoiman ja suurkaupunkien asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen vastustamalla keskittävää metropolipolitiikkaa.

- Tähtiliikkeellä on kolme ohjelmaa: Ulko-, turvallisuus- ja Eurooppa-poliittinen ohjelma, maahanmuuttopoliittinen ohjelma ja aluepoliittinen ohjelma.

 

Sosiaaliturvaan esityksiä:

 

- Takuueläkettä korotettava ja perusturvaa parannettava ja yhtenäistettävä.

- Työttömien aktivointiin liittyvästä työttömyysturvan leikkurista on luovuttava.

- Lapsilisiä korotettava.

- Kotihoidontukea on maksettava kolmeen vuoteen asti ja sen tasoa korotettava.

- Toisen asteen oppimateriaaleista maksuttomia.

- Ylivelkaantuneet vapautettava taakastaan.

- Asumistuen kustannukset jaetaan niin, että puolet kuntien ja kaupunkien maksettaviksi. Hillitsisi asumiskustannusten nousua. Tästä tulisi valtiontalouteen miljardin säästö.

]]>
1 http://henrinieminen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/271191-tahtiliikkeen-muutosedotukset-sosiaaliturvaan#comments Eduskuntavaalit Sosiaaliturva Sote Tähtiliike Sat, 09 Mar 2019 17:24:57 +0000 Henri Nieminen http://henrinieminen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/271191-tahtiliikkeen-muutosedotukset-sosiaaliturvaan
Miksi suhtaudun perustuloon epäilevästi? http://liikenteesta.puheenvuoro.uusisuomi.fi/270130-miksi-suhtaudun-perustuloon-epailevasti <p>Heti aluksi tahdon painottaa, että yhteiskunnan velvollisuuksiin kuuluu kehittyessään nostaa vähempiosaisia lähemmäs keskiarvoa. Tämä on lähtökohta, josta en ole valmis tinkimään. En kuitenkaan usko perustulon tuovan asiaan ratkaisua.</p><p>Viime vuosina on tuskin voinut välttyä perustulosta kuulemiselta. Perustulolla tarkoitetaan kaikille kansalaisille vastikkeetta annettavaa, perustoimeentuloon, eli juuri ja juuri elämiseen riittävää rahasummaa, jonka osoitettiin kuuluisassa, Intiassa tehdyssä tutkimuksessa parantavan yhteisön työllistymistä ja hyvinvointia sekä kannustavan yritystoimintaan, kun huoli jokapäiväisestä toimeentulosta poistui.</p><p>Myös Suomessa on järjestetty paljon mielenkiintoa maailmalla herättänyt perustulokokeilu, jossa perustuloa valitettavasti myönnettiin ainoastaan pitkäaikaistyöttömille. Tulokset eivät nekään ole toistaiseksi olleet kovin mairittelevia, sillä kokeiluun osallistuneiden työllistyminen on ollut vaatimatonta. Ehkä se juuri osoittaa tarpeen termin &rdquo;perustoimeentulo&rdquo; uudelle määrittelylle. Suomessa ei juuri tarvitse kantaa huolta nälkään kuolemisesta, mutta tilanne esimerkiksi Intiassa saattaa olla toinen.</p><p>Me ihmiset olemme siitä erikoisia, että olemme harvoin tyytyväisiä ja pidämme asioita helposti itsestäänselvyyksinä. Me sopeudumme olosuhteisiin, ja kulloinkin vallitsevasta tilasta tulee nopeasti uusi minimistandardi. Haluamme aina lisää, enemmän ja parempaa. Osin tämän ansiosta olemme onnistuneet luomaan järjestäytyneen, turvallisen ja vakaan yhteiskunnan, jossa pohditaan esimerkiksi, kuinka tulonsiirrot heikompiosaisille olisi parasta hoitaa.</p><p>Jotta asiat olisivat vieläkin monimutkaisempia, ei vertailu pelkästään omaan nykytilanteeseen riitä, vaan teemme vertailua myös muiden (todelliseen tai kuviteltuun) tilanteeseen luodessamme tulevaisuuden odotuksia. Jos asiat näyttävä jollain olevan paremmin, pitää meidänkin yltää samaan, eivätkä odotuksia ainakaan laske somessa, mediassa ja mainoksissa luotavat mielikuvat. Koska odotukset tapaavat kasvaa todellisen minimistandardin paranemista enemmän, saattaisi perustulo olla jopa omiaan luomaan lisää tyytymättömyyttä.</p><p>Pieneksi en ennakoisi perustulon hintoja vääristävää vaikutustakaan. Mekanismi on tällä hetkellä nähtävissä esimerkiksi asumis- ja ateriatuen yhteydessä. Asumistuki on nostanut vuokrien hintoja siinä määrin, että yhä harvemmalla on enää varaa asua vuokralla ilman tukea. Tukea sai vuonna 2017 yli 380 000 kotitaloutta ja tukien yhteenlaskettu määrä on liki kolminkertaistunut kymmenen vuoden aikana, yhteensä vuonna 2017 maksettiin 1,2 miljardia euroa. Tämä on suora tulonsiirto veronmaksajilta vuokranantajille. Vastaavan mekanismin mukaisesti ateriatuen nostaminen nostaa automaattisesti lounasruoan hintaa, joten ei tarvitse olla kummoinenkaan ennustaja järkeilläkseen, että sama toistuisi todennäköisesti myös perustulon kohdalla.</p><p>Kuinka sitten parantaa heikommin toimeentulevien asemaa? Ensinnäkin nykyinen tukiviidakko on liian monimutkainen ja sisältää liikaa byrokratiaa, ja siinä olisi paljon virtaviivaistamista &ndash; tässä suhteessa perustulo olisi epäilemättä toimiva, mutta muut siihen liittyvät ongelmat ovat tätä etua merkittävämpiä. Toisekseen missään tilanteessa ei saa käydä niin, että töihin lähtemisen tuoma taloudellinen hyöty on niin pieni tai asiaan liittyvä byrokratia niin suuri, että se ei maksa vaivaa, onhan vapaa-ajallakin arvonsa. Pitkä työttömyys on kuitenkin omiaan syrjäyttämään työelämästä, joten osa-aikatöihin kannustaakseni haluaisin nähdä järjestelmän, jossa tukia sopeutetaan tienatun rahamäärän sijaan töissä käytettyyn aikaan. Jos siis henkilö työskentelisi esimerkiksi 20 tuntia viikossa, saisi hän palkan lisäksi puolen viikon edestä tukia tienaamastaan summasta riippumatta.</p><p>Nykyisellään asiaan liittyy runsaasti monia osapuolia työllistävää byrokratiaa. Paperisodan pienentämiseksi ei luulisi olevan mahdotonta kehittää eri osapuolien (ts. työnantaja, työntekijä, TE-toimisto, Kela, TYP jne.) saatavilla olevaa järjestelmää, jonka kautta kaikki pääsevät käsiksi tarvitsemiinsa tietoihin.</p><p>Kannattaa myös huomioida se, että työmarkkinoiden joustavuuden kasvu on kaikkien osapuolien etu. Jos työllistäminen ja toisaalta tarvittaessa irtisanominen on helppoa, on kynnys työllistämiseen pienempi. Samalla myös työntekijöillä olisi parempi mahdollisuus työpaikan vaihtamiseen siinä tapauksessa, että työnantajan toiminta ei miellytä. Nykyisessä verkottuneessa maailmassa sana myös kiirii nopeasti, eikä huonolla työnantajalla välttämättä pian ole työvoimaa jonossa oven takana.</p><p>Toivoisin siis näkeväni entistä joustavammat työmarkkinat ja vastikkeettoman perustulon sijaan järjestelmän, joka aktivoi kannustamalla osa-aikatöihin. Töihin lähtemisen tulee aina olla kannattavampaa kuin kotiin jäämisen, ja kaikki työllistymistä estävät rakenteet tulee korvata uusilla.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Heti aluksi tahdon painottaa, että yhteiskunnan velvollisuuksiin kuuluu kehittyessään nostaa vähempiosaisia lähemmäs keskiarvoa. Tämä on lähtökohta, josta en ole valmis tinkimään. En kuitenkaan usko perustulon tuovan asiaan ratkaisua.

Viime vuosina on tuskin voinut välttyä perustulosta kuulemiselta. Perustulolla tarkoitetaan kaikille kansalaisille vastikkeetta annettavaa, perustoimeentuloon, eli juuri ja juuri elämiseen riittävää rahasummaa, jonka osoitettiin kuuluisassa, Intiassa tehdyssä tutkimuksessa parantavan yhteisön työllistymistä ja hyvinvointia sekä kannustavan yritystoimintaan, kun huoli jokapäiväisestä toimeentulosta poistui.

Myös Suomessa on järjestetty paljon mielenkiintoa maailmalla herättänyt perustulokokeilu, jossa perustuloa valitettavasti myönnettiin ainoastaan pitkäaikaistyöttömille. Tulokset eivät nekään ole toistaiseksi olleet kovin mairittelevia, sillä kokeiluun osallistuneiden työllistyminen on ollut vaatimatonta. Ehkä se juuri osoittaa tarpeen termin ”perustoimeentulo” uudelle määrittelylle. Suomessa ei juuri tarvitse kantaa huolta nälkään kuolemisesta, mutta tilanne esimerkiksi Intiassa saattaa olla toinen.

Me ihmiset olemme siitä erikoisia, että olemme harvoin tyytyväisiä ja pidämme asioita helposti itsestäänselvyyksinä. Me sopeudumme olosuhteisiin, ja kulloinkin vallitsevasta tilasta tulee nopeasti uusi minimistandardi. Haluamme aina lisää, enemmän ja parempaa. Osin tämän ansiosta olemme onnistuneet luomaan järjestäytyneen, turvallisen ja vakaan yhteiskunnan, jossa pohditaan esimerkiksi, kuinka tulonsiirrot heikompiosaisille olisi parasta hoitaa.

Jotta asiat olisivat vieläkin monimutkaisempia, ei vertailu pelkästään omaan nykytilanteeseen riitä, vaan teemme vertailua myös muiden (todelliseen tai kuviteltuun) tilanteeseen luodessamme tulevaisuuden odotuksia. Jos asiat näyttävä jollain olevan paremmin, pitää meidänkin yltää samaan, eivätkä odotuksia ainakaan laske somessa, mediassa ja mainoksissa luotavat mielikuvat. Koska odotukset tapaavat kasvaa todellisen minimistandardin paranemista enemmän, saattaisi perustulo olla jopa omiaan luomaan lisää tyytymättömyyttä.

Pieneksi en ennakoisi perustulon hintoja vääristävää vaikutustakaan. Mekanismi on tällä hetkellä nähtävissä esimerkiksi asumis- ja ateriatuen yhteydessä. Asumistuki on nostanut vuokrien hintoja siinä määrin, että yhä harvemmalla on enää varaa asua vuokralla ilman tukea. Tukea sai vuonna 2017 yli 380 000 kotitaloutta ja tukien yhteenlaskettu määrä on liki kolminkertaistunut kymmenen vuoden aikana, yhteensä vuonna 2017 maksettiin 1,2 miljardia euroa. Tämä on suora tulonsiirto veronmaksajilta vuokranantajille. Vastaavan mekanismin mukaisesti ateriatuen nostaminen nostaa automaattisesti lounasruoan hintaa, joten ei tarvitse olla kummoinenkaan ennustaja järkeilläkseen, että sama toistuisi todennäköisesti myös perustulon kohdalla.

Kuinka sitten parantaa heikommin toimeentulevien asemaa? Ensinnäkin nykyinen tukiviidakko on liian monimutkainen ja sisältää liikaa byrokratiaa, ja siinä olisi paljon virtaviivaistamista – tässä suhteessa perustulo olisi epäilemättä toimiva, mutta muut siihen liittyvät ongelmat ovat tätä etua merkittävämpiä. Toisekseen missään tilanteessa ei saa käydä niin, että töihin lähtemisen tuoma taloudellinen hyöty on niin pieni tai asiaan liittyvä byrokratia niin suuri, että se ei maksa vaivaa, onhan vapaa-ajallakin arvonsa. Pitkä työttömyys on kuitenkin omiaan syrjäyttämään työelämästä, joten osa-aikatöihin kannustaakseni haluaisin nähdä järjestelmän, jossa tukia sopeutetaan tienatun rahamäärän sijaan töissä käytettyyn aikaan. Jos siis henkilö työskentelisi esimerkiksi 20 tuntia viikossa, saisi hän palkan lisäksi puolen viikon edestä tukia tienaamastaan summasta riippumatta.

Nykyisellään asiaan liittyy runsaasti monia osapuolia työllistävää byrokratiaa. Paperisodan pienentämiseksi ei luulisi olevan mahdotonta kehittää eri osapuolien (ts. työnantaja, työntekijä, TE-toimisto, Kela, TYP jne.) saatavilla olevaa järjestelmää, jonka kautta kaikki pääsevät käsiksi tarvitsemiinsa tietoihin.

Kannattaa myös huomioida se, että työmarkkinoiden joustavuuden kasvu on kaikkien osapuolien etu. Jos työllistäminen ja toisaalta tarvittaessa irtisanominen on helppoa, on kynnys työllistämiseen pienempi. Samalla myös työntekijöillä olisi parempi mahdollisuus työpaikan vaihtamiseen siinä tapauksessa, että työnantajan toiminta ei miellytä. Nykyisessä verkottuneessa maailmassa sana myös kiirii nopeasti, eikä huonolla työnantajalla välttämättä pian ole työvoimaa jonossa oven takana.

Toivoisin siis näkeväni entistä joustavammat työmarkkinat ja vastikkeettoman perustulon sijaan järjestelmän, joka aktivoi kannustamalla osa-aikatöihin. Töihin lähtemisen tulee aina olla kannattavampaa kuin kotiin jäämisen, ja kaikki työllistymistä estävät rakenteet tulee korvata uusilla.

]]>
0 http://liikenteesta.puheenvuoro.uusisuomi.fi/270130-miksi-suhtaudun-perustuloon-epailevasti#comments Osa-aikatyö Perustulo Sosiaaliturva Työttömyysturva Fri, 22 Feb 2019 14:52:00 +0000 Petri Suuronen http://liikenteesta.puheenvuoro.uusisuomi.fi/270130-miksi-suhtaudun-perustuloon-epailevasti
Miksi lähden ehdokkaaksi? http://riinalansi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/269999-miksi-lahden-ehdokkaaksi <p>Huhtikuun 14. päivä Suomessa valitaan taas ylin valtaa käyttävä elin, kun maassa järjestetään eduskuntavaalit. Neljä vuotta sitten mukana oli kaikkiaan 2146 ehdokasta, joiden joukosta 200 edustajaa valittiin valtiopäiville. Yksittäisen ehdokkaan todennäköisyys läpimenoon on siis alle 10 prosenttia. Tosiasiassa prosentti on selvästi alhaisempi, mikä johtuu jo vaalitavastamme.</p><p>Kun itseäni pyydettiin ehdokkaaksi, jouduin tarkasti miettimään asiaa. Aiemmin olen ollut ehdolla kunnallisvaaleissa, joten tiedän millaista työmäärää ehdokkuus tarkoittaa. Vailla minkäänlaisia takeita mistään tuloksesta.</p><p>Jos ei ole julkkis, urheilija tai ennestään tunnettu poliitikko, mihin voi vedota? Millä keinoin voittaa puolelleen jokaisen äänen, jonka vaaleissa saa? Sillä jokainen ääni on ansaittava. Oikeastaan jäljelle ei jää kuin oma osaaminen ja oma minuus.</p><p>Jos on viime ajat seurannut politiikkaa, niin ei se kovin isoa uskoa suomalaiseen järjestelmään ole luonut. Lainsäädäntöhankkeiden hautaaminen valiokuntiin, politiikan teko vanhusten oikealla hädällä, kaiken mahdollisen lupaaminen maan ja taivaan välillä ilman käsitystä niiden rahoituksesta... Lista on pitkä, eikä tarvitse ihmetellä jos joku kokee epäuskoa järjestelmän edessä.</p><p>Mitä sitten voi tarjota tilalle? Rehellisyyden, niin ei tarvitse miettiä mitä on joskus tullut sanottua. Suoruuden, vaikka siitä eivät läheskään kaikki pidä. Tasapuolisuuden, meistä kaikki arvioidaan ja tuomitaan tekemistemme mukaan. Faktapohjaisuuden, paras ratkaisu voittakoon vaikkei se aina olekaan itse keksitty. Empatian, mikä tarkoittaa paitsi kykyä myös halua kuunnella toista. Ja näiden päälle halu tehdä töitä, mitä hankalien asioiden selvittäminen juurta jaksain aina tarkoittaa.</p><p>Olen 48-vuotias työelämäasiantuntija, uusperheen äiti ja ensimmäistä kertaa ehdokkaana eduskuntavaaleissa. Kaipaan politiikkaan faktapohjaista päätöksentekoa, joka auttaa lisäämään koulutuksen ja työn arvostusta, pitämään yllä hyvinvointivaltiota ja huolehtimaan lapsista, nuorista ja vanhuksista. Lapset ansaitsevat turvatun lapsuuden.&nbsp; Nuoria pitää auttaa löytämään paikkansa yhteiskunnassa. Meidän pitää innostaa yrittäjyyttä ja löytää kasvua tuovia innovaatioita. Sosiaaliturva tulee uudistaa niin että kaikkien kannattaa aina ottaa työ vastaan tai opiskella. Työpaikkojen lisääminen on paras keino kohottaa ihmisten itsetuntoa, ja samalla nostaa heidät täysivaltaisiksi yhteiskunnan jäseniksi. Olemme pieni kansa ja tarvitsemme jokaisen panosta, myös muualta meille saapuvien. Minulla on valtavasti kokemusta ratkaisujen löytämisestä hankaliin, erilaisia näkemyksiä sisältäviin konflikteihin. Tämä ei onnistu, jos ei kuuntele sydäntään ja erilaisia näkemyksiä.</p><p>twitterissä RiinaLansi</p><p>sähköposti: riina.lansikallio (a) gmail.com</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Huhtikuun 14. päivä Suomessa valitaan taas ylin valtaa käyttävä elin, kun maassa järjestetään eduskuntavaalit. Neljä vuotta sitten mukana oli kaikkiaan 2146 ehdokasta, joiden joukosta 200 edustajaa valittiin valtiopäiville. Yksittäisen ehdokkaan todennäköisyys läpimenoon on siis alle 10 prosenttia. Tosiasiassa prosentti on selvästi alhaisempi, mikä johtuu jo vaalitavastamme.

Kun itseäni pyydettiin ehdokkaaksi, jouduin tarkasti miettimään asiaa. Aiemmin olen ollut ehdolla kunnallisvaaleissa, joten tiedän millaista työmäärää ehdokkuus tarkoittaa. Vailla minkäänlaisia takeita mistään tuloksesta.

Jos ei ole julkkis, urheilija tai ennestään tunnettu poliitikko, mihin voi vedota? Millä keinoin voittaa puolelleen jokaisen äänen, jonka vaaleissa saa? Sillä jokainen ääni on ansaittava. Oikeastaan jäljelle ei jää kuin oma osaaminen ja oma minuus.

Jos on viime ajat seurannut politiikkaa, niin ei se kovin isoa uskoa suomalaiseen järjestelmään ole luonut. Lainsäädäntöhankkeiden hautaaminen valiokuntiin, politiikan teko vanhusten oikealla hädällä, kaiken mahdollisen lupaaminen maan ja taivaan välillä ilman käsitystä niiden rahoituksesta... Lista on pitkä, eikä tarvitse ihmetellä jos joku kokee epäuskoa järjestelmän edessä.

Mitä sitten voi tarjota tilalle? Rehellisyyden, niin ei tarvitse miettiä mitä on joskus tullut sanottua. Suoruuden, vaikka siitä eivät läheskään kaikki pidä. Tasapuolisuuden, meistä kaikki arvioidaan ja tuomitaan tekemistemme mukaan. Faktapohjaisuuden, paras ratkaisu voittakoon vaikkei se aina olekaan itse keksitty. Empatian, mikä tarkoittaa paitsi kykyä myös halua kuunnella toista. Ja näiden päälle halu tehdä töitä, mitä hankalien asioiden selvittäminen juurta jaksain aina tarkoittaa.

Olen 48-vuotias työelämäasiantuntija, uusperheen äiti ja ensimmäistä kertaa ehdokkaana eduskuntavaaleissa. Kaipaan politiikkaan faktapohjaista päätöksentekoa, joka auttaa lisäämään koulutuksen ja työn arvostusta, pitämään yllä hyvinvointivaltiota ja huolehtimaan lapsista, nuorista ja vanhuksista. Lapset ansaitsevat turvatun lapsuuden.  Nuoria pitää auttaa löytämään paikkansa yhteiskunnassa. Meidän pitää innostaa yrittäjyyttä ja löytää kasvua tuovia innovaatioita. Sosiaaliturva tulee uudistaa niin että kaikkien kannattaa aina ottaa työ vastaan tai opiskella. Työpaikkojen lisääminen on paras keino kohottaa ihmisten itsetuntoa, ja samalla nostaa heidät täysivaltaisiksi yhteiskunnan jäseniksi. Olemme pieni kansa ja tarvitsemme jokaisen panosta, myös muualta meille saapuvien. Minulla on valtavasti kokemusta ratkaisujen löytämisestä hankaliin, erilaisia näkemyksiä sisältäviin konflikteihin. Tämä ei onnistu, jos ei kuuntele sydäntään ja erilaisia näkemyksiä.

twitterissä RiinaLansi

sähköposti: riina.lansikallio (a) gmail.com

]]>
3 http://riinalansi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/269999-miksi-lahden-ehdokkaaksi#comments 2019 eduskuntavaalit Koulutus Lapset Sosiaaliturva Työelämä Wed, 20 Feb 2019 19:44:13 +0000 Riina Länsikallio http://riinalansi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/269999-miksi-lahden-ehdokkaaksi
Yrittäjä on lainsuojaton hylkiö! http://saratuisku.puheenvuoro.uusisuomi.fi/269853-yrittaja-on-lainsuojaton-hylkio <p><strong>Yrittäjyys ja sosiaaliturva</strong></p><p>&nbsp;</p><p>Itsensä työllistäminen yrittäjänä pitäisi Suomessa olla kannattavaa ja palkansaajien kaltaiseen sosiaaliturvaan oikeuttavaa toimintaa. Ei ole oikein että yrittäjäriskiin valmiit suomalaiset ovat vaikeuksien koittaessa tai tilanteiden muuttuessa &rdquo;lainsuojattomien&rdquo; asemassa. Moni jättää yrittäjäpolun siksi, että kokee liian riskialttiiksi. Varauksellisuus on helppo ymmärtää, kun tutkii millaisia puutteita yrittäjien sosiaaliturvassa vielä on. Esimerkiksi sairastamisen tai yritystoiminnan lopettamisen takia pienyrittäjä on todellisessa vaarassa pudota surkealle päivärahalle tai kokonaan normaalin työttömyysturvan ulkopuolelle.&nbsp;<br /><br />Yrittäjien sosiaaliturva on käytännössä heidän oman varautumisensa varassa. Heillä sosiaaliturva perustuu YEL-vakuutukseen. Monella pienyrittäjällä ansiot ovat niin pienet, ettei tuloista riitä minimiä suurempiin yrittäjäeläkemaksuihin. Yrittäjä toisin sanoen nakertaa sosiaaliturvaansa, koska vaihtoehtoja ei ole. Toki osa menestyneistä yrittäjistä valitsee &rdquo;minimyelin&rdquo; saadakseen samalle &rdquo;ylimääräiselle&rdquo; rahalle parempaa tuottoa itse valitsemistaan sijoituskohteista esimerkiksi arvopaperimarkkinoilta.&nbsp;<br /><br />Sen lisäksi, että yrittäjä saa minimivarautumisellaan pienuudessaan vanhuuseläkkeeseen verrattavan eläketulon, pieni YEL määrittää yleensä surkean sairauspäivärahan. Harvoin yrittäjä jää sairastamaan ensioireiden ilmetessä, vaan hankkii apua yleensä vasta silloin, kun sairaus haittaa yritystoimintaa konkreettisesti. Usein vaivat ovat ehtineet kroonistua. Lieneekö tästä seurausta sekin, että ennen vanhuuseläkeikää jopa 20 prosenttia yrittäjistä joutuu jäämään työkyvyttömyyseläkkeelle. Onneksi sentään Kelan omavastuu on laskettu yhteen päivään, kun ennen tätä muutosta sairastava yrittäjä maksoi ensimmäiset neljä päivää omasta pussistaan.<br /><br />Räikeitä eroavaisuuksia palkansaajan työttömyysturvaan on paljon. Esimerkiksi se, ettei palkansaajan etuuksien laskennassa oteta enää huomioon enää puolison tuloja. Uudistus tehtiin jo vuosia sitten perustuen siihen, että työnhakija on yksilö. Puolison olemassaolo tai ansainta eivät näin ollen voi vaikuttaa verokortilla töitä tehneen työttömyystukeen tai päivärahaan. Yrittäjiä pitäisi kohdella samoin.<br /><br />Nyt yrittäjyys voi lisäksi vaarantaa paitsi yrittäjän oman, myös hänen puolisonsa työttömyysturvan. Nykyinen lainsäädäntö perustuu oletukseen siitä, että lähisukulainen voi aina työllistyä perheenjäsenen firmaan.&nbsp; Esimerkiksi kampaamoyrittäjän insinöörimiehen voidaan katsoa työllistyvän vaimonsa yritykseen, jolloin häneltä saatetaan evätä oikeus ansiosidonnaiseen päivärahaan.<br /><br />Puolison, vanhempien tai laisten toimiminen yrittäjänä ei saa vaikuttaa kenenkään suomalaisen työttömyysturvaan varsinkaan, jos työnhakijan koulutus- ja työtausta ei millään tavalla liity yrityksen toimialaan.<br /><br />Yli puolet yrittäjistä lopettaa toimintansa alle kolmen vuoden kuluessa aloittamisesta. Kiitoksena siitä, että nämä suomalaiset työllistivät vuosia itsensä ja mahdollisesti muita valtio räppää heille neljän kuukauden karenssin. Tänä aikana mistään suunnasta ei tule millään perusteella euroakaan entiselle yrittäjälle, joka sentään yritti.</p><p>&nbsp;</p><p>On esitetty työttömyyskassojen yhdistämistä siten, että palkansaajilla ja pienyrittäjillä olisi sama turva. Mielestäni tämä selkeyttäisi asioita ja olisi monesta näkökulmasta oikeudenmukaista. Yrittäjä on ihminen. Vieläpä sellaista rotua, joka vastaa omasta palkkapussistaan kaikkina aikoina ja kaikissa markkinatilanteissa. Yrittäjäriskillä mennään, hyvinä ja huonoina aikoina. Miksi ihmeessä yrittäjät eivät olisi oikeutettuja palkansaajia vastaavaan turvaan vaikeuksien koittaessa?<br />&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Yrittäjyys ja sosiaaliturva

 

Itsensä työllistäminen yrittäjänä pitäisi Suomessa olla kannattavaa ja palkansaajien kaltaiseen sosiaaliturvaan oikeuttavaa toimintaa. Ei ole oikein että yrittäjäriskiin valmiit suomalaiset ovat vaikeuksien koittaessa tai tilanteiden muuttuessa ”lainsuojattomien” asemassa. Moni jättää yrittäjäpolun siksi, että kokee liian riskialttiiksi. Varauksellisuus on helppo ymmärtää, kun tutkii millaisia puutteita yrittäjien sosiaaliturvassa vielä on. Esimerkiksi sairastamisen tai yritystoiminnan lopettamisen takia pienyrittäjä on todellisessa vaarassa pudota surkealle päivärahalle tai kokonaan normaalin työttömyysturvan ulkopuolelle. 

Yrittäjien sosiaaliturva on käytännössä heidän oman varautumisensa varassa. Heillä sosiaaliturva perustuu YEL-vakuutukseen. Monella pienyrittäjällä ansiot ovat niin pienet, ettei tuloista riitä minimiä suurempiin yrittäjäeläkemaksuihin. Yrittäjä toisin sanoen nakertaa sosiaaliturvaansa, koska vaihtoehtoja ei ole. Toki osa menestyneistä yrittäjistä valitsee ”minimyelin” saadakseen samalle ”ylimääräiselle” rahalle parempaa tuottoa itse valitsemistaan sijoituskohteista esimerkiksi arvopaperimarkkinoilta. 

Sen lisäksi, että yrittäjä saa minimivarautumisellaan pienuudessaan vanhuuseläkkeeseen verrattavan eläketulon, pieni YEL määrittää yleensä surkean sairauspäivärahan. Harvoin yrittäjä jää sairastamaan ensioireiden ilmetessä, vaan hankkii apua yleensä vasta silloin, kun sairaus haittaa yritystoimintaa konkreettisesti. Usein vaivat ovat ehtineet kroonistua. Lieneekö tästä seurausta sekin, että ennen vanhuuseläkeikää jopa 20 prosenttia yrittäjistä joutuu jäämään työkyvyttömyyseläkkeelle. Onneksi sentään Kelan omavastuu on laskettu yhteen päivään, kun ennen tätä muutosta sairastava yrittäjä maksoi ensimmäiset neljä päivää omasta pussistaan.

Räikeitä eroavaisuuksia palkansaajan työttömyysturvaan on paljon. Esimerkiksi se, ettei palkansaajan etuuksien laskennassa oteta enää huomioon enää puolison tuloja. Uudistus tehtiin jo vuosia sitten perustuen siihen, että työnhakija on yksilö. Puolison olemassaolo tai ansainta eivät näin ollen voi vaikuttaa verokortilla töitä tehneen työttömyystukeen tai päivärahaan. Yrittäjiä pitäisi kohdella samoin.

Nyt yrittäjyys voi lisäksi vaarantaa paitsi yrittäjän oman, myös hänen puolisonsa työttömyysturvan. Nykyinen lainsäädäntö perustuu oletukseen siitä, että lähisukulainen voi aina työllistyä perheenjäsenen firmaan.  Esimerkiksi kampaamoyrittäjän insinöörimiehen voidaan katsoa työllistyvän vaimonsa yritykseen, jolloin häneltä saatetaan evätä oikeus ansiosidonnaiseen päivärahaan.

Puolison, vanhempien tai laisten toimiminen yrittäjänä ei saa vaikuttaa kenenkään suomalaisen työttömyysturvaan varsinkaan, jos työnhakijan koulutus- ja työtausta ei millään tavalla liity yrityksen toimialaan.

Yli puolet yrittäjistä lopettaa toimintansa alle kolmen vuoden kuluessa aloittamisesta. Kiitoksena siitä, että nämä suomalaiset työllistivät vuosia itsensä ja mahdollisesti muita valtio räppää heille neljän kuukauden karenssin. Tänä aikana mistään suunnasta ei tule millään perusteella euroakaan entiselle yrittäjälle, joka sentään yritti.

 

On esitetty työttömyyskassojen yhdistämistä siten, että palkansaajilla ja pienyrittäjillä olisi sama turva. Mielestäni tämä selkeyttäisi asioita ja olisi monesta näkökulmasta oikeudenmukaista. Yrittäjä on ihminen. Vieläpä sellaista rotua, joka vastaa omasta palkkapussistaan kaikkina aikoina ja kaikissa markkinatilanteissa. Yrittäjäriskillä mennään, hyvinä ja huonoina aikoina. Miksi ihmeessä yrittäjät eivät olisi oikeutettuja palkansaajia vastaavaan turvaan vaikeuksien koittaessa?
 

 

]]>
8 http://saratuisku.puheenvuoro.uusisuomi.fi/269853-yrittaja-on-lainsuojaton-hylkio#comments Sosiaaliturva Suomen pienyrittäjät Yrittäjän oikeusturva Yrittäjyys Mon, 18 Feb 2019 11:21:51 +0000 Sara Tuisku http://saratuisku.puheenvuoro.uusisuomi.fi/269853-yrittaja-on-lainsuojaton-hylkio
KANSALAISPALKKA http://jarmokontkanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/269851-kansalaispalkka <p>Kansalaispalkka on mielenkiintoinen kokonaisuus jos sitä tarkastelee laadunhallinnan näkökulmasta. Laatuasioissa, joissa olen jonkin sortin erityisasiantuntija, on rajapinnoilla aivan erityinen merkitys. Rajapinnoissa sijaitsevat ne solmukohdat, joihin kasaantuu ongelmia ja kustannuksia eniten.</p> <p>Laadunhallinnan suunnasta valtiolla näyttäisi olevan näitä rajapintoja hurja määrä verrattuna muihin toimintaympäristöihin. Enemmän kuin voisin kuvitella olevan hyväksyttävissä minkään kaupallisen organisaation puitteissa.&nbsp;</p> <p>Laatukustannusten näkökulmasta kansalaispalkka on iso mahdollisuus kansantaloudelle. Rajapintojen minimoimiseksi yksioikoinen ratkaisu kansalaispalkasta kaikille ilman mitään poikkeuksia poistaisi kerralla kaikki rajapinnat. Vastalahjana nykyisistä rajapinnoista vapautuisi iso joukko ihmisiä muihin töihin tai toteuttamaan unelmiaan oman kansalaispalkkansa turvin.</p> <p>Ollakseen täydellinen kansalaispalkan pitäisi ulottua kaikille ilman poikkeuksia. Vakaa ja aikaisempaa helpommin ennustettavissa oleva perusturva syntymästä kuolemaan tuo valtavan määrän uusia mahdollisuuksia kaikille. Rikas voi lahjoittaa sen vaikka hyväntekeväisyyteen, köyhä saa siitä vakaan perusturvan ja tressivapaan mahdollisuuden suunnitella tulevaisuuttaan. Lapsiperheillä vauvat kustantaisivat itsensä ja perheen hyvinvointi on vakaammalla pohjalla.</p> <p>Lisääntyisikö työjoustavuus jos taustalla on stressivapaa perusturva myös lisäansioiden aikana. Mitä tapahtuisi sosiaaliturvan, viennin, turismin ja innovaatioiden kanssa. Tulisiko suomalaisista ideahakuisia bisneksentekijöitä viennin ja turismin pariin joko suoraan tai välillisesti.</p> <p>Siniset kannattaa negatiivista veromallia, joka myös vähentää turhia rajapintoja tehokkaasti. Siinäkin voi kytkeä kertoimen kansantalouteen, eli määrittää missä on veromallin nollapiste.</p> <p>Molemmat asiat on pohdinnan paikka vaalien alla. Itse kannatan Sinisten linjaa, mutta samalla pohdin laatunäkökulmasta myös perustuloa teoriana.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kansalaispalkka on mielenkiintoinen kokonaisuus jos sitä tarkastelee laadunhallinnan näkökulmasta. Laatuasioissa, joissa olen jonkin sortin erityisasiantuntija, on rajapinnoilla aivan erityinen merkitys. Rajapinnoissa sijaitsevat ne solmukohdat, joihin kasaantuu ongelmia ja kustannuksia eniten.

Laadunhallinnan suunnasta valtiolla näyttäisi olevan näitä rajapintoja hurja määrä verrattuna muihin toimintaympäristöihin. Enemmän kuin voisin kuvitella olevan hyväksyttävissä minkään kaupallisen organisaation puitteissa. 

Laatukustannusten näkökulmasta kansalaispalkka on iso mahdollisuus kansantaloudelle. Rajapintojen minimoimiseksi yksioikoinen ratkaisu kansalaispalkasta kaikille ilman mitään poikkeuksia poistaisi kerralla kaikki rajapinnat. Vastalahjana nykyisistä rajapinnoista vapautuisi iso joukko ihmisiä muihin töihin tai toteuttamaan unelmiaan oman kansalaispalkkansa turvin.

Ollakseen täydellinen kansalaispalkan pitäisi ulottua kaikille ilman poikkeuksia. Vakaa ja aikaisempaa helpommin ennustettavissa oleva perusturva syntymästä kuolemaan tuo valtavan määrän uusia mahdollisuuksia kaikille. Rikas voi lahjoittaa sen vaikka hyväntekeväisyyteen, köyhä saa siitä vakaan perusturvan ja tressivapaan mahdollisuuden suunnitella tulevaisuuttaan. Lapsiperheillä vauvat kustantaisivat itsensä ja perheen hyvinvointi on vakaammalla pohjalla.

Lisääntyisikö työjoustavuus jos taustalla on stressivapaa perusturva myös lisäansioiden aikana. Mitä tapahtuisi sosiaaliturvan, viennin, turismin ja innovaatioiden kanssa. Tulisiko suomalaisista ideahakuisia bisneksentekijöitä viennin ja turismin pariin joko suoraan tai välillisesti.

Siniset kannattaa negatiivista veromallia, joka myös vähentää turhia rajapintoja tehokkaasti. Siinäkin voi kytkeä kertoimen kansantalouteen, eli määrittää missä on veromallin nollapiste.

Molemmat asiat on pohdinnan paikka vaalien alla. Itse kannatan Sinisten linjaa, mutta samalla pohdin laatunäkökulmasta myös perustuloa teoriana.

]]>
0 http://jarmokontkanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/269851-kansalaispalkka#comments Innovaatiot Kansalaispalkka Sosiaaliturva Turismi Vienti Mon, 18 Feb 2019 10:41:29 +0000 Jarmo Kontkanen http://jarmokontkanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/269851-kansalaispalkka