Jiri Keronen On aika uudelleenarvioida kaikki arvot

Kaikki blogit puheenaiheesta Lissabonin sopimus

Myös Suomi tarvitsee turvakseen ydinasepelotteen

"Venäjä valtaa Suomen - realistinen kohuelokuva puhuttaa ranskalaisdiplomaatteja: 'Se, että Suomi ei ole Natossa, on ongelma'” on tuore otsikko Iltalehdessä (IL 9.6.2019).

Odotan, milloin tuo ranskalaisen Le chant du loup -elokuva (suom. Suden huuto) nähtäisiin vaikka Ylen kanavilla ja olisi koko Suomen kansan opiksi, että Natoon myös Suomen olisi syytä kuulua.

Se ydinaseturva siis Suomelta puuttuu Naton ulkopuolella.

Myös Suomi tarvitsee turvakseen ydinasepelotteen

"Venäjä valtaa Suomen - realistinen kohuelokuva puhuttaa ranskalaisdiplomaatteja: 'Se, että Suomi ei ole Natossa, on ongelma'” on tuore otsikko Iltalehdessä (https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/01e5c619-20c6-48e3-a360-19e809421e20). Odotan, milloin tuo tuo ranskalaisen Le chant du loup -elokuva (suom.

Hallitusneuvottelijat - älkää unohtako EU-ulottuvuutta ministerivalinnoissa!

1999, 2006 ja 2019. Mikä näitä vuosia yhdistää?

Vastaus: Suomen EU:n puheenjohtajuus - Suomen mahdollisuus vaikuttamaan.

Tämä on Suomen kolmas EU-puheenjohtajuus. Vuoden 1999 ja 2006 puheenjohtajuudet tarjosivat Suomelle erinomaisen mahdollisuuden profiloitua. Pitää paikkaansa, että Lissabonin sopimuksen myötä puheenjohtajamaan merkitys etenkin ulkosuhteiden koordinaatiossa on vähentynyt. EU-puheenjohtajamaalla on kuitenkin muilla sektoreilla edelleen näkyvä ja merkittävä rooli.

Puolustus ei parane kysymyksiä tekemällä

Päivän IS:n mukaan presidentti Niinistö on 10 vuoden ajan kysynyt EU-johtajilta, mitä EU tekee jos joku jäsenmaa valloitetaan. IS on arvioinut Niinistön kysymyksen sävyltään tiukaksi. 

Askel eteenpäin – ja tyhjään…

Viimeinen vaalitentti (YLE 14.12.) ennen kuin joulurauha laskeutuu, oli aika hyvä. Andersson ja Vaaherkumpu osasivat asiansa ja tematiikka oli järkevästi ajateltu. Heistä huolimatta rytmitystä ja aiheesta toiseen siirtymistä häiritsi sen jälkeen politiikkojen helmasynnit: asiassa pysymisen heikkous ja paasaus.

Eräs asia tuli kuitenkin – toivottavasti – selväksi: Lissabon-sopimuksen artikla 42.7 ei käytännössä anna toimivia turvatakuita.

Eristääkö Suomi Viron?

Eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Ilkka Kanerva ja ulkoasiainvaliokunnan jäsen Paavo Arhinmäki ruotivat tänään Ylen Politiikkaradiossa Suomen ulkopolitiikkaa. Saivartelun takaa erottui Suomen linja, joka siirtyy yhä kauemmas lännestä ja Natosta. Uuden suomettumisen keskiössä on rajan vetäminen Viroon, jonka katsotaan olevan Suomesta katsoen turvallisuuspoliittisesti eri planeetalla.

Suomen turvallisuuspolitiikka Brexitin jälkeen

Brexitin myötä EU menettää suurimman sotilasmahtinsa. Samalla Lissabonin sopimuksen turvalauseke EU-jäsenmaille menettää suuren osan painoarvostaan.Tämä asettaa Suomen turvallisuuspolitiikan aivan uuden tilanteen eteen.

Sotilasvala velvoittaa Isänmaan, ei EU:n, puolustamiseen

Käsittelimme eilen lähetekeskustelussa hallituksen esitystä kansainvälisen avun antamisesta ja vastaanottamisesta. Olemme Euroopan unionin jäseninä sitoutuneet Lissabonin sopimukseen sisältyvään yhteisvastuulausekkeeseen sekä keskinäisen avunannon lausekkeeseen. Nämä EU:n turvatakuut ovat meille äärimmäisen tärkeät. Suomen on tarpeen tullessa kyettävä antamaan ja ottamaan vastaan sotilaallistakin apua. On suorastaan häpeällistä, että olemme olleet sitoutuneina näihin lausekkeisiin jo 7 vuotta kykenemättä niitä kuitenkaan tosiallisesti noudattamaan.

Timo Soini: avunantovelvoite ilmentää EU:n vahvaa yhteenkuuluvuutta

Missä EU, siellä ongelma? Ei ehkä sittenkään. Ulkoministerin vastuullisessa virassa Timo Soinista on tullut EU:n yhtenäisyyden ja keskinäisen solidaarisuuden väsymätön puolestapuhuja.

"On selvää, että aseellinen hyökkäys yhtä jäsenmaata kohtaan merkitsee sitä, että muut jäsenmaat tulevat sen apuun kaikin käytettävissä olevin keinoin," linjasi Soini tänään eduskunnassa Lissabonin sopimusta tulkiten. Antoiko hän Suomen puolesta turvatakuut Virolle Venäjän hyökkäyksen varalta? Joku voisi tulkita asian niinkin.

Suomi ja Ruotsi korostavat liittoutumattomuuttaan

Suomen ja Ruotsin pääministerit korostavat yhteisessä kirjoituksessaan paitsi maittensa sotilaallista liittoutumattomuutta myös pitkäjänteisen turvallisuuspolitiikan tärkeyttä.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset

Julkaise syötteitä