Jiri Keronen On aika uudelleenarvioida kaikki arvot

Suora demokratia edustuksellisen demokratian tueksi

Suora demokratia tarkoittaa sitovia kansanäänestyksiä, joita kansalaiset itse voivat järjestää. Kansanäänestys järjestetään keräämällä tietty määrä äänioikeutettujen kansalaisten allekirjoituksia. Nämä allekirjoitukset toimitetaan poliittisille päätöksentekijöille, jotka eivät voi kieltäytyä kansanäänestyksen järjestämisestä. Kansanäänestyksen tulos on sitova, eli päättäjien on noudatettava kansan tahtoa.

Nykyisessä järjestelmässä kansanäänestykset ovat ainoastaan neuvoa-antavia ja niiden järjestämisestä päättävät viime kädessä vallanpitäjät. Vallanpitäjillä ei ole mitään syytä noudattaa kansanäänestyksien tuloksia, minkä vuoksi esimerkiksi useat kuntaliitokset ovat toteutuneet, vaikka kansalaiset ovat äänestäneet niitä vastaan. Suorassa demokratiassa päättäjät eivät voi vaikuttaa siihen, toteutuuko kansanäänestys vai ei, ja heidän on toteltava ehdottomasti kansanäänestyksen tulosta.

Suoran demokratian keskeisimmät menetelmät ovat kansalaisaloite, kansanäänestys sekä keskeisten virkamiesten valinta.

Kansalaisaloite tarkoittaa hallitukselle toimitettua laki- tai toimenpide-ehdotusta, jonka riittävän suuri määrä kansalaisia on allekirjoittanut. Riittävän suuren määrän kansalaisia toimittaessa kansalaisaloitteen, on hallituksen valmisteltava aloitteessa vaaditun mukainen lakiehdotus tai toimenpide ja altistettava se sitovalle kansanäänestykselle. Kansanäänestyksen tulos määrää sitovasti aloitteen lopullisen kohtalon. Jos kansa hyväksyy aloitteen, on eduskunnan toimittava aloitteen mukaisesti. Jos kansa hylkää aloitteen, eduskunta ei saa toimia aloitteen mukaisesti.

Aloite tavalliseksi laiksi tai toimenpiteeksi vaatii taakseen 35 000 äänioikeutettua kansalaista, eli noin 0,8% äänioikeutetuista kansalaisista. Aloite perustuslain muuttamiseksi tai kansainvälisen sopimuksen purkamiseksi vaatii 43 000 kansalaista, eli noin yhden prosentin äänioikeutetuista kansalaisista. Allekirjoituksia kaikkiin suoran demokratian menetelmiin voivat kerätä puolueet, yksityiset toimijat ja yhdistykset. Allekirjoitusten kerääjät voivat toimia yhteistyössä saadakseen kasaan vaadittavan määrän allekirjoituksia.

Kansanäänestys tarkoittaa kansalaisten veto-oikeutta eduskunnassa käsiteltävään lakiin, budjettiehdotukseen tai sopimukseen. Jos eduskunta on laatimassa tai hyväksymässä lakia, voi 0,8% kansalaisista vaatia, että laki altistetaan ennen voimaantuloa sitovalle kansanäänestykselle. Mikäli kansalaiset vaativat sitovaa kansanäänestystä, laki ei voi tulla voimaan ennen kuin kansalaiset ovat hyväksyneet sen kansanäänestyksessä. Jos kansalaiset äänestävät lakia tai sopimusta vastaan, laki tai sopimus ei tule lainkaan voimaan.

Lisäksi suorassa demokratiassa hallitus on velvoitettu järjestämään kansanäänestys automaattisesti aina, kun eduskunnan käsiteltävänä oleva asia on riittävän tärkeä. Riittävän tärkeällä asialla tarkoitetaan kaikkia asioita, jotka koskevat kansanvaltaa tai Suomen kansalaisten perustuslaillisia oikeuksia. Esimerkiksi jäsenyydestä sotilasliitoissa tai perustuslain muuttamisesta on järjestettävä aina sitova kansanäänestys.

Monet merkittävät päätökset tai niiden valmistelu tehdään virkamiestyönä. Siksi kansalaisten tulee saada vaikuttaa suoralla vaalilla keskeisten virkamiesten valintaan. Tällaisia keskeisiä virkamiehiä ovat esimerkiksi eduskunnan oikeusasiamies ja valtakunnansyyttäjä. 43 000 kansalaista (yksi prosentti äänioikeutetuista kansalaisista) voi vaatia tällaisen keskeisen virkamiehen virkasuhteen lopettamista ennen virkasuhteen tavanomaista päättymistä. Vaaditusta asiasta on toimitettava päättäjiä sitova kansanäänestys.

Suora demokratia ei korvaa edustuksellista demokratiaa, vaan se korjaa sen puutteita. Suora demokratia antaa kansalle aitoja ja suoria keinoja vaikuttaa politiikkaan. Suoran demokratian keskeinen periaate on, että kansalaiset eivät ole tyhmiä ja he osaavat tehdä omaa elämäänsä koskevia päätöksiä. Suora demokratia on käytössä esimerkiksi Sveitsissä.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (13 kommenttia)

Reijo Tossavainen

Muutoksen ohjelmassa on myös hyvää, mm. suora kansanvalta.

Huonoa siinä on edelleenkin voimien hajoittaminen...

Marko Sihvonen

Mitä tarkoitat voimien hajoittamisella?

Käyttäjän OulaLintula kuva
Oula Lintula

Mitä mieltä Reijo olisi vaaliliitosta muutoksen ja persujen kesken?

Tämä siis nyt tällaisena teoreettisena pohdintana, siis jos se voimien hajottaminen on se mikä huolettaa.

Käyttäjän elina kuva
Elina Moustgaard

Kun viime keväänä Sinnemäen maahanmuuttopoliittiset lausunnot herättivät minut tutkimaan vuosia taaksepäin vihreiden tekemää ja ajamaa politiikkaa, ymmärsin, että perinteiset vihreät arvot ovat vaihtuneet monikultturismiin. Pidän monikultti-ideologiaa vapaiden kansakuntien suurimpana uhkana.

Olin rutiininomaisesti äänestänyt vihreitä näiden syntyajoista lähtien. Tunnen työni puolesta erittäin hyvin politiikkojen keskinäisen kähminnän yli puoluerajojen ja halveksun virkanimityskäytäntöä puoluepoliittisin perustein. Ensin ajattelin siirtyä nukkuvien puolueeseen, mutta omatunnon koluttaessa mietin äänestäväni ensi vaaleissa protestiksi persuja.

Luojan kiitos, sain tietää Muutoksesta ja löysin poliittisen kotini. Arvostan Muutoksessa sitä, että voin valita ehdokkaiden joukosta itsenäisesti eduskunnassa äänestävän henkilön enkä puoluelakeijaa. Kunhan suora demokratia on päätavoite. Olenkin jo löytänyt parikin ehdokasta vaalipiiristäni joiden näkemyksiin samaistun.

Toivon ihmisten heräävän siihen, että he voivat vaikuttaa vain suoran demokratian kautta. Poliitikot olkoon kansan lakeijoita, eikä EU:n komissaarien tai erään uskonnon edunvalvontajärjestö YK:n käskyläisiä.

JohannesX (nimimerkki)

Kansanäänestys sekä keskeisten virkamiesten vaalivalinta vaikuttavat hyvältä. Kuullostavat jo demokratialta. Ne olisivat askel parempaan suuntaan, kauemmaksi poliittisesta kabinettipelistä. PerSuilla on vääntövoimaa ja Muutoksella hyviä ideoita. Ehkä tästä vielä saadaan tehtyä kunnon maa asua ja elää.

Keep up the good work!

Jani Kuusela

Minä ennustan, että Muutoksella tulee olemaan "vääntövoimaa" ihan omasta takaakin. Lähes 40 % suomalaisista on niin kutsuttuja nukkuvia. Myös itse olen ollut nukkuva. Muutos 2011 (ja sitovat kansanäänestykset) sai minut kuitenkin kiinnostumaan politiikasta. Jopa niin, että aion ehdokkaaksi Muutoksen listoille.

Se, mitä olen puhunut asiasta "nukkuville" ystävilleni ja kavereilleni, tuntuisi siltä, että tästä puolueesta tulee todellinen "herätyspuolue". Ennustan äänivyöryä, ja nimenomaan nukkuvilta (jotka heräävät Muutoksen ääneen). Muutoksen äänessä kuuluu totuus.

Shemu P

"Jos eduskunta on laatimassa tai hyväksymässä lakia, voi 0,8% kansalaisista vaatia, että laki altistetaan ennen voimaantuloa sitovalle kansanäänestykselle."

Tässä on se vaara, että pieni vähemmistö voi aiheuttaa turhia viivästyksiä asioiden eteenpäinviemisessä. Aivan kuten nykyisin monissa kaavoitusasioissa, jolloin moni hyvä hanke viivästyy "turhien" valitusten takia. Vuosaaren satama viivästyi Fazerin suvun ja muutaman ympäristöterroristin valituksista useilla vuosilla. Se oli pelkkää kiusantekoa.

Heikki Knookala

nythän pieni vähemmistö hoitaa asioita kansan tahdon vastaisesti lähes päätös päätökseltä. Kansalainen kuitenkin kelpaa äänestämään kansanedustajia? Silti ei meinaa kelvata päättämään enemmistöllä Suomen kansalaisen eduksi asioita.Puoluekuri on lopullinen tappoisku demokratialle.Itsenäinen ajattelu on tukahdutettu kansanedustajilta.
Mun ääni menee muutos2011:lle ja on poissa vanhoilta hyvävelijako-puolueilta

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen

"Tässä on se vaara, että pieni vähemmistö voi aiheuttaa turhia viivästyksiä asioiden eteenpäinviemisessä."

Tämän takia demokratialla pitäisi olla selvät rajat, ja yleensäkin demokraattisesti pitäisi voida päättää vain asioista, jotka ovat selkeästi ja välttämättä yhteisiä. Tällaisia asioita ovat esimerkiksi kysymys Natoon liittymisestä, maanpuolustus laajemminkin, liikennesäännöt, rikoslaki, julkinen terveydenhuolto yms. Demokraattisen päätöksenteon piiriin ei pitäisi kuulua se, mitä kukakin omistamalleen tontille rakentaa tai millaisia päihteitä ja missä määrin kukakin käyttää.

Käyttäjän joonasdasilva kuva
Joonas da Silva

"Suoran demokratian keskeinen periaate on, että kansalaiset eivät ole tyhmiä ja he osaavat tehdä omaa elämäänsä koskevia päätöksiä"

Tässä piilee suoran demokratian akilleen kantapää. Toisin kuin väität, keskimääräinen kansalainen on tyhmä. Omasta puolestani tuo keskimääräinen kansalainen saa useimmissa asioissa tehdä itseään koskevia päätöksiä, mutta kaikkia koskevat päätökset jätän mielellään asioita edes hieman tuntevien ihmisten pohdittavaksi. Toivoisin, että päätöksiä tekemässä olisi myös keskimääräistä älykkäämpiä ihmisiä. Poliitikoissa on runsaasti tyhmiä ihmisiä, mutta uskoisin, että keskimäärin he ylittävät kansan älykkyystason. Pitää ottaa huomioon, että äänestysikäisistä noin kolmannes on kouluttamattomia eläkeläisiä.

Mitä tietoa keskimääräisellä kansalaisella on esim. kuntaliitoksen hyödyistä tai haitoista? Mitä tietoa keskimääräisellä kansalaisella on EU:n perustuslain hyödyistä tai haitoista? jne.jne.

Käyttäjän elina kuva
Elina Moustgaard

Sveitsissä käydään ennen kansanäänestystä vilkasta keskustelua julkisuudessa. Kyllä siinä tyhmäkin voi puolensa valita. Eikä "tyhmyys" ole kuin laiskuutta, jos ei viitsi ottaa selvää asioista.

Ja ne eläkeläiset ovat keskivertokoulutettua paljon viisaampia. Olen käynyt vanhainkodeissa lukemassa ja pitämässä seuraa vanhuksille. Kovin aktiivisesti aikaansa seuraavat ja fiksusti kommentoivat. Ainoa vika, että ovat kovin puolueuskollisia. Kansanäänestyksillä tuokin probleema ratkeaa.

Käyttäjän elina kuva
Elina Moustgaard

Lisäisin vielä, että mitäköhän tietoa työministeri Sinnemäellä oli halpatyövoimasta rakennusalalla, kun se tuli täytenä yllätyksenä hänelle A-talk ohjelmassa, jossa aihetta käsiteltiin? Aihe oli varmasti etukäteen tiedossa, muttei vaivautunut valmistautumaan ohjelmaa varten, vai onko ministerimme tyhmä?

Astrid Thorsin "tyhmyydestä" tai tietämättömyydestä voisi kirjoittaa kirjan. Entä Katainen, joka jakaa toisten rahoja kuin tuuliviiri, listaa voisi jatkaa loputtomiin. Ja ministereillä on sentään asiantuntijalausunnot käytössä.

En usko, että ovat tyhmiä, kenties kieroja politiikan pelureita. Miksi muuten käyttäisivät kapulakieltä, jotensitenkutenmiten, että voi seuraavassa puheessa kieltää edellä sanotun.

Käyttäjän joonasdasilva kuva
Joonas da Silva

"Ja ne eläkeläiset ovat keskivertokoulutettua paljon viisaampia. Olen käynyt vanhainkodeissa lukemassa ja pitämässä seuraa vanhuksille. Kovin aktiivisesti aikaansa seuraavat ja fiksusti kommentoivat. Ainoa vika, että ovat kovin puolueuskollisia. Kansanäänestyksillä tuokin probleema ratkeaa"

Aika suuri osa eläkeläisistä äänestäis esim. intternetin sammuttamisen puolesta, jos sellanen äänestys järjestettäisiin. En luottais siihen, että eläkeläisenemmistö osais tehdä nuorten kannalta järkeviä päätöksiä.

"Lisäisin vielä, että mitäköhän tietoa työministeri Sinnemäellä oli halpatyövoimasta rakennusalalla, kun se tuli täytenä yllätyksenä hänelle A-talk ohjelmassa, jossa aihetta käsiteltiin? Aihe oli varmasti etukäteen tiedossa, muttei vaivautunut valmistautumaan ohjelmaa varten, vai onko ministerimme tyhmä?"

No veikkaisin, että oli kuitenkin enemmän tietoa kuin keskimääräisellä kansalaisella. Mutta kuten sanoin, poliitikoissakin on paljon tyhmiä henkilöitä. Tosin en missään nimessä lukisi Sinnemäkeä sinne tyhmimpään päähän kuuluvaksi.

Thorsin typeryydestä ja ylimielisyydestä olen suht samoilla linjoilla.

Vaikee nähä, miten toi suora demokratia vois toimia järkevästi, vaikka kivalta kuulostaakin. Jos esim. äänestettäis verojen laskemisesta, sitä kannatettaisiin tod.näk. riippumatta sen hetkisestä veroasteesta tai mistään muistakaan seikoista. Vastaavasti jos kysyttäöisiin kuka haluaa lisää ilmaisia palveluja, enemmistö äänestäisi tappiin asti puolesta. Tätä on ilmeisesti kokeiltukin eräässä nimeltä mainitsemattomassa jenkkiosavaltiossa. En oikein luota tavisten kykyihin hallita suuria kokonaisuuksia, joiden yksityiskohdista heillä ei ole mitään käsitystä.

Vastaavat ongelmat ovat tietty läsnä myös edustuksellisessa demokratiassa, ja siksi tavoitteena tulisikin olla valtion roolin kaventaminen kokonaisuudessaan, riippumatta siitä, miten päätöksentekojärjestelmä on toteutettu.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset