Minimipalkka ei kuulu hyvinvointivaltioon
Vasemmistoliitto ehdottaa, että Suomeen säädettäisiin 10 euron minimipalkka. Tämä toki kuulostaa kivalta, mutta kuten yleensä kivojen ajatuksien kanssa, todellisuus on paljon karumpi. Minimipalkka ei suinkaan tarkoittaisi, että kaikille maksettaisiin vähintään 10 euroa palkkaa, vaan että suurimmalle osalle tuota alhaisemmalla palkkatasolla työskenteleville ei maksettaisi enää yhtään mitään.
Mikään yritys ei voi maksaa työntekijälle korkeampaa palkkaa kuin mikä työntekijän tuottavuus on. Yrityksen on välttämättä pystyttävä tuottamaan enemmän kuin kuluttamaan tai yritys kaatuu. Tämä ei ole mielipidekysymys, vaan yksinkertainen taloudellinen ja matemaattinen fakta. Yrityksen on siis mahdotonta palkata 10 euron tuntipalkalla ketään, jonka tuottavuus on alle tuon 10 euroa tunnilta. Minimipalkka ei siis tarkoita, että palkataan paremmalla palkalla, vaan että ei palkata enää millään palkalla.
Suurimman uhan minimipalkka muodostaakin esimerkiksi nuorille ja kouluttamattomille, jotka eivät ole vielä ehtineet hankkia työkokemusta ja siten kasvattaa tuottavuuttaan. Minimipalkan ansiosta heiltä viedään mahdollisuus kasvattaa tuottavuuttaan, minkä seurauksena työttömyys lisääntyy ja pitkittyy.
Minimipalkka suojaa lähinnä vakituisessa duunissa olevia (eli parempiosaisia) työttömien, nuorten ja kouluttamattomien (eli heikommassa asemassa olevien) kustannuksella. Minimipalkan ansiosta heidän ei tarvitse esimerkiksi pelätä, että joku nuori tulee ja tekee halvemmalla paremmin, vaan he voivat möllöttää turvallisesti duunissaan samalla, kun nuori syö kynsiään. Minimipalkka on suurten ikäluokkien harjoittamaa rakenteellista sortoa nuoria kohtaan.
Minimipalkka ei kuulu hyvinvointivaltioon. Yhdessäkään Pohjoismaassa ei ole käytössä minimipalkkaa – ja ihan syystä. Hyvinvointivaltion olennaisiin tunnuspiirteisiin nimittäin kuuluu vapaa talous. Hyvinvointivaltiot ovat aina pärjänneet hyvin taloudellista vapautta koskevissa arvioissa ja historiallisesti taloudellinen vapaus onkin ollut yksi hyvinvointivaltion tavoitteista. Tämä on täysin ymmärrettävää, sillä hyvinvointivaltio on kallis järjestelmä, jonka ylläpitäminen vaatii vapaan talouden tuottamaan arvoa. Minimipalkka ja muu vastaava talouden kahlitseminen ei uhkaa siis pelkästään työttömiä ja muita heikommassa asemassa olevia, vaan myös koko hyvinvointivaltion perusteita.
Talouden kontrolloimisen sijasta järkevämpi ratkaisu onkin muistaa niitä vanhoja hyvinvointivaltion periaatteita, joilla tämä maa on rakennettu. Vapaa talous on yksi olennaisimmista hyvinvointivaltion piirteistä ja ilman vapaata taloutta hyvinvointivaltio tulee välttämättä romahtamaan.
Olen samaa mieltä kanssasi, Jiri, tuosta tuottavuuden vaatimuksesta. Täsmentäisin vielä vähän. Jotta työnantaja voisi maksaa 10 euron minimipalkkaa/tunti/brutto on työntekijän tuotava rahaa sisään 16 euroa tunnissa edes nollatulokseen pääsemiseksi (työnantajakulut mukaan laskien). Mikään yritys ei ole kuitenkaan sosiaalitoimisto, joka työllistäisi vain työllistääkseen, summan on oltava enemmän koska tulostakin on tehtävä ja viivan alle pitää jäädä muuta kuin nolla. Kun siihen laskee vielä muut työnantajalle koituvat kustannukset (sosiaalitilat ja muut lain vaatimat härpäkkeet), summa onkin nopeasti jo parin kympin paremmalla puolella tuntia kohden.
Jokainen työntekijä ei kuitenkaan voi tehdä tulosta. Esimerkiksi siivooja, kirjanpitäjä, ATK -tukihenkilö, toimitusjohtaja, myyntipäällikkö… you name it. Tämän tuloksentekijän on pystyttävä kattamaan usein myös heidän palkkansa -tai edes osia siitä
Ilmoita asiaton viesti
Minimipalkka on ongelmallinen, eikä sitä tosiaan voi ajatella yksinään. Taloudellinen tuottavuus voi kuitenkin pysyä samana, jos kaikki alan yritykset joutuvat tämän takia nostamaan hintojaan. Jos hinnannostolle ei ole mahdollisuuksia, eikä oikeastaan töitäkään ole hirveästi tyrkyllä, voi etenkin silloin kuvitella minimipalkan estävän niiden vähienkin työpaikkojen syntyä matalapalkka-alalla.
Sosiaaliturva asettaa välillisesti minimipalkan. Sen alle ei kukaan töitä lähde tekemään.
Vaikka sosiaaliturvaakaan ei olisi, moni alipalkattu työ olisi luultavasti läpikulkupaikka, josta hakeudutaan npkm muualle.
Anyway, robotisaatio ja automaatio tulevat askel kerrallaan.
Ilmoita asiaton viesti
Mitenhän on muunmuassa Vasemmistoliiton toimistojen työntekijät ja kesätyöntekijät tai harjoittelijat. Saavatko kaikki siellä yli 10€/h palkkaa? Muistan useasti nähneeni jotain kesä-esojen hakuilmoituksia missä kuukausipalkka ei yllä tuohon 1500€/kk liksaan vaikka tuntimäärä tuntui olevan ihan vakio 37.5h/viikko.
Miksi he eivät jo nyt maksa kunnollista palkkaa kun mahdollisuus siihen kuitenkin olisi?
Ilmoita asiaton viesti
#2
Miksi he ovat sitävastoin potkineet väkeä pihalle? Maksakaa kunnon palkat ja olkaa esimerkkejä muille.
Miksi lopetitte E -liikkeen ja Työväen Säästöpankin? Kansa ei enään anna turvaa duunarille jne.
Ilmoita asiaton viesti
Helposti voi käydä niin, että matalapalkka-aloilla minimipalkka onkin maksimipalkka.
http://asfalttikukka.blogspot.fi/
Ilmoita asiaton viesti
Ja vieläkin helpommin niin, että sellaiset työt joiden tuottavuus ei riitä tuollaisen palkan maksamiseen, yksinkertaisesti katoavat.
Ilmoita asiaton viesti
Minimipalkka 10 €/h?
Vakituisessa suhteessa metallialalla oli 9,35 €/h. Alussa oli 8.
Ilmoita asiaton viesti
Onko tuo 10 bruttopalkka vai nettopalkka? Nettopalkalla Suomessa harva tulee toimeen ilman tukiasia.
Nykyisin ei oikein edes kannata mennä töihin, kun palkka menee veroihin.
Ilmoita asiaton viesti
Sellaisissa huonosti pärjäävissä valtioissa kuin Saksassa, New Yorkissa ja Kaliforniassa on lakisääteinen minimipalkka. Kahdessa viimeksi mainitussa suunnitelmana on nostaa se 15 dollariin tunnilta parissa vuodessa.
Näihin aikoihin asti olen muiden pohjoismaisten sosialistien tavoin ollut alustajan kanssa samaa mieltä siitä, että hyvinvointivaltiossa pärjätään ilman asiaa koskevaa lakia.
Jos kansa kuitenkin edelleen äänestää maahan hallituksia, joiden tavoite on koko neuvottelujärjestelmän tuhoaminen, muutakaan mahdollisuutta ei jää kuin minimien määrääminen eduskunnassa.
Ilmoita asiaton viesti
#6
Suomessa on melko haastavaa olla pinkkiä punaisempi vasemmistolainen.
Jäsenkirjalla ei saa enään kevyttä duunia ja oikeilla työmarkkinoilla ei oikein natsaa.
Hannu Taanilan makaaberi ruokaohjelma oli vasemmistolaisuutta parhaimmillaan.
”Siinä se siiat makaavat vierekkäin kuin sankarivainajat Kannaksella 1944.”
Olen usein laittanut siioista ruokaa, mutta ei niistä minulle ole tullut samanlaista assosiaatiota kuin Pöytyän Karhunojan punakokki Hannu Taanilalle.
Ilmoita asiaton viesti
”Minimipalkka ei kuulu hyvinvointivaltioon. Yhdessäkään Pohjoismaassa ei ole käytössä minimipalkkaa – ja ihan syystä.”
Siitä syystä, että turvaverkko. Ratkaisut eivät löydy siten, että meille pitää saada kaikkea.
Ilmoita asiaton viesti
Minimipalkka nimenomaan kuuluu hyvinvointi valtioon. Eli yhteiskunta on kouluttanut porukkaa jokaisen kohdalla yli 10 vuotta, niin jos se ei ole onnistunut siinä että tyypit on 10€/h arvoisia, on epäonnistuttu ja näiden osalta heille on sit keksittävä jotain muuta tekemistä kuin työ.
Ilmoita asiaton viesti
#11
Suomi on tosiaan epäonnistunut. Oppikoulut takaisin.
Ilmoita asiaton viesti
ei se oppikoulu nyt mikään mestarilaitos ollut sekään, kokonaisuutta on kehitettävä, ja nykyinen koulutus siinä mukana. Nykyisessä on paljon merkkejä ettei kaikki toimi kunnolla, ja näin ihan uuden järjestelmän suunnitteluun olisi panostettava. Omia ehdotuksiani on että oppivelvollisuus 18v saakka. Lukiot pois koko maasta, Ammatillinen koulutus kaikille oppivelvollisuuden aikana. 18 vuoden jälkeen jatkokoulutukseen vapaaehtoisesti. Alan vaihdot helpommiksi, opiskelussa alan vaihdot vapaammiksi.
Valinnaisuus oppivelvollisuuden aikana mahdollisimman laajaksi.
Ilmoita asiaton viesti
#15
En tarkoittanutkaan, että otetaan 60 -luvun oppikoulu sellaisenaan. Jako tapahtuu nyt vasta lukion portilla.
Kyllä jako voisi olla edelleen neljänneltä luokalta. Se on winwin kaikille oppilaille.
Nyt on mielenterveyspotilaita liikaa, kun monet haluavat mennä käytännön ammatteihin. On annettava siihen mahdollisuus.
Ilmoita asiaton viesti
Jaha, taas tämä oppikirjaesimerkki minimipalkkojen mikroanalyystä.
Ongelmaksi tietysti nousee tuo lähtökohta; vaikutukset kansantalouteen ovat paljon laajemmat kuin noin yksinkertainen työnantajan vinkkelistä laadittu mikrotarkastelu. Esimerkiksi palkan nostaminen usein vähentää voittomarginaalia, joka vaikuttaa olennaisesti pääoman liikkeisiin ja kulutuskysyntään kansantaloudessa, mutta sitä ei oteta tuossa lainkaan huomioon. Laajin ja todennäköisesti myös laadukkain selvitys tuhansista aiheesta tehdyistä tutkimuksista osoittaa että minimipalkalla ei syystä tai toisesta ole merkittävää vaikutusta työllisyyteen:
http://cepr.net/documents/publications/min-wage-20…
Toinen ongelma tuossa analyysissa on tietysti tuottavuuden määritteleminen. Osalle työtehtävistä on lähes mahdotonta määritellä tuottavuutta ja tuottavuus ei todellisuudessa koskaan täysin vastaa palkkaa(koska silloin työn lisäarvo olisi 0). Tänä päivänä palkkojen ja tuottavuuden suhde on keskimäärin n. 30% erilainen kuin 70-luvulla, pääoman eduksi. Myös julkiselle sektorille menevä osuus on kasvanut, mutta julkisen talouden ollessa alijäämäinen ja ulkomaansektorin nolla, tarkoittaa se että kokonaisuudessaan rahaa virtaa julkiselta yksityiselle, ei toisinpäin.
Ilmoita asiaton viesti
Höpö höpö, jos ei joku tuota sitä 10€ niin ei sit palkkaa ollenkaan. Siihen mitään yrityksen liipalaapaa tarvita. Ei sellaisen joka ei pysty tuottamaan sitä 10€ työllään tarvii olla missään töissäkään. Sit on olemassa paljon töitä jotka on vain kuluerä yritykselle, joku siivooja ei työllään kyl tuo rahaa taloon yhtään, niin ei niitä hommia silti pidä hyväksyä että teetetään ilmatteksi. Sit jos ei yhteiskunnan järjestämä koulutus riitä, niin järkätkööt yritykset itse koulutuksen, ja maksakoot sen. Ja jos ei porukkaa töihin riitä, niin voi voi ja menkööt nurin.
Eli kyllä koeaika on joku maksimi jolloin yrityksen on opastettava ja koulutettava tyyppi sille tasolle että hänelle voi maksaa sen minimipalkan. Ei se nyt vaan mene niin että joku yritysmaailma saa kaiken ilmatteeks. Jonkun 160 päivää voisi kyllä valtio maksaa tuota harjoitteluajan palkkaa, mut sen jälkeen yritys maksaa minimipalkkaa. Sit yritys saa käyttää tuota harjoittelua vaikka kolmelle aina uuden työpaikan luomiseksi. Että jos ei kolmesta harjoittelijasta ole tekijäksi, niin ei sit kenestäkään, näin neljännen perehdyttämisen maksakoot työnantaja itse ja minimipalkka vähintään harjottelijallekkin.
Ilmoita asiaton viesti
Vaikka Suomessa ei ole suoraan lakisääteistä minimipalkkaa, useimmilla aloilla sellainen löytyy kuitenkin yleissitovista työehtosopimuksista.
Ilmoita asiaton viesti
Niin. Hallitus on hyvä ja valitsee.
Ilmoita asiaton viesti
On myös hyvä lisätä, että tunnetussa maailmanhistoriassa ei ole vielä kertaakaan pystytetty ja ylläpidetty hyvinvointivaltiota ilman vahvaa ammattiyhdistysliikettä. Tästä syystä pidän työehtosopimuslähtöistä minimipalkkaa lakisääteistä minimipalkkaa parempana ratkaisuna.
Lakisääteiset minimipalkat ovat oire siitä, että palkkojen polkeminen on päästetty niin pitkälle, että sen rasitukset teollisuusmaan sosiaaliturvajärjestelmälle ja yhteiskuntavakaudelle ovat tulleet liian ilmeisiksi.
Ilmoita asiaton viesti
#18
Julkisen sektorin minimipalkka ei ratkaise mitään. Tolkuttomasta verotuksesta johtuen harva tulee enään palkallaan toimeen.
Virkamiesten puolitus on ainoa, joka auttaa asiaa nopeasti.
Ilmoita asiaton viesti
Varmaan tuokin kommentti johonkin liittyi, muttei tähän keskusteluun pikaruokatyöntekijöiden ja siivoojien toimeentulosta. Julkisella sektorilla ei kukaan kokoaikainen jää lähellekään ehdotettua 1 720 euron minimikuukausipalkan bruttoa.
Ilmoita asiaton viesti