Jiri Keronen On aika uudelleenarvioida kaikki arvot

Monikulttuurisuudesta kohti ylivertaista monokulttuurisuutta

  • Ihmiskunnan kulttuuri on ylivertaisin kulttuuri. Monikulttuurisuus on fiktiota, ihmiskunta on totta.
    Ihmiskunnan kulttuuri on ylivertaisin kulttuuri. Monikulttuurisuus on fiktiota, ihmiskunta on totta.

Professori Esko Valtaoja kirjoittaa, miten monesta kulttuurista on kuljettava kohti yhtä, ylivertaista monokulttuuria. Olen samaa mieltä. Monimuotoinen kulttuuri on hyvä asia, koska se tuottaa uusia asioita ja antaa mahdollisuuden valikoida erilaisten kulttuurien hyvät puolet ja hylätä niiden huonot puolet. Voimme esimerkiksi poimia somalikulttuurista perheen arvostamisen ja samaan aikaan hylätä naisten ympärileikkaukset. Voimme valita turkkilaisesta kulttuurista kebabin ja hylätä islamin. Täten parannamme omaa kulttuuriamme ja muutamme sen rikkaammaksi.

Monikulttuurisuus sen sijaan ei ole järkevä tavoite, koska kaikki kulttuurit eivät ole yhtä hyviä. Esimerkiksi suomalainen kulttuuri ennen ruotsalaisten kulttuuri-imperialismia piti sisällään puolia kuten orjuus, jotka sitten ruotsalaiset kitkivät suomalaisesta kulttuurista. Suomalainen kulttuuri ennen ruotsalaisia oli monilta osilta huonompi kuin suomalainen kulttuuri ruotsalaisten jälkeen. Puolestaan taas ranskalaisessa kulttuurissa tapettiin menneisyydessä huvin vuoksi kissoja, mutta tästä ollaan päästy nyt eroon. Kulttuurit eivät ole yhtä hyviä, minkä vuoksi kulttuurit voivat kehittyä paremmiksi. Tämä tapahtuu omaksumalla muista kulttuureista niiden parhaat ominaisuudet ja aktiivisesti kieltämällä niiden huonot, epätoivottavat puolet.

Tavoitteena tuleekin olla yksi kulttuuri, joka on kaikista paras ja ylivoimainen kaikkiin muihin nähden. Siihen ei päästä kieltämällä kulttuurillisia vaikutteita tai pyrkimällä "puhtaaseen" kulttuuriin, mutta siihen ei myöskään päästä suvaitsemalla huonoja kulttuurillisia ominaisuuksia vain suvaitsevaisuuden tai monikulttuurisuuden riemun vuoksi. Kulttuurien muuttuminen paremmiksi vaatii kulttuurien väkivallatonta, keskinäistä kilpailua.

Tulevaisuudessa meillä ei toivottavasti enää tule olemaan arabialaista kulttuuria, venäläistä kulttuuria tai suomalaista kulttuuria, vaan yksi ihmiskunnan yhteinen valaistuneisuuden ylivoimainen kulttuuri. Kun saavutamme tämän ja ymmärrämme, että olemme ihmiskunta, voimme lunastaa paikkamme Luomakunnan kruununa, lopettaa keskinäiset taistelut ja lähteä valloittamaan tähtiä. Tulevaisuuden monokulttuuri on Star Trek -utopia.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (22 kommenttia)

Käyttäjän ilarikiema kuva
Ilari Kiema

Valtaojan kanssa voi olla monesta samaa mieltä, kuten tästä:

”Toiselta reunalta löytyvät sitten ne, joiden mielestä jopa tyttöjen sukuelinten silpomisen vastustaminen on kulttuuri-imperialismia, länsimaalaista rasismia.”

Multiculturalismi oikeuttaa ja tuottaa myös tällaista näkemistapaa, jossa huolekkaasti vahditaan vaan omaa rasismia ja kulttuuri-imperialismia.

Valitettavasti Valtaoja kirjoittaa myös asioista, joista ei tiedä:

”Saksa on varoittava esimerkki ghettoutumisesta, itseaiheutetusta kulttuuriapartheidista.” (Turun Sanomat 4.8.2015)

Saksassa Multikultin kritiikkiä on käyty avoimesti vakiintuneiden poliittisten puolueiden sisällä 1980-luvulta lähtien, ja osin tämän takia aiemmin ilmenneitä ongelmia on myös kyetty ratkaisemaan ja purkamaan. Esim. syyskuussa Hampurissa järjestetään Reeperbahn Festivaali, Saksan suurin musiikkifestivaali, jonka teemamaana on tänä vuonna Suomi. Valtaoja voi käydä observoimassa, onko ghettoutuminen lisääntynyt vaiko vähentynyt viimeksi kuluneiden 20 vuoden aikana.

Käyttäjän herrakeronen kuva
Jiri Keronen

Ghettoutuminenhan toimii hyvänä esimerkkinä apartheidista, vaikka se olisikin vähenemässä. Mikäli ghettoutuminen on vähenemässä, niin hyvä.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Kyllä Suomikin näyttää hyvin oppineen ghettoutumisen ikäviä puolia, kun se on tuottanut niihin ca. 50%.n työttömyyden vitsaukseksi.
Se, onko ilmiö tarkoituksellista apartheidia, on toistaiseksi jäänyt vain viranomaisten ja päättäjien tietoon...

Käyttäjän KuinkaKarlMarxTavataan kuva
Seppo Oikkonen

Georg Henrik von Wright kirjoitti aikanaan, että fyysikot, suurimmatkin heistä, ovat filosofeina lapsentasoisia. Hän puhui niistä jotka olivat todella suuria, Newtonista Einsteiniin, myös kvanttifysiikan edelläkävijöistä.

Esko Valtaoja ei filosofina ole edes lapsentasoinen. Kulttuurikysymyksistä hän ei pysty sanomaan mitään. Kulttuurit eivät todellakaan ole mitään ajatus-, tapa-, tavara- tai ruokavarastoja joista voisi rakentaa optimaalisen konstruktion.

Miksi? Koska kulttuurit ovat ihmisiin syvemmin ohjelmoituja kuin mikään mikä käsitteellisellä ja tietoisella tasolla on käytettävissä. Ja suuret kulttuurit ovat paljon mittavampia historiallisia ilmiöitä kuin mitä on esimerkiksi eurooppalaisella uudella ajalla kartesiolaisen ajatteluparadigman varaan kehittynyt luonnontiede.

Eurooppalaiselle ajattelulle on ollut ominaista syvyysperspektiivin ja lineaarisen ajan, päällekkäisyyden ja porrasteisuuden, mm. hierarkioiden hahmottaminen. Siinä missä eurooppalaisen uuden ajan renessanssi loi julkisivun ja peilit, missä barokki kehysti ja kerrosti kaiken, siinä saat etsimällä etsiä moskeijan julkisivua. Ornamentit eivät ala mistään, eivät lopu mihinkään, eikä katse löydä mitään mikä fokusoisi dynamiikan.

Emme voi muuttaa kulttuureiden pohjavirtoja. Olettamus, että se mitä kulttuurin pinnalla on, olisi jonkinlaista vaihtotavaraa, on katteeton.

Wittgenstein, jonka oppituolin perijä G H von Wright siis oli, oli se filosofi -- viime vuosisadan ehkä eniten kommentoitu filosofi -- joka selvitti inhimillisen kielen, ajattelun ja totuuden suhteita. Käsitteet eivät ole mitään millä voitaisiin ehdoitta käydä todellisuuden kimppuun. Käsitteet ovat se tapa jolla niitä käytetään -- motiivi, jonka syvät kytkennät sijoittuvat kulttuurisiin pohjavesiin.

Valtaojan maalailema kulttuurisynteesi on pelkkää käsiterealismia. Sitä harrastivat keskiajan skolastikot.

Onhan se tietysti inhimillistä, niin sanotusti humaania ja optimistista, että ajatellaan kaikkien kulttuurien periaatteessa voivan hyödyttää toisiaan. Valitettavasti se on vain oletus. Yhtä hyvin voi olla täysin päinvastoin. Voi olla -- ja itse pidän tätä enemmän kuin mahdollisena -- että tietyt kulttuurit toisiinsa törmätessään vain kaivavat toistensa pahimmat puolet esille. Ikuisesti.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

On pitänyt jo hetken aikaa kysäistä,että jos ajatellaan minkäkin kulttuurin kehitystä,niin pitäisikö käsiterealismi olla tähtäimessä kulttuurin kehittymisen kannalta?

Siltä pohjaltahan voidaan myös vertailla kulttuureita kuinka paljon tarkempia käsitteitä on yleiskäsitteiden sijaan. Suomessa puuttuvat tarkat käsitteet lainataan englanniksi ja silloin jo oma kieli alkaa heikkenemään ja suunta kohti jotakin erillaista kulttuuria alkaa.

Käyttäjän KuinkaKarlMarxTavataan kuva
Seppo Oikkonen

Käsiterealismilla tarkoitetaan päättelyä käsitteistä todellisuuteen päin. Tyypillisesti tällainen päättely päätyy, kun se selvyyteen ja pätevyyteen pyrkii, määrittelemään käsitteitä toisillaan.

Esimerkiksi Helena Solinin ajattelu tuossa alla on mitä tyypillisintä käsiterealismia.

Niin sanottu Humen giljotiini saattaa selventää jotain. Hume totesi ettei tosiasioista voi päätellä arvoja. Meillä on kuitenkin suuri houkutus päätellä arvoistamme käsin se mitä todellisuudessa saa tai ei saa olla olemassa. Tilanne ei tiedollisten käsitteiden suhteen ole olennaisesti toinen. Käsitteemme ovat käyttökelpoisia kuvatessaan todellisuutta, mutta emme voi käsitteellisten operaatioidemme pohjalta esittää että niistä välttämättä seuraa jotain todellista.

Yleiskäsitteet ovat ongelmallisimpia, koska ne noituvat ymmärryksemme tehokkaimmin. Yleiskäsitteistä numerot -- kyllä, numerot ovat filosofisesti ottaen yleiskäsitteitä -- ovat kaikkivoipaisimpia, koska ne ovat puhdasta muotoa, formaalista "totuutta". Ja esimerkiksi talousajattelussamme numeerinen näennäiseksaktius noituu täydellisesti ymmärryksemme. Siinä sen lisäksi että päättelemme, teemme myös päätöksiä, eli pudottelemme päitä numeroiden totuudellisuuteen uskoen.

Numeeristaloudellisten "faktojen" faktaominaisuus on siis numeroiden, ei tosiasiallisten sisältöjen ominaisuus. Sisällöt ovat kokonaan toinen juttu, kuten nyt vaikkapa tässä esillä oleva "kulttuurin" historiallinen voima ja vaikutus.

Kielen ja ajattelun syvät kytkennät johtavat jossain tietoisuutemme syntyrajoilla kaikki rakenteelliset elementit yhteen. Se millaisia jäsennyksiä jossain syvätasolla tapahtuu tai tehdään, on juuri sitä "kulttuuria". Syvät pohjavirrat vellovat hitaasti, ne ovat "historiaa". On aika vaikea tajuta, että esimerkiksi länsimainen individualismimme ja "kartesiolaisen subjektin" kääntöpuoli, objektivointiin perustuva luonnontiede, ovat historiallisia ilmiöitä.

Näitä juttuja on aika mahdotonta paketoida tällaisiin tiivistettyihin kommentteihin. Ne tarvitsisivat kilometrikaupalla kuvailevaa ja selittävää tekstiä.

Käyttäjän teemuru kuva
Teemu Ruippo

"Georg Henrik von Wright kirjoitti aikanaan, että fyysikot, suurimmatkin heistä, ovat filosofeina lapsentasoisia. Hän puhui niistä jotka olivat todella suuria, Newtonista Einsteiniin, myös kvanttifysiikan edelläkävijöistä."

Olen täysin eri mieltä tässä asiassa kuin von Wright, ainakin sikäli kun filosofialla ei viitata pelkästään mainitsemiisi "kulttuurikysymyksiin".

Esimerkiksi suhteellisuusteorian siemeninä toimineet Einsteinin ajatuskokeet olivat jo itsessään mielestäni todella syvällisiä ontologisia kehitelmiä ja suhteellisuusteorian matemaattisesti formaalin muotoilun jälkeen todellisuudesta on paljastunut kertakaikkisen hämmentäviä asioita.

Esimerkkinä hole-argumentti, jossa sivutaan yleistä kovarianssia: http://plato.stanford.edu/entries/spacetime-holearg/

Kvanttimekaniikan tutkijat ovat tehneet sekä logiikan että ontologian saralla vastaavan tasoisia filosofisesti kutkuttavia päätelmiä todellisuudesta. Esimerkkinä ns. intuitionistisen logiikan (jossa ei ole mitään intuitiivista) soveltaminen fysiikassa:

http://arxiv.org/abs/math/0011208

Pahoittelen pistäytymistä aihealueen ulkopuolella.

Käyttäjän KuinkaKarlMarxTavataan kuva
Seppo Oikkonen

Matematiikan ja metaforan suhde on mielestäni ratkaisematon kysymys.

Filosofisen puitteistuksen sijasta olen yrittänyt käsitellä sitä elokuvataiteen kautta:

http://narkissos-esseet.net/amelie.html

Käyttäjän HelenaSolin kuva
Helena Solin

Kulttuurin käsite on niin moniselitteinen,että sitä pitäisi poliittisessa keskustelussa välttää.
Jos siihen vielä liitetään kansallisuus,kansalaisuus,etnisyys ja vieläpä valtio tai " Eurooppa", ei tule mitään.
Suomalainen " maaseutukulttuuri" ei ole sama kuin Linnan Pohjantähti.

Voidaan kyllä puhua rajoitetusti esim kulttuurimäärärahoista tai jonkin romaniryhmän kulttuurista.

Voisi kokeilla viikon poliittista keskustelua ilman " kulttuuria" ja ilman " suvaitsevaisuutta".
Sekä haukkumaniminä että kunniamainintoina.

Käyttäjän HelenaSolin kuva
Helena Solin

Kulttuuri ei tämän kirjoituksen tarkoittamassa mielessä ole koskaan tila vaan prosessi.
Joka koko ajan vaikuttaa ympäristön " kulttuureihin" .
Vaikka olisi kuinka eristynyt.
Muurin ,meren tai viidakon ympäröimä.

Käyttäjän ToniSaari kuva
Toni Saari

"Tulevaisuuden monokulttuuri on Star Trek -utopia."

Juu ja ei, tulevaisuuden monokulttuuri on pohjakivi jonka päälle rakentuvat paikalliset- ja alakulttuurit. Joista sitten ponnahtelee esiin pohjakiveen integroituvia megatrendejä, näitä sitten riffaillaan paikallisesti uusiksi. Täten luoden uusia megatrendejä.

Kaarina Piipponen

Mikä on kulttuurin määritelmä? Aiheestä voi löytyä monia eri versioita ja mielipiteitä.

Wikepediasta poimittu näkemys:

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kulttuuri

Raamatullinen näkemys asiasta:

"Kulttuurillinen erilaisuus. Jumala on määrännyt kansakuntien rajat ja hän odottaa meidän kunnioittavan sitä (Apt.17-26). Tämä on jatkona sitä kielten sekoitusta, joka tapahtui Baabelin tornin rakentamisen aikana (1.Moos.11:5-8). Oli väärin Herran silmissä, että babylonialaiset olivat rakentamassa maailman valtiota, jossa oli yksi kieli, niin hän antoi jokaiselle ryhmälle oman kielen. Siksi he jakautuivat ja asettuivat omille alueilleen omine hallituksineen. Tästä alkoi erilaiset kulttuurit kansojen keskuudessa. Kulttuurien erilaisuuden tunnustaminen on ainoa perusta terveille suhteille kansojen välillä."

Löytyy tekstin loppupuolelta.

http://www.bibleguidance.co.za/Finnisharticles/Fun...

Käyttäjän anttiolavisalonen kuva
Anttiolavi Salonen

Tässä tullaankin sitten tähän "tämän päivän" ongelmaan. Eli kaiken pitäisi tapahtua tässä ja nyt heti. Mielestäni asioille pitää antaa aikaa. Aika korjaa kaiken siihen muotoon mihin kaiken kuuluukin korjaantua. Se, että sekoittuvatko monet kulttuurit keskenään ei korreloi millään tavalla sen kanssa, paljonko litra maitoa maksaa tai että lomauttaako Nordea koko väkensä maksaakseen Wahlroosille isommat optiot. Ja vielä vähemmän sen kanssa, että merkitseekö maidon hinta tai Nordean törkyily yhtään mitään kulttuurien sekoittumisen kanssa. Tulevaisuus on oma lukunsa, eikä siihen vaikuteta meidän elinaikanamme edes suuntaa-antavasti.

Käyttäjän JiriNieminen kuva
Jiri Nieminen

"Tulevaisuuden monokulttuuri on Star Trek -utopia."

Tarkoitatko siis sosialismia, jossa Tähtilaivasto on ottanut puna-armeijan roolin?

Näin sosiologin koulutuksen saaneen totean tähän, että kulttuuri käsitteenä on erinomaisen epäanalyyttinen. Se ei oikeastaan tarkoita mitään ja johtaa kehäpäättelyyn. Samasta syystä keskustelu mono- tai monikulttuurista on turhauttavaa.

Jos todella haluaa vaikuttaa ryppääseen yhteiskunnallisia ilmiöitä, joita kulttuuriksi epämääräisesti kutsutaan, niin talousjärjestelmää olisi muutettava.

Star Trekin maailmassahan kapitalismi romahti 3. maailmansodan jälkeen ja ihmiskunnan keksittyä poimumoottorin. Tämä rahattomaan yhteiskuntaan siirtyminen mahdollisti jonkinlaisen sosialistisen yhtenäiskulttuurin Tähtilaivaston valvovan silmän alla, siis niiden keskuudessa jotka halusivat tähän liittoon osallistua.

Käyttäjän ToniSaari kuva
Toni Saari

Huoh, Trekki-loresi on huonoa. Tähtilaivasto on tieteellis-diplomaattinen järjestö, demokraattisen Planeettojen Liiton alaisuudessa.

Kapitalismin romahdus Roddenberryn visiossa johtui tuotantometodien kehityksen tuomasta marginaalikustannuksien käytännöllisestä katoamisesta, täten johtaen loppumattomaan deflaatiokierteeseen jonka lopputulos on raha-käsitteen tuhoutuminen.

>sosiologia
>koulutus

Valitse yksi ja vain yksi.

Käyttäjän opwallin kuva
Olli-Pekka Wallin

Maan kulttuuria on todellakin aika huonosti kuvattu Strar Trek maailmassa. Mutta milloin sitä on kuvattu niin jokaisellla uudella planeetalla on ollut oma kulttuurinsa ja tapansa. Mutta myös ihmisrodulla on ollut omaa kulttuuria kuten Ng:ssä nähdään O'Brien ja Keikon häissä jossa oli selvästi japanilaisteema eli eri kulttuuri elää vahvasti myös ST:ssä.

DS9 ja NG toi todellakin esille erilaiset kulttuurit vahvasti esille, kuten vastapuolen vaikuttimisen toisen planeetan kulttuuriin ja tapoihin silloin kun se edistää niiden etuja.

Mutta ST:ssä on ollut aina another planet kulttuuri esillä ja pääosassa.

Suurin teknologinen ja sosiologinen hyppy ihmiskunnan kehitettyssä ST:ssä on varmasti tapahtunut replikaattorin keksimisen yhteydessä jossa ruokaa ja tavaroita voidaan rajattomasti tuottaa pelkällä komennolla seinästä.

3D printtaaminen on ensimmäinen vaihe tämän keksimisessä.

Käyttäjän MikkoAhola kuva
Mikko Ahola

Kapitalismi voi romahtaa nopeammin, sillä fuusioenergian käyttöönotto voi olla lähempänä, kuin uskommekaan. Käytännössä tuotteiden hinta eli vaihtoarvo vastaa pitemmällä aikavälillä tuotteen valmistamiseen kuluneen energian arvoa globaalissa massatuotantomaailmassa. Jos fuusiovoiman kehittymisen myötä energian hinta laskee minimiin, niin kaikki tuotteet tulevat laskemaan hinnaltaan minimiin, ja talous ei voi enää perustua kapitalismiin vaan johonkin muuhun järjestelmään.

Sama asia myös silloin, jos aurinkoenergiasta tulee äärimmäisen halpaa energiaa.

Käyttäjän BodilRosengren kuva
Bodil Rosengren

Tätä pohdin kun istuin Mumbain ostoskeskuksessa kahvilassa ja katselin väkijoukkoa. Oli shortseja ja lyhyehköjä hameita, räplättiin iphoneja ja ipadeja, pizzaa vedettiin naamaan PizzaHutissa, musiikkikin kuullosti ihan samalta kuin suomalaisessa ostarissa (paitsi joulun aikaan). Toisaalta kun astui ulos niin vastassa oli sitten erilainen katukuva. Autoriksoja, naiset sareessa ja miehet lungeissa, kojuissa myytiin vada paveja ja pureja.

Miksi tuossa kirjoituksessa on tagina islam?

Käyttäjän herrakeronen kuva
Jiri Keronen

Koska monissa monikulttuurisuutta käsittelevissä kirjoituksissa on täginä islam ja lisäämällä saman tägin tähän tämä näkyy paremmin niissä kirjoituksissa kohdassa "puheenaiheeseen liittyvää".

Käyttäjän jallerajala kuva
Jari Rajala

Siirtykäämme tietoisuuksinemme mieluummin ja helpommin mikrosiruun kuin tähtiin, omaehtoiseen ruumiin velvoitteista vapaaseen mielikulttuuriin ja päästöttömästi ;D Lähinnä tekninen kysymys, next 100 vuotta mennee. Ja paskat menneistä kulttuureista jotka toiminensa liittyvät melko pitkälle lähinnä ruumiin tarpeisiin. Planeettakin kiittää ;D

Käyttäjän teemuru kuva
Teemu Ruippo

Jos kautta maailman sitouduttaisiin YK:n yleismaailmalliseen ihmisoikeuksien julistukseen, saavutettaisiin jo paljon. Mielestäni kaikki muut "kulttuuridilemmat" ovat toissijaisia normatiiviseen moraalirelativismiin nähden.

Käyttäjän MikkoAhola kuva
Mikko Ahola

Kultuurien paremmuutta on vaikea määritellä, sillä kulttuurit ovat sopeutumia ympäristöön.

Mainitsit esimerkkinä huonosta kulttuurista kulttuurin, jossa on orjuutta. Mutta tämäkin riippuu ympäristöstä. Jos eletään ympäristössä, jossa on erillisiä heimoja, jotka käyvät jatkuvasti sotia naapuriheimojaan vastaan, niin orjuus voi olla parempi vaihtoehto sille, että voitetun naapuriheimon kaikki jäsenet tapetaan. On otettava huomioon myös se vaihtoehto, joka on historiallinen fakta, että ennen oli yleistä massatuhota naapuriheimot, koska ne muodostivat sen uhan, että naapuriheimo mahdollisesti joku päivä tuli, ja massatuhosi sinun oman heimosi.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset