Jiri Keronen On aika uudelleenarvioida kaikki arvot

Perustulolle on perusteita - Tytti Tuppuraiselle ei

  • Perustulo on kiva juttu, koska se tekee työmarkkinoista realistisia ja nykyaikaan sopeutuvia.
    Perustulo on kiva juttu, koska se tekee työmarkkinoista realistisia ja nykyaikaan sopeutuvia.

SDP:n Tytti Tuppuraisen mukaan perustuloa ei pidä kokeilla, koska "oletukset ovat vailla todellisuuspohjaa". Tuppuraisen mukaan työmarkkinoilla ei ole tapahtumassa rakennemuutosta ja epätyypilliset työsuhteet, kuten pätkä- ja keikkaduunit, eivät ole kasvussa. Lisäksi Tuppuraisen mielestä perustulo syrjäyttäisi työmarkkinoilta heikommassa asemassa olevia.

Meikästä tuntuu, että Tuppurainen on pahasti väärässä ja työmarkkinoilla on oikeasti tapahtumassa murros. Esimerkiksi työttömien määrä on jatkuvassa kasvussa, yritykset siirtyvät ja siirtävät toimintojaan kasvavissa määrin ulkomaille, korkeakoulutetut joutuvat pitkäaikaistyöttömiksi istumaan työkkärin jonoon ja niin edelleen.

Tuppuraisen suurin ongelma on, että hän katsoo tyypillisten työsuhteiden määrää suhteessa kaikkiin työsuhteisiin. Tällöin muutosta ei olekaan tapahtunut. Muutos on siinä, että ihmisiä on vähemmän töissä kuin ennen. Tyypillisten työsuhteiden määrä on toki suhteessa suurin piirtein sama kuin ennen, mutta absoluuttisesti töiden määrä on vähentymässä ja yhä useampi ihminen on työttömänä.

Automaatio, globalisaatio, tietoyhteiskunta ja muut ilmiöt aidosti muuttavat ja ovat muuttamassa työmarkkinoita. Se, että Suomen työllisyyspolitiikka ei sopeudu siihen, ei tarkoita, etteikö muutosta tapahtuisi. Se tarkoittaa ainoastaan, että työllisyyspolitiikka on jäykkää, joustamatonta ja vanhankantaista.

Ja juurikin jäykkä työllisyyspolitiikka on syynä, minkä vuoksi epätyypilliset työsuhteet eivät yleistä, vaan ihmiset ennemmin joutuvat työttömiksi. Esimerkiksi työehtosopimusten yleissitovuus ja muut työmarkkinoita jäykistävät tekijät tarkoittavat, että usein ainoat mahdollisuudet ovat joko tarjota tavanomaista työsuhdetta tai olla tarjoamatta työsuhdetta ollenkaan. Tämän vuoksi ihmiset ennemmin joutuvat työttömiksi kuin saisivat edes pätkäduuneja tai osa-aikaista hommaa. Työmarkkinat siis ovat muuttuneet, mutta Suomen työllisyyspolitiikka ei jousta niiden mukana, mikä luo työttömyyttä ja ylläpitää vakaita työsuhteita sille yhä harvenevalle joukolle ihmisiä, joille töitä ylipäätään on tarjolla.

Toinen asiaan vahvasti vaikuttava tekijä on suomalainen sosiaaliturva. Mikäli ihminen joutuu sosiaaliturvalle, hänen on usein vaikea ottaa työtä ylipäätään vastaan, sillä työn tekeminen voi jopa heikentää hänen asemaansa. Työn tekemisestä joutuu siis helposti itse maksamaan. Monille suurin piirtein ainoat työsuhteet, joiden vastaanottaminen on kannattavaa, ovat perinteiset kahdeksasta neljään -kestosuhteet. Tämän seurauksena ihmiset jäävät työttömiksi.

Ratkaisu molempiin ongelmiin on tietenkin perustulo ja sääntelyn keventäminen esimerkiksi työehtosopimusten yleissitovuudesta eroon hankkiutumalla. Tällöin ihmisille voidaan tarjota myös pätkä- ja keikkahommia helpommin ja ihmisillä on vapaampi mahdollisuus neuvotella itse työn ehdoista ja palkkioista. Perustulo varmistaa, että kukaan ei suorilta käsin myöskään kuole nälkään, vaikka töitä ei aina olisikaan, minkä lisäksi se purkaa suurimman osan kannustinloukuista välittömästi ja antaa jokaiselle mahdollisuuden tehdä töitä ilman, että työn tekemisestä joutuu ongelmiin.

Ennen kaikkea heikommassa asemassa oleville ihmisille perustulo olisi etu. Perustulon ansiosta myös vähemmän tuottaville ihmisille voidaan tarjota töitä. Tällä hetkellä työllistämisen hinta on korkea, minkä vuoksi ne, joiden tuottavuus on matala, eivät saa helposti töitä. Tämä tarkoittaa esimerkiksi kouluttamattomia ja niitä, joilla ei ole työkokemusta. Tämän johdosta he pysyvät työttöminä. Perustulon avulla heille voitaisiin kuitenkin maksaa nykyistä pienempää palkkaa, sillä myös sillä tulisi toimeen. Perustulo siis mahdollistaisi yhä useamman ihmisen palkkaamisen ja töiden tekemisen sen sijaan, että he vain makaisivat kämpillään sormi takapuolessa.

Perustulon taustalla olevat oletukset eivät ole väärässä. Suomen työllisyyspolitiikan taustalla olevat oletukset sen sijaan ovat väärässä. Perustulokokeilu on hyvä asia ja on järkevää, että sosiaaliturvaa oikeasti kehitetään osallistavaan suuntaan sen sijaan, että nykyiseen jäykkään ja vanhankantaiseen järjestelmään hirttäydyttäisiin suoraan kaulasta.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

17Suosittele

17 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (12 kommenttia)

Käyttäjän ToniSaari kuva
Toni Saari

Mitä ennemmän seuraa politiikkaa sitä enemmän tulee tunne, että Suomen konservatiivisin puolue ei ole Perussuomalaiset vaan SDP.

Toni Hiltunen

Hyvää ja ajatuksella kirjoitettua tekstiä. Vaikea kommentoida enempää kun on niin tyhjentävästi kirjoitettu.

Käyttäjän juhanikahelin kuva
Juhani Kahelin

Vetoaminen "todellisuuspohjaan" on epäuskottavaa. Mikä on kenenkin todellisuuspohja ja mistä se kumpuaa. Siihen vaikuttaa oma kokemusmaailma, omat olosuhteet, viiteryhmä jonka piirissä elää ja johon on samaistunut ja jonka kuvan maailmasta yleistää noin vain. Nykypolitiikka Suomessa on vieraannuttavaa koska se on täynnään ryhmiä, puolueita jotka eivät hetkeäkään kyseenalaista omaa maailmankuvaansa. Persut, demarit, Juha Sipilä, kaikilla heillä on ainoaksi oikeaksi oletettu käsitys, Sipilän sanoin "yhteinen tilannekuva".

"Heikoimmat syrjäytyvät työmarkkinoilta", valittaa Tuppurainen. Entä jos tämä onkin hyvä ja tavoiteltava asia! Ei siis "syrjäytyä" työmarkkinoilta, vaan päästä eroon "työmarkkinoista". Päästä eroon koko työmarkkinain käsitteestä, työmarkkina-alisteisuudesta.

Oman kokemusmaailman merkityksestä voisi kysyä esimerkinomaisesti (pahoittelen henkilökohtaisuutta)Tuppuraisen ja perheensä tulotason luomaa todellisuuskuvaa. Heidän kuukausituloillaan maksaisi perustulon vuodeksi, siis vuodeksi isolle joukolle "heikommassa asemassa olevia".

Käyttäjän EetuKinnunen1 kuva
Eetu Kinnunen

Tuppuraisen tarkastelu on tosiaan rajoittunutta. Epätyypillisten työsuhteiden määrä olisi varmasti suurempi, jos osa-aikatyö olisi työmarkkinoillamme suosiossa. Työtä pitäisi jakaa useampien kesken. Perustulo tai negatiivinen tulovero voisi olla tähän toimivin askel.

Toisaalta uskon kyllä, että täysituntisiakin työsuhteita voidaan saada lisää, jos vain ymmärretään kysynnänsääntelypolitiikan merkitys eurooppalaisella tasolla ja rajoitetaan kauppaa orjatyötä teettävien maiden kanssa.

Käyttäjän topira kuva
Topi Rantakivi

Mitä tapahtui edelliselle blogillesi "Helsingin Sanomien toimittaja uhkailee ja solvaa yksityishenkilöä"? Sehän otettiin pois?

Käyttäjän herrakeronen kuva
Jiri Keronen

Ilmeisesti Uusi Suomi poisti sen. Syytä en tiedä, mutta arvelen sen olleen, että Uusi Suomi katsoi blogin sisällön sopimattomaksi palveluunsa. Ymmärrän tällaisen ratkaisun oikein hyvin. Uudella Suomella on tietysti yksityisenä toimijana oikeus poistaa mitä tahansa materiaalia palvelultaan mistä tahansa syystä tai vaikka ilman mitään syytä ja minulla ei ole asiaan mitään nokan koputtamista.

Käyttäjän pekkalampelto kuva
Pekka Lampelto

Automatisaatiosta voi seurata se, että vain yhä pienemmälle, pätevälle osuudelle kansasta löytyy töitä. Pitkällä tähtäimellä voikin olla tarpeen kehittää järjestelmä, joka tavoittelee työttömyyden vähentämisen sijaan toimettomuuden vähentämistä. Toimelias ihminen voi tehdä muutakin kuin ansiotyötä tai yrittäjyyttä. Toimeliaisuutta on vaikkapa itsensä kehittäminen, vapaaehtoistyö ja liikkuminen.

Käyttäjän opwallin kuva
Olli-Pekka Wallin

SDP:n puheet perustuloa vastaan on kummallisia ja outoja mutta voisi selittyä pelokan Ay:n vallan heikkemisenä. Mutta Ay-leirin vahvaa demari linjaa olisi syytä murtaa.

Jos tulevaisuus tuo tullessaan suurtyöttömyyden tuontosektorille niin ainoa joka pitä talouden rattaat edes jollakin tapaa pyörimässä on perustulon maksaminen jolloin ede suurimmalle osalle kansaa sisältyy ennusttavissa oleva tulonkertymä.

Käyttäjän mattiuuk kuva
Matti Uusi-Kokko

Mitä kaikkea tämä poistaisi? Opintotuen, asumislisän? Ainakin tämä tasapuolistaisi vuokramarkkinoita. Nykyinen systeemi vääristää kun vuokria voidaan korottaa surutta keskustoissa kun valtio kuitenkin maksaa korotukset.

Käyttäjän deneidez kuva
Petri Pakarinen

Tuppuraisen kirjoitus oli kyllä aikamoista pintaliitoa ilman mitään kunnolla perusteltua sanomaa. Silti perustulossa on omat ongelmansa myös, joita ei pahemmin käsitellä ja joiden tuomaa ongelmallisuutta ei edes tiedosteta kun perustulosta toitotetaan. Esim. se että millä tahansa palkalla kannattaa olla töissä. Jos tuota mietitään pidemmälle, niin mitä tuossa oikeasti tapahtuu on se, että perustulo korvaa osan palkasta, jolloin työntekijä on halvempi yritykselle, mikä taas meinaa sitä että yhteiskunta eli veronmaksajat maksavat osan yritykselle tehtävästä työstä.

Käyttäjän opwallin kuva
Olli-Pekka Wallin

Tämä on tietenkin totta. Perustulolla voisi tehdä työtä joka ei juuri nyt tuota mitään mutta tuottaa lisää kokemusta sekä lisää mahdollistaisi työskentelyn "osuutta" vastaan. Mutta perustulo mahdollistaisi myös opiskelun silloin kun nykyisten tukien muodossa on mahdotonta.

Kaikki eteenpäin pyrkiminen ja työskentely on kuitenkin enemmän kuin kaljakuppilassa norkkuminen jota voi tehdä nykymuodossa ilman mitään sanktiota. Eikö tämä ole väärin ja kansantaloudelle haitallista ?

Käyttäjän juhamyllarinen kuva
Juha Myllärinen

Jokaisen ansaitun euron perään tulisi olla mahdollisuus mennä. Jos tulot jopa tippuvat ansaitsemisen jälkeen, on loukku selviö, eikä sieltä nousta, ellei voi käydä kokopäivätöissä, eli nousta tukien ulottumattomiin.

Käytännössä osa jää aina ilman töitä, tai selkeitä kokopäivätöitä. Tämä ryhmä on koettu ongelmaksi, mutta silti asia ei kiinnosta.

Vähätuloiset passivoituvat, ja syystä. Ei vika ole heidän. Jos tätä ryhmää halutaan pitää yllä, niin sitten pitää hyväksyä valintaan liittyvät ongelmat.

Vähätuloiselle itselleen tilanne on se, ettei omaan elämänhallintaan ole mahdollisuus päästä. Työkkäri on kusetusta ja sossu. Ei ne auta ihmisiä jaloilleen. Lupaukset töistä kaikille ovat huijausta.

Pitkäaikaistyölliset eivät hyödy perustulosta suoraan. Ovat ehkä varmemmalla kun on pohjaa.

Ihmettelen, miten kannustusloukkujärjestelyt voi palvella yhteiskuntaa jotenkin. Palkitsevuus tulisi olla taattu, kun tekee sellaista, josta aiheutuu hyvää itselle, ja muille sitä kautta, ja suoraan.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset