Jiri Keronen On aika uudelleenarvioida kaikki arvot

Syy ja ratkaisu maahanmuuttajien tekemiin raiskauksiin (Ei sisällä persuilua)

  • Kuva on elokuvasta Stoning of Soraya M. Elokuva valitettavasti perustuu tositapahtumiin.
    Kuva on elokuvasta Stoning of Soraya M. Elokuva valitettavasti perustuu tositapahtumiin.

Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tilaston mukaan Afrikassa ja Lähi-idässä syntyneet miehet raiskaavat noin 17-kertaisesti enemmän kuin syntyperäiset suomalaiset. Vaikka tilastoista poistettaisiin iän, tulotason ja asuinpaikat vaikutukset, raiskaavat näiltä alueilta tulleet miehet siltikin kymmenenkertaisesti enemmän kuin syntyperäiset suomalaiset.

Meikällä on teoria, mistä tämä johtuu sekä keinoja, miten tätä voidaan ehkäistä. Näistä maista tulleiden miesten yliedustus seksuaalirikoksissa johtuu siitä, että heidän kulttuurissaan naisia ei arvosteta yhtä paljoa kuin esimerkiksi Euroopassa on totuttu arvostamaan.

On totta, että meillä on Suomessakin vakavia ongelmia sukupuolisen tasa-arvon kanssa, mutta se on hyvin pientä siihen nähden, että monissa paikoissa Afrikkaa ja Lähi-Itää raiskauksen uhria rangaistaan kivittämällä hänet hengiltä ja liian paljastavassa asussa kulkevaa naista ruoskitaan raipoilla. Jos ihminen kasvaa tällaisessa kulttuurissa, hänen on vaikeampi ymmärtää sitä, että Euroopassa naisilla on itsemääräämisoikeus omaan seksuaalisuuteensa ja että naisia pidetään lähtökohtaisesti yhtä arvokkaina kuin miehiä.

Kulttuuri vaikuttaa valtavasti siihen, miten ihminen käyttäytyy ja millaisia toimintatapoja hän oppii. Mikäli joku väittää, että ei johdu siitä, silloin hän varmaankin pystyy myös osoittamaan, miten lestadiolaisten piirissä naisten ja miesten asema on keskimäärin yhtä tasa-arvoinen kuin vaikkapa sekulaarissa perheessä, jossa naisia ei pidetä synnytyskoneina. Lisäksi väite, että tämä ei johdu kulttuurista, on lähtökohtaisesti rasistinen. Jos syy ei löydy ympäristöstä (eli kasvatuksesta, kulttuurista, uskonnosta ja niin edelleen), silloin syyn täytyy olla biologinen. Ihmiset kuitenkin ovat geneettisesti niin lähellä toisiaan, että tällainen väite ei kuulosta kovin järkevältä. On paljon todennäköisempää, että yliedustus raiskauksissa johtuu ympäristöstä ja kasvatuksesta kuin että se johtuisi biologisista syistä.

Raiskausongelma on myös hyvin helppo ratkaista, mikäli poliitikoilta löytyy siihen poliittista tahtoa. Omat ehdotukseni ongelman ratkaisemiseksi ovat esimerkiksi seuraavanlaisia:

- Kaikista seksuaalirikoksista tuomitaan automaattisesti ehdottomaan vankeusrangaistukseen, olit sitten maahanmuuttaja tai kantasuomalainen. Vankeusrangaistuksen pointtina ei ole pelkästään rankaista rikokseen syyllistynyttä, vaan myös eristää rikollinen muusta yhteiskunnasta, jotta hän ei voi enää syyllistyä uudestaan rikolliseen toimintaan.

- Kaikki vakaviin tai toistuviin rikoksiin syyllistyneet ulkomaalaiset karkotetaan maasta välittömästi heidän kärsittyään vankeusrangaistuksen ja heille annetaan pysyvä maahantulokielto. Rikollisten maahanmuuttajien karkottaminen on sekä maahanmuuttajien että kantaväestön etu. Kun maasta poistetaan rikolliset maahanmuuttajat, silloin he eivät pysty toiminnallaan pilaamaan kaikkien maahanmuuttajien mainetta, kuten he nykyään helposti voivat tehdä. Rikollisten poistaminen myös tarkoittaa, että resursseja voidaan käyttää enemmän niihin maahanmuuttajiin, joilla on halu käyttäytyä kunnolla ja sopeutua osaksi yhteiskuntaa.

- Suomen maahanmuuttopolitiikassa hankkiudutaan eroon ns. "humanitaarisesta suojelusta" ja ns. "toissijaisesta suojelusta" tai kyseisiä järjestelmiä vähintään tiukennetaan huomattavasti. Nämä maahanmuuton muodothan eivät ole sama asia kuin kansainvälisiin sopimuksiin perustuva pakolaisuus, vaan ne ovat lähinnä Suomen omaa lainsäädäntöä. Nämä järjestelmät myös vuotavat kuin seula ja niiden kautta maahan pääsee useita sellaisia ihmisiä, joille ei todellisuudessa olisi alunperinkään kuulunut turvapaikkaa. Eli sen sijaan, että otamme humanitaarisia maahanmuuttajia näillä perusteilla, otammekin lähinnä ihmisiä, jotka täyttävät YK:n pakolaissopimuksen kriteerit.

- Humanitaariseen maahanmuuttoon, kuten pakolaisuuteen, otetaan käyttöön nais- ja lapsikiintiö. Kiintiön koko voi olla esimerkiksi 80%. Yleensä vastustan kaikkia kiintiöitä, mutta tässä asiassa teen poikkeuksen, sillä joudumme joka tapauksessa valikoimaan, ketä maahan pääsee. Järkevintä siis valikoida ne heikoimmassa asemassa olevat. Meillä on ainoastaan hyvin rajallisesti resursseja suojella ihmisiä ja maailmassa on miljoonia suojelua tarvitsevia. Meidän on siis välttämätöntä tehdä priorisointeja. Naiset ja lapset ovat usein heikoimmassa asemassa maailmassa ja suuren osan ajasta juurikin miesten vuoksi, joten mikäli tahdomme auttaa mahdollisimman paljon, on meidän keskityttävä naisten ja lasten auttamiseen sen sijaan, että otamme maahan miehiä.

Nämä keinot eivät auta ratkaisemaan ainoastaan raiskausongelmaa, vaan myös monia muita ongelmia. Sen lisäksi ne priorisoivat resurssejamme järkevämmin, minkä seurauksena humanitaariseen maahanmuuttoon käytetyllä rahalla voidaan auttaa enemmän ja heikommassa asemassa olevia ihmisiä. Tämä on win/win-tilanne sekä Suomelle että maahanmuuttajille. Ainoat, jotka näistä ehdotuksista kärsivät, ovat ne maahanmuuttajat, jotka ovat sopeutumishaluttomia ja -kyvyttömiä suomalaiseen yhteiskuntaan. Kaikki muut hyötyvät.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

21Suosittele

21 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (18 kommenttia)

Käyttäjän herrakeronen kuva
Jiri Keronen

Kirjoitin tuohon, että "ei sisällä persuilua", koska nyt joku saattaa lukeakin tuon. Jos siinä ei olisi lukenut noin, silloin kaikki olisivat ajatelleet, että "jaa, joku persun kirjoittama juttu taas", eikä kukaan olisi lukenut sitä. Käytän siis Perussuomalaisia härskisti keppihevosena saadakseni lisää lukijoita.

Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu

Suomessa annetut tuomiot raiskauksista vastaavat tiettyjen Afrikan ja Lähi-Idän kulttuurien käsitystä raiskauksen vakavuudesta rikoksena.

Jari Leino

Erittäin hyviä ehdotuksia. Kannatan rajusti.

Äiti ja lapsi -kiintiö on kuitenkin sikäli ongelmallinen, että ainakin yksi useisiin raiskauksiin syyllistynyt afgaanimies oli aikoinaan tullut Suomeen kiintiöpakolaisena nimenomaan leskiäitinsä erittäin haavoittuvan aseman perusteella.

Jos siis halutaan ottaa äitejä ja lapsia, pitäisi ottaa vain sellaisia äitejä, joilla on vain tyttölapsia. Oikeutta myöhempään perheenyhdistämiseen tai aviopuolison tuottamiseen vanhasta kotimaasta ei saisi myöntää. En usko, että suvaitsevaisto suostuisi tähän. Heille on tärkeää saada Suomeen nimenomaan vetreitä nuoria miehiä.

Saku Sundquist

Hyvä kirjoitus, ja olen pääosin sekä listaamistasi ongelmista että niihin esitetyistä ratkaisuista samaa mieltä.

En malta olla kommentoimatta muutamaa kohtaa. Ensinäkin toissijainen suojelu ei ole vain omaa lainsäädäntöä, vaan sen minimit määritellään EU tasolla määritelmädirektiivissä. Ne ovat kaikille jäsenmaille yhteiset. (Toiset vain noudattavat niitä vähän paremmin kuin.. noh.. toiset)
Humanitaarinen suojelu on käsittääkseni täysin meidän omaa lainsäädäntöä, mutta se on hyvin pitkälti päällekkäinen toissijaisen suojelun kanssa. En usko että humanitaarista suojelua koskevan pykälän poistaminen muuttaisi käytännön elämää yhtään mitenkään, se vain johtaisi toissijaisen suojelun soveltamisen höllentämiseen entisestään.

Ja tolkun ihmisenä Jiri varmasti ymmärrät, että ero pakolaisaseman ja toissijaisen suojelun välillä on pahimmillaan hemmetin keinotekoinen. Toissijainen suojelu kehitettiin ylipäätään siksi, koska pakolaisuuden kriteerit ovat niin tiukat. Jos yksikin kriteeri (useimmiten syy) ei täyty, ei pakolaisasemaa heru. Voi olla tilanne, että kahta ihmistä odottaa kotimaassaan täysin sama kohtalo, mutta vähän eri syystä, jolloin toiselle myönnettään pakolaisasema ja toiselle ei. Eikö lopputuloksen kuitenkin yleensä pitäisi olla periaatteellista kikkailua tärkeämpää?

Karkottamisista sen verran, että oman näkemykseni mukaan tässä on vähän sama ongelma kuin kuolemantuomion kanssa. Mitä merkitystä sillä on miten käännyttämistä tai karkottamista koskevan lainsäädännön kanssa kikkaillaan, kun suuri osa ns. humanitaarisesta maahanmuutosta tulee sellaisista maista, jotka me itse määritellään sellaisiksi, ettei niihin voida palauttaa yhtään ketään yhtään mistään syystä, koska ne katsotaan sellaisiksi alueiksi joihin palatessaan ihmiset ovat vaarassa joutua kärsimään epäinhimillistä kohtelua, kuoleman tai muuta vakavaa haittaa. Ollaanko me valmiita lähettämään edes rikoksiin syyllistyneitä ihmisiä mahdolliseen epäinhimilliseen kohteluun tai jopa kuolemaan?

Vai ollaanko me vain määritelty näiden alueiden vaarallisuus liian tiukasti? Näissä määrittelyissä on eroja EU jäsenmaiden välillä. Oikeuslaitoksen ratkaisukäytäntö näistä viimekädessä päättää. Tässäkin voidaan miettiä onko ero todella erilaisissa näkemyksissä lähtömaiden todellisen tilanteen vaarallisuudesta, vai yksinkertaisesti joidenkin maiden välinpitämättömyydestä tunnustaa sitä vaarallisuutta?

Mielestäni suurimpia ongelmia maahanmuuttopolitiikassa on ylipäätään EU:n jäsenmaiden välisten maahanmuuttoviranomaisten yhteistyön ongelmallisuus ja hitaus. Jos me ei voida käännyttää sellaisia ihmisiä edes Kreikkaan tai Italiaan, jotka sinne ihan EU sopimusten nojalla kuuluu, niin miten voidaan edes unelmoida ihmisten käännyttämisestä sotaa käyviin kehitysmaihin? Toisaalta kun otetaan huomioon Eurooppaan pyrkivän maahanmuuton epätasaisen jakautumisen välinmerenmaille aiheuttamat "paineet", niin ymmärtää miksi Kreikkalaisilla, Italialaisilla yms. ei ehkä ole resursseja tai edes hirveästi tahtoa tehdä yhteistyötä ja noudattaa sopimuksia.

Miten tämän kaiken nyt sitten ratkaisee? En minä tiedä.
Tarvittaisiin rohkeita ja luovia ratkaisuja.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Toki kulttuurillakin on varmasti joku osa asiaan, mutta itse uskon paljon merkittävämmäksi syyksi sitä, että nämä väkivaltarikoksissa (muissakin kuin raiskauksissa) yliedustettuina olevat ryhmät tulevat poikkeuksetta maista joissa on sodittu pitkään. Sodan raaistavaa vaikutusta ei kannata aliarvioida eikä myöskään sitä kuinka tämänkaltaiset syyt vaikuttavat myös sotaa kokeneiden lapsiin.

Saku Sundquist

Jatkuvan sotimisen raaistavasta vaikutuksesta olet varmasti oikeassa.

Mutta miksi erottaa kulttuuri ja sodan vaikutus toisistaan?
Eikö se koko kansankuntaan henkisesti varmasti raskaita arpia jättävä sota nimenomaan samalla muokkaa kyseisen kansakunnan kulttuuria? Eikö kulttuuri kuitenkin ole ikään kuin kansan henkinen tila?
Kyllähän voidaan ihan avoimesti todeta sodan vaikuttanneen pitkään, ja varmaan yhä edelleen, meidän suomalaisten kulttuuriin.

Sotiminen ja sen raaistava vaikutus ei kuitenkaan mielestäni selitä kovin aukottomasti naisten huonoa kohtelua joissakin kulttuureissa, mikä osittain oli alkuperäisen blogikirjoituksen ydintä. Eihän esimerkiksi Saudi-Arabiassa ole käytännössä sodittu varmaan vuosisataan.

Martti Kovala

Suosittelen oheislukemistoksi Robert Spencer:Totuus Muhammadista
( Cranite;2007).
Se kertoo selvästi, että satusetä Jaakko heittää Ylellä sumua silmillemme.

Käyttäjän TeppoMesimki kuva
Teppo Mesimäki

13#
Mulla on Marko ollu koko mun peruskoulun vienamilaisia pakolaisia luokkakavereina. Heistä eikä heidän vanhemmistaan ei ollut kotikaupungissani mitään ongelmaa. Eli sodittu oli pitkään, mutta se ei vaikuttanut heihin väkivaltaisesti. Voisiko kulttuuri ja uskonto selittää asiaa?

Jouni Nordman

Miksi Afrikan maissa jopa kansanedustaja joutuvat pitämään housuja, jotta eivät tule raiskatuksi. Tai miksi Intiassa naiset eristetään omiin junavaunuihin, sillä sivistymättömys johtaja miesten eläimelliseen käytökseen, jolloin se mikä on normaali pidättäväisyytä puuttuu. Eli jos kulttuuri mahdollista tietynlaisen käytöksen, jolloin kulttuurisesta siteitä ei niin vain pääse eroon.

Käyttäjän sarilait kuva
Sari Laitinen

Miten tuohon sopii toisen polven maahanmuuttajat? Jos he ovat syntyneet Suomessa, minne heidät voisi karkoittaa?

Käyttäjän herrakeronen kuva
Jiri Keronen

"Toisen polven maahanmuuttaja" tarkoittaa käytännössä aina Suomen kansalaista ja Suomen kansalaisia ei karkoiteta Suomesta minnekään, koska he ovat Suomen kansalaisia.

Jari Leino

Jos eivät ole vielä saaneet Suomen kansalaisuutta, kyseiset joukkoraiskaajat ovat Somalian kansalaisia, joten heidät voidaan karkottaa Somaliaan. Jos jokin laki tai kansainvälinen sopimus estää alle 18-v. karkottamisen, voimme olla antamatta noille Suomen kansalaisuutta ja odottaa, että he täyttävät 18-v. ja karkottaa sitten. Toivottavasti eivät joukkoraiskaa kovin monta kertaa sitä ennen.

Käyttäjän MikkoAhola kuva
Mikko Ahola

Humanitaarinen maahanmuutto on sekin tosiasiassa työvoiman tuontia vanhenevaan Suomeen ja vanhenevaan Eurooppaan. Siinä mielessä naisten ja lasten suosiminen humanitaarisessa maahanmuutossa on järjetön ehdotus. Humanitaarisen maahanmuuton miehet sen sijaan työllistyvät esimerkiksi pääkupunkiseudulla bussikuskeiksi, ja sen vuoksi heille annetaan jo pakolaiskeskuksessa ilmainen autokoulu, jonne tuotetaan tulkki Helsingistä ajotuntien ajaksi. Niin suoraviivainen tämä työllistämisväylä bussikuskeiksi on.

Naiset ja lapset eivät suoraan sijoittuisi työelämään, vaan vasta lasten kasvettua heistä saataisiin bussikuskeja, hampurilaisravintoloiden työntekijöitä ja sairaanhoitajia.

Itse olen ehdottanut, että turvapaikkoja alettaisiin myöntämään Venäjän homoille ja lesboille, sillä jo enemmistö Venäjän homoista ja lesboista suunnittelee pakenevansa Venäjän homovainoja ulkomaille. http://mikkoahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/127161-...

Käyttäjän PutteWilhelmsson kuva
Putte Wilhelmsson

” Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tilaston mukaan Afrikassa ja Lähi-idässä syntyneet miehet raiskaavat noin 17-kertaisesti enemmän kuin syntyperäiset suomalaiset..” Aivan, mutta moniko tilastotiedon nähnyt tai sitä lainannut – kolumnisti mukaan lukien – on selkeä ymmärrys, että mitä se tarkoittaa? No, minä voi neuvoa.

Kyseinen rikostason mittari tunnetaan ristitulosuhteena. Ristitulosuhde tai vetosuhde on vetojen (odds) välinen suhde. Jos ryhmään 1 kuuluvista 10 % tekee rikoksen ja 90 % ei, ja vastaavasti ryhmään 2 kuuluvista 20 % tekee rikoksen ja 80 % ei, lasketaan ryhmän 2 vetosuhde suhteessa ryhmään 1 kaavalla (0,2/0,8)/(0,1/0,9). Ristitulosuhde on tässä tapauksessa 2,25, kun vastaava todennäköisyyksien suhde on 0,2/0,1=2.

Tuliko selväksi? Eikö? No sitä minä nyt vähän arvelinkin… Olisiko siis sittenkin parempi katsoa tilastokeskuksesta että miten monia tuomioita pohjoisafrikasta kotoisin oleville annetaan, esimerkkinä vaikkapa somalialaiset? Ja tässä vuosittaiset luvut Suomessa asuvien somalien saamista raiskaustuomioista 2009–2013: 0, 4, 2, 5, 2. Seksuaalirikosepäilyjä somaleihin kohdistui samalla tutkimusjaksolla yhteensä 38 ja kantasuomalaisiin 2889. Prosenteiksi muutettuna epäilyksenalaisia somaleja oli omasta väestöstään 0,2 % ja suomalaisista 0,06 %. Ero on siis yhä selvä, mutta se ei ole ”17-kertainen”, se on 3-kertainen. Olisi hyvä muistaa, että Optulan tutkimuksessa mainittu ristitulosuhde ei ole kerroin, se on suhdeluku.

Käyttäjän herrakeronen kuva
Jiri Keronen

"moniko tilastotiedon nähnyt tai sitä lainannut on selkeä ymmärrys, että mitä se tarkoittaa?"

Epäilen, että aika monella, koska kyse ei kuitenkaan ole mistään rakettitieteestä.

Käyttäjän edvardmajakari kuva
Edvard Majakari

Taas näitä asioita, missä on helppo suositella varauksetta toista, vaikka näkemykset eroaisivat muutoin voimakkaasti. Kiitos Jiri erinomaisesta kirjoituksesta <3

Käyttäjän AkiAiromaa kuva
Aki Airomaa

Terve,

Ota samalla selvää, kuinka paljon raiskauksista tulee perättömiä syytteitä ja vääriä tuomiota. Syytön mies vankilassa on katkera, hyvin katkera. Ei ole helppoja nämä raiskausjutut. Jos asia olisi helppo ratkaista, luuletko ettei sitä olisi jo tehty?

Käyttäjän JoniHiltunen kuva
Joni Hiltunen

Eikö noihin pakolaisongelmiin voisi yrittää keksiä jotain luovempaa ratkaisua?
Itse olen päässäni pyöritellyt jotain seuraavanlaista:
Perustetaan esim. Somaliaan turva-alue, vaikkapa neliökilometrin kokoinen, aidattu ja YK-joukoin tiukasti vartioitu alue.
Sinne rakennetaan asuintilat, sadoille tai tuhansille, moneen kerrokseen, esim. maan alle, ja perustavanlaatuinen tehdas, esim. kevytbetoniharkoille tms. muulle, jolle on valmistusedellytyksiä ja tarvetta lähialueilla.
Porakaivo ja vedenpullotuslinja, ehkä pullojenkin valmistuslinja.
Näiden huoltoon tarvittavat pajat. Ruokala tai pari, koulu ja sairaala. Ehkä ruoan laajenpaankin tuotantoon voisi jonkinlainen tehdas tulla kysymykseen.
Turva-alueelle valitaan siis paikallisista sopivat henkilöt perheineen, (vaikkapa ne turvapaikkaa hakeneet) ja annetaan heille elämään perustarpeet; turvallisuus, ruoka, terveydenhuolto, koulutus ja töitä.
Idea on siinä, että tällainen sekasortoinen kriisialue saisi jonkinlaisen kiintopisteen, joka voisi alkaa kehittymään, auttaen samalla koko lähialuetta kehittymään pikkuhiljaa. Tällä hetkellähän ole näkyvissä minkäänlaista loppua esim. afrikkalaiselle pakolaisvirralle. Kulttuurien kohtaaminen täällä pohjoisessakaan ei enää aiheuttaisi kipinöintiä, kun turvapaikka olisi lähempänä kotia. Tällainen järjestely maksaisi kansainvälisesti miljoonia, muttei miljardeja.

Ampukaa alas tms. kommenttia, kiitos.

Toimituksen poiminnat