Jiri Keronen On aika uudelleenarvioida kaikki arvot

Geenimuunneltu ruoka on ihanaa ja se pelastaa meidät kaikki

  • Kuvassa vaarallinen GM-olento.
    Kuvassa vaarallinen GM-olento.

Yle kysyi vaalikoneessa, onko geenimuunneltu ruoka turvallista. Tämä on aika absurdi kysymys, koska todellisuudessahan kyse ei ole mielipideasiasta, vaan faktoista. Fakta on, että geenimuunneltu ruoka on turvallista ja ollut sitä läpi historian. Muuntogeenit eivät voi siirtyä GMO-ruoasta ihmisiin sen enempää kuin ihminen muuttuu perunaksi, jos hän syö pottumuusia. GMO-ruoan turvallisuus on tutkittu tieteellisesti.

Myöskään mitkään Monsanton kaltaiset megakorporaatiot eivät tee GMO:sta mitenkään sen vaarallisempaa. Monsanto-kysymyksessähän ongelma ei ole se, ettäkö Monsanto jalostaisi vaarallisia lajeja. Ongelma on se, että GMO:n sääntely, kuten patentit, ovat käytännössä monopolisoineet GMO:n tietyille usein varsin arvelluttavastikin toimiville tahoille, kuten juurikin Monsanto. GMO:n tiukka sääntely on syy, minkä vuoksi GMO:n tutkimus ajautuu pois esimerkiksi yliopistoilta suoraan megakorporaatioiden käsiin.

Geenimuuntelu ei eroa pohjimmiltaan jalostuksesta, paitsi että se on tehokkaampi, ympäristöystävällisempi ja varmempi tapa tuottaa lajiin haluttuja muutoksia. Ihminen on ohjannut kasvien ja eläinten evoluutiota niin pitkään kuin on ollut olemassa, eikä GMO-ravinnossa ole tämän kannalta mitään outoa. Käytännössä kaikki, mitä ihmiset syövät - myös luomut, raakaruoat ja sen sellaiset hippiruokavaliot - on geneettisesti muokattua.

Jalostamalla ruokaa olemme voineet ruokkia miljardeja ihmisiä enemmän kuin muuten ja pystyneet nostamaan ihmiskunnan yleistä elämäntasoa samalla vähentäen lajimme aiheuttamaa kuormitusta ympäristölle. Geneettinen muuntelu on lahja, jonka avulla voimme varmistaa, että lapset eivät kuole nälkään ja ihmiset kasvavat vahvemmiksi ja terveemmiksi paremman ja ravitsevamman ravinnon avulla.

Do not resist. It is your destiny.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

6Suosittele

6 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (14 kommenttia)

Käyttäjän bisi59 kuva
Dennis Holm

Terve,

Niin, en vastusta GMO:ta sinääsä. GMO:n avulla voidaan saada hyvin paljon hyvää aikaseksi. Esim insuliinia tuottavia mikroobeja.

Mutta se on juuri tuo Monsato-näkökulma, ja lajiston köytymminen, joka on mielestäni suuri riski.

-Peace & Love and Tasteful Meals

http://bisi59.puheenvuoro.uusisuomi.fi/189518-miks...

p.s. Eiks juuri tuo Cavendish banaani, muistaakseni jotain 98% kaikista maailmassa tuotetuista banaaneista, on saanut jonkun ärhäkän kasvitaudin vitsaukseen.

Käyttäjän herrakeronen kuva
Jiri Keronen

"muistaakseni jotain 98% kaikista maailmassa tuotetuista banaaneista, on saanut jonkun ärhäkän kasvitaudin vitsaukseen."

Kyllä, tämä pitää paikkansa. Geneettistä muokkausta pidetään parhaana potentiaalisena keinona pelastaa banaanit.

Käyttäjän bisi59 kuva
Dennis Holm

Terve,

Niin, kyllä, mutta ehkä tätä vitsausta ei olis tullut, tai sen merkitys olisi hyvin paljon vähäisempi, jos kaupallisia banaanilajikkeita olisi runsaasti.

Monokulttuurit ovat aina suuri riski.

-Rauhaa ja Rakkautta, ja Tuotannon Monimuotoisuutta

Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu

Kaikki mikä poikkeaa monimuotoisesta luomuviljelystä on vaarallista ihmisille, eläimille ja ympäristölle.

Matias Koskelin

No nyt saatiin sitten tieteen nykynäkemys asiaan.

Jyrki Paldán

"Jalostamalla ruokaa olemme voineet ruokkia miljardeja ihmisiä enemmän..."

Osaatko sanoa milloin nälänhädän syy on ollut puutteellinen kyky tuottaa ravintoa? Sitä se ei ainakaan nykyään ole, sillä ruokaa tuotetaan riittävästi arviolta 11 miljardille ihmiselle ja silti sadat miljoonat näkevät kroonista nälkää. Uskaltaisin väittää että nälänhädän syyt ovat lähes aina olleet tehoton talous, joka joko tarpeettomasti laskee tuotantoa tai jakaa resurssit epätasaisesti.

Toisekseen ympäristökuorman vähentämiseen GMO:ta paljon tehokkaampi keino olisi lihansyönnin lopettaminen tai vähentäminen. Liharuoan kasvattaminen kun lähes aina vaatii saatuun ravintoon verrattuna moninkertaisen määrä kasvisperäistä ravintoa, päästää valtavasti metaanipäästöjä ja kuluttaa vettä.

Itse GMO:ta en sinänsä vastusta, mutta olen vahvasti sitä mieltä että kasvispatenttikäytännöstä tulee luopua, kaikki uudet lajikkeet on testattava tarkasti EU:n mukaisella proseduurilla(markkinoille tuova taho on vastuussa tuotteen läpikotaisesta testaamisesta) ja että tieto geenimuuntelusta tulee aina käydä ilmi tuoteselostuksesta. Lisäksi Denniksen pointti monimuotoisuudesta on erinomainen.

Käyttäjän TimoKalliokoski kuva
Timo Kalliokoski

Yrität taas toistaa tätä väitettä, että perinteisellä jalostuksella ja geenimuuntelulla ei ole mitään eroa. Se ei ole fakta, vaan tuubaa. Perinteisessä jalostuksessa ei ole mahdollista istutta toisen laijin geenejä toiseen, kuten GMO:ssa tapahtuu. Sekin on fakta, etten mä halua, että mun tomaatissa on meduusan geenejä.

Mun mielipiteeni on fakta, mielipiteenä. Näistä asioista, esimerkiksi, mitä suuhuni laitan ja onko minulla oikeus tietoon siitä, mitä se on, saa olla mielipide ja sen pohjallla saa vaikuttaa.

On myös jo erittäin langettavaa todistusaineistoa sen puolesta, että GMOviljely aiheuttaa erittäin merkittäviä ekologisia ja sosiaalisia ongelmia seurannaisilmiöineen.

Käyttäjän herrakeronen kuva
Jiri Keronen

Perinteisessä jalostuksessa on mahdollista istuttaa geenejä lajista toiseen. Se on vain hitaampaa ja sattumanvaraisempaa. Tätä tapahtuu myös luonnossa esimerkiksi viruksien toimesta.

http://en.wikipedia.org/wiki/Horizontal_gene_transfer

Matias Koskelin

Ongelmia on aiheuttanut vain muuan jättiyritys.
Ongelmat eivät ole tekniikan tuomia.

Perinteinen jalostus tulisi kieltää !

Se kiellettäisiinkin, jos keksittäisiin tänään.

Hädintuskin lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä muodostavista lajeista halutaan siirtää ominaisuus toiseen. Risteytyksessä molempien koko genomi menee "uusiksi" ei-haluttuja ominaisuuksia tulee leegio halutun mukana, eikä kaikista saada koskaan tietoa. Seuraa parikymmentävuotta kestävä risteytystyö haitallisten ominaisuuksien poistaiseksi, aina onnistumatta.

GM jalostuksessa siirretään tyypillisesti yksi geeni organismista toiseen.
Vastaanottaneen organismin koko genomin uudelleen sekvevenointi käy alle viikossa muutamalla tuhannella eurolla. Havaitaan, että vain haluttu muutos on tapahtunut.

GM tekniikoiden haitoista on kaksi paperia julkaistu alasamuttaviksi vertaisarvioiduissa tieteellisissä julkaisuissa.
Ranskassa ihmisten terveyttä valvoo viisi instanssi, jotka harvoin antavat yhteislausumia. Viimeisimmän paperin ampuivat alas yhteisellä lausunnolla.
Asian vastustajat saivat kuitenkin mitä halusivat: "tiede kiistelee".

Tieteenpuolesta adressin allekirjoitti kaikki merkittävät professorit ja bioalan tieteentekijät kolmisen vuotta sitten. Onko suomen akateemikot Monsanton kätyreitä ?

Käyttäjän OssiOjutkangas kuva
Ossi Ojutkangas

Olipa mitä mieltä tahansa geenimuuntelusta, vaikka sitten myönteinen tai kielteinen, arvostan jos suhtautumisessa näkyy tietynlainen kolmiulotteinen lähestymistapa. Sitä tällainen "meidän absoluuttiset faktat vs. toisten paska huuhaa" dikotomia ei totisesti ole. Useimmat uskottavat geenimuuntelun tutkijatkin pyrkivät välttämään ottamasta äärimmäisen jyrkkää kantaa asiaan kumpaakaan suuntaan. Tiede nähdään välineenä jolla voi tehdä niin hyviä kuin huonoja juttuja, joten geeniteknologian leimaaminen läpipahaksi automaattisesti tai superhyväksi (kuten Jiri tässä tuntuu tekevän) ovat kumpikin aika hedelmättömiä lähtökohtia. Koskee toki myös muita aloja. Vasta Tampereella kävi englantilainen professori Sussexin yliopistossa luennoimassa digitalisaation ja internetin kritiikistä. Vaikka tämä kritiikkiä esitteli, perehtyneisyys asiaan näkyi juuri siitä, ettei tämäkään tyyppi mennyt julistamaan mitään "faktoja" luennon kuuntelijoille vaan kertoi miten eri aikoina digitalisaatioon on suhtauduttu, millaisia lupauksia siihen on ladattu, kuinka ne lupaukset on lunastettu ja kuinka tämä liittyy nykypäivään. Juuri tuo historiankin mukaan ottaminen tekee lähestymistavasta kolmiulotteisen. Ei geeniteknologiakaan ole yhtäkkiä tipahtanut jostain historiattomaan tabula rasaan – kaikki mitä on sitä ennen ollut ja tehty vaikuttaa aina myös uuteen tekniikkaan. Kun tämän ottaa huomioon, on paljon vaikeampi alkaa julistelemaan mitään "faktoja" vaan pikemminkin olemaan hyvin tarkka milloin menee väittämään jonkin olevan tolkuttoman objektiivista faktaa.

Tässä valossa katson, että tämä Jirin lähestymistapa ei ole kovin hedelmällinen. Aivan kuin siinä ei edes pyrittäisi demokraattiseen yhteiskunnalliseen keskusteluun vaan pelkkään autoritääriseen oman faktan jyräämiseen kuuntelematta lainkaan mitä muilla on sanottavana. Jos tarkoitus on käydä asiasta ihan keskustelua, se harvoin onnistuu kunnolla tällaisen vastakkainasettelun avulla. Siinä vain huudetaan sitten naamat punaisena toisten ohi, uskoen vain ja ainoastaan itsellä on ne faktat hallussa. Silloin teesi ja antiteesi eivät kohtaa eikä lopputuloksena voi olla synteesi.

Käyttäjän herrakeronen kuva
Jiri Keronen

Myönnän, että termin "fakta" käyttäminen oli harkitsematonta. Parempi termi olisi ollut "laaja tieteellinen, tutkimukseen perustuva konsensus".

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Lyssenko risteytti vehnän ja juolavehnän ilman geenimuuntelua, mutta ei ole vielä ilmestynyt markkinoille.
Neuvostoliitto tänään lehdessä siitä oli aikoinaan iso uutinen.

Käyttäjän OssiOjutkangas kuva
Ossi Ojutkangas

Pitäisi myös tehdä selvyys siitä mistä tarkalleen on tuo "laaja, tieteellinen, tutkimukseen perustuva konsensus". Siitä kyllä on aikamoisen laaja konsensus, että amerikkalaisten syömä geenimuunneltu ruoka on turvallista, tai ainakaan mitään terveyshaittoja ei ole löydetty muuhun ruokaan verrattuna. Sen sijaan vaikkapa siitä ei ole mitään laajaa konsensusta, että geenimuuntelu ratkaisisi globaalit ruokaongelmat. Kuten Jyrki Paldán edellä totesi, geenimuuntelu ei ole ratkaissut nälänhätää. Geenimuuntelu on edelleenkin vain väline jota voi käyttää sekä paskasti, että tosi fiksusti. Annat kuitenkin kirjoituksellasi ymmärtää, että sitä voi käyttää vain fiksusti koska se on tieteellinen fakta. Ei ole.

Sanottakoon vielä, että tämä äkkiväärän myönteinen suhtautumistapa ei ole kauhean kiva edes geenimuuntelun kehittäjiä kohtaan. Ei heidänkään kannalta ole järkevää, että muuntelulle asetetaan aivan järjettömän kovat odotukset suunnilleen kaikkien mahdollisten ongelmien ratkaisijana. Helvetti, se on vain tekniikka muiden joukossa eikä mikään Jeesuksen uusi tuleminen! Edellisessä kommentissani mainitsema englantilainen professori esitti hyvän tähän liittyvän esimerkin. 90-luvun lopulla aikakausilehti Wired hehkutteli Internetiä hyvinkin yliampuvalla tavalla, ladaten melkoiset odotukset siihen puhuen suoranaisesta "kybervallankumouksesta". Mitään tuosta ei ole vieläkään tapahtunut. Eikä se ole Internetin syy, eikä teknologian kehittelijöiden syy. Syynä on yliampuvan suuret odotukset, uuteen teknologiaan usein liittyvä hurmio joka aina pompahtaa esiin yhden jos toisenkin teknologisen innovaation kohdalla. Ihan vastaavalla tavalla 90-luvulla hypetettiin 3D-lasien ja virtuaalitodellisuuksien tuloa, mutta vieläkään ei olla niissä sfääreissä joista silloin kovasti fantasioitiin.

Miko Lehtonen

Geenimuunneltu ruoka ei ole lähtökohtaisesti vaarallista, eikä siitä ole tässä kysymys.

Ongelma onkin, että viljelykasveista muokataan geneettisesti immuuneja tehokkaammille rikkaruoho- ja hyönteismyrkyille. Tästä esimerkkinä vaikkapa Monsanton "Roundup Ready Corn"-maissilajikkeet, jotka nimellä NK603 myös tunnetaan. Muun muassa näiden tuonti EU:hun on täysin sallittua.

Koska nämä lajikkeet ovat immuuneja glyfosaatista koostuvalle Roundupille, voidaan sitä käyttää rikkaruohomyrkkynä viljelyssä.
Ranskalaiset ja brittiläiset tutkimukset ovat osoittaneet, että glyfosaatti aiheuttaa jo minimiannoksilla apoptoosia (solukuolemaa), DNA-vaurioita ja nostaa keskenmenon sekä sikiövaurion riskiä.

Glyfosaattia jää väkisinkin myös elintarvikkeisiin. Prosentuaalisesti määrä saattaa olla pieni, mutta jokainen päättäköön itse, ottaako tietoisen riskin.

Lähde: http://pubs.acs.org/doi/abs/10.1021/tx800218n

Toimituksen poiminnat