Jiri Keronen On aika uudelleenarvioida kaikki arvot

Työt tulevat katoamaan - ja se on hyvä juttu

  • Tulevaisuus on ihana ja työtön.
    Tulevaisuus on ihana ja työtön.

Työt tulevat katoamaan tulevaisuudessa, teimme mitä tahansa. Manuaalista työtä automatisoidaan yhä nopeammalla tahdilla, yhä enemmän arvoa voidaan tuottaa yhä pienemmällä määrällä ihmisten työtä ja robotit ovat ottaneet ensimmäisiä askeleitaan jopa tieteellisen tutkimustoiminnan ja ihmisten hoivan suhteen. Ihmisten rooli arvon tuottamisessa vähenee - ja se on hyvä juttu se.

Työ on nimittäin haitallista. Jos voisimme tuottaa ruoan, hyvinvoinnin ja muut tarpeelliset asiat ilman työtä, luonnollisesti meidän kannattaisi se tehdä. Työ kuluttaa ihmisiä henkisesti ja fyysisesti, joten jos työstä vain on mahdollista päästä eroon, on siitä myös pyrittävä eroon. Juuri tätähän teknologinen kehitys on: ihmiset haluavat vähentää tehtävän työn määrää.

Kun kaikilla on kaikkea, suuri osa sodista, rikoksista ja muusta inhimillisestä kärsimyksestä muuttuu tarpeettomaksi ja vaipuu historiaan. Tämän vuoksi yhteiskunnan tehtävänä on edesauttaa tätä teknologista murrosta niukkuudesta runsauteen niin hyvin kuin se vain pystyy.

Meidän tulee hankkiutua eroon AY-liikkeiden tosiasiallisesta lainsäädäntövallasta ja vapauttaa työmarkkinoita. Tulevaisuudessa duunit eivät enää ole sitä, että sama henkilö painaa samassa työpaikassa samaa duunia kahdeksasta neljään koko elämänsä, vaan työelämä pirstaloituu. Keikka-, urakka- ja pätkähommat yleistyvät ja työviikon pituus laskee. Joustavat työmarkkinat ovat välttämättömät teknologisen runsauden yhteiskunnassa.

Yritystoiminnan esteitä ja hidasteita tulee määrätietoisesti poistaa. Yksityisyritykset ovat kehittäneet tehokkaasti monia teknologisia innovaatioita. Kun yritystoiminta on vapaata, syntyy paljon sellaisia uusia innovaatioita ja keksintöjä, joita emme olisi edes osanneet arvata. Vapaa yritystoiminta myös hidastaa työpaikkojen vähenemistä tai voi jopa lisätä työpaikkojen määrää.

Suomi tarvitsee perustulon. Matalapalkka-alat yksinkertaisesti katoavat kokonaan eikä lisää ole tulossa. Perustulo mahdollistaa, että myös matalamman tuottavuustason työntekijöitä voidaan työllistää, minkä lisäksi se jakaa automatisoitumisen ja teknologisoitumisen tuottamaa lisäarvoa tasaisesti koko yhteiskunnalle.

Yliopistoissa ja korkeakouluissa tulee lisätä luonnontieteellistä ja teknistä tutkimusta tarvittaessa humanististen alojen kustannuksella. Teknoutopian mahdollisimman nopeaksi toteuttamiseksi tarvitsemme enemmän insinöörejä ja tiedemiehiä ja vähemmän aatehistorioitsijoita ja sukupuolentutkijoita.

Tulevaisuus on Star Trek.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

7Suosittele

7 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (53 kommenttia)

Aslak Koivuila

Näitä on puhuttu automaation aamunkoitosta lähtien. Ehkä muutaman sukupolven jälkeen suurin osa on työttömiä. Siihen asti tapellaan.
Liittämässäsi kuvassa kulkuneuvot levitoivat. Richard Feynman'in mukaan sellaista asiaa kuin antigravity ei ole.

Käyttäjän herrakeronen kuva
Jiri Keronen

Elämme nyt runsauden aamunkoittoa. Koskaan aikaisemmin automaatio ja teknologinen kehitys ei ole ollut näin nopeaa ja monipuolista.

Lentävä auto ei ole edes kovin monimutkainen konsepti. Junatkin levitoivat magneettisesti ja vastaavat "kiskot" voisivat hyvinkin toimia automatisoitujen autojen kanssa. :)

https://fi.wikipedia.org/wiki/Maglev

Aslak Koivuila

Syntyvyys pysyy valtaosassa palloa aina vähän sitä runsautta edellä.
Jos joku pandemia tappaisi 90% ihmisistä, runsautta voisi riittää hetken. Korkeintaan sata vuotta.
Kuvan kulkuneivoissa ei ole magnetisoituja kiskoja, siipiä, eikä tilaa vedylle tai heliumille. No ehkä alaspäin suunnattu työntö muin keinoin.

Käyttäjän herrakeronen kuva
Jiri Keronen Vastaus kommenttiin #3

Hyvinvoinnin kasvu hidastaa ja vakiinnuttaa väestönkasvun. Ihmisiä ei pidä tappaa runsauden vuoksi, vaan väestö vakiintuu runsauden myötä.

Ne kiskot voivat olla vaikka maan sisäpuolella, jolloin niitä ei tarvi katsella. :)

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto

Ei työtön ja joutilas elämä ole ihana. Ei sovi ainakaan mulle. Sanoisin ennemmin, että työ muuttuu.

Käyttäjän herrakeronen kuva
Jiri Keronen

Työtön elämä ei tietenkään ole jouteliasta, sillä ihmisillä on edelleen esimerkiksi harrastuksia.

Käyttäjän VivianLaukka kuva
Vivian Laukka

Perustulo turvaisi elämisen ja asumisen, syömisen ja olemassa olemisen. Jouteliasta ei monenkaan elämä varmasti tulisi olemaan, vaikka toki olisi niitäkin, jotka vain löhöisivät.
Monet tutkimukset ovat osoittaneet, että köyhän tai varattoman ihmisen aivot eivät pysty "viisaaseen" ajatteluun, kun suurin osa ajasta menee siihen, kun mietitään miten tulla toimeen pienillä tuloilla, jotka riittävät hädin tuskin perustarpeisiin. (Tiede-lehti)
Samaiset tutkimukset ovat osoittaneet myös, että luovimmat ja innovatiivisimat ajatukset ja ideat tulevat juuri niiltä, joilla on rahaa eli tarpeeksi suuri palkka, että siitä riittää ylimääräiseenkin.
Tämä on myös yksi syy, miksi köyhät köyhtyvät ja rikkaat rikastuvat ja ainoa ryhmä, jolla on mahdollisuus nousta arvoasteikossa on keskiluokka.

Jukka Mäkinen

Oikea laiskuus ja tietoinen joutenolo on taitolaji, ja vaatii pitkällistä harjoittelua. Ainoastaan harvalla meistä on siihen todellisia lahjoja. Yleensä tulee joka päivä tehtyä joain hyödyllistä.

Sitten on tietenkin ne, lähinnä julkiselle sektorille pesiytyvät loiseläjät jotka ihan oikeasti luulevat tekevänsä jotain hyödyllistä työtä, mutta todellisuudessa saisivat vaan vähemmän vahinkoa aikaiseksi jos eivät tekisi sitäkään.

Käyttäjän eirikr kuva
Antti Ukkonen

Mitä enemmän ja helpommin asioita on saatavilla, sitä enemmän ihminen kuluttaa.

Jos töitä ei ole, ihminen toki keksinee jotain muuta siihen tilalle.

Asioiden ulkoistaminen on kuitenkin kaksiteräinen miekka. Se on pois ihmisestä. Ihminen on mitä se tekee ja jos se ei tee mitään, se ei myöskään ole mitään tai kehity miksikään. Kun välineemme kehittyvät, me jäämme kehittymättä. Me olemme jo nyt rappeutuneita.

Voi ajatella, että kyllä ihminen aina tekee jotakin, mutta ei harrastelu ole sama asia kuin eläminen tekemisen kautta. Harrastelu on sijaistoiminto. Ja epäilen, että ihminen hallitsee tekemättömyyttään samalla itsekurilla kuin vaikkapa ylensyöntiään.

Jukka Mäkinen

"Ihminen on mitä se tekee ja jos se ei tee mitään, se ei myöskään ole mitään tai kehity miksikään."

Älytöntä propagandasontaa ja looginen ristiriita.

Käyttäjän eirikr kuva
Antti Ukkonen

Eli ihminen ei kasva ja kehity sen mukaan mitä tekee? Ontogeneettinen kehitys on "propadandasotaa"? Susilapset? Mitä?

Tarkenna nyt kuitenkin, niin ehkäpä näen viat ymmärryksessäni.

Jukka Mäkinen Vastaus kommenttiin #46

Oleminen ei edellytä tekemistä. Ihminen on vaikkei se tekisi mitään. Kivikin on vaikkei se tee mitään.

PS. soNtaa ei sotaa.

Käyttäjän eirikr kuva
Antti Ukkonen Vastaus kommenttiin #50

Eli et perustele vaan tartut sanamuotoon. Ok, joo. Ihminen on, vaikka se eläisi koko elämänsä tynnyrissä. Mutta mitä sellainen ihminen on?

Biologisesti toki ihminen, mutta ihminen ei ole pelkkää biologiaa. Siksi mainitsin susilapset.

Kivi taas on surkea analogia. Ihminen ei ole mikään kivi, vaan kasvava, kehittyvä olento, joka jää kehittymättä jos ei tee mitään.

Voit toki kokeilla miten hyvä analogiasi on. Mene sinne kiven viereen istumaan. Katsotaan miten pitkään menee, ennen kun et enää ole. Ja "olemisen" ja "jotain olemisen" välillä on toki myös ero.

Ps. Kirjoitusvirhe. Mitä merkitystä, kun et edes kykene kertomaan mitä propagoin sonnallani? Ei se, että ihminen kehittyy tekemisellä ole mitään propagandaa. Se on fakta. Eikä se, että me teemme vähemmän kuin kukaan ennen meitä (jotain menneisyyden rappeutunutta eliittiä lukuunottamatta), ole myöskään propagandaa, vaan fakta. Yksi konkreettinen esimerkki on luustotiheysmittaukset. 10 000 vuotta ja 40% pienempi luumassa. Olemme fyysisesti rappeutuneita. Väittäisin, että ympäristövaikutuksen lisäksi muutokset elintavoissa ovat osaltaan taustalla kaikessa taantumuksessa.

Ei kai siitäkin tarvitse vääntää, että ihminen muokkautuu fyysisesti? Vai löydätkö jonkin kirjoitusvirheen tekstistäni, joka vie koko pointin siitäkin?

Tämä nykyinen muutos uhkaa tehdä meistä myös typerämpiä, sillä ulkoistamme aivojemme käyttöä. Kyllä, aivotkin muovautuvat käytössä. Esim. kuuleminen, näkeminen haistaminen jne. ovat kaikki opittuja asioita. Ihminen, joka syntyy sokeana, ei kykene näkemään vaikka hänen näkönsä palautettaisiin aikuisiällä.

Jukka Mäkinen Vastaus kommenttiin #51

Kehittymisen kannalta olet oikeassa, siitä ei sen enempää.
Olisit vaan jättänyt sen olemisen pois.

"Ihminen on mitä se tekee" kuulostaa syvälliseltä, mutta on täysin älytön ajatus jos tarkoituksena on ihmisen määrittely tai kuvaaminen. Silloin pitäisi koko elämän jokainen millisekunti saada mahtumaan määrittelyyn, vai millä kriteerillä valitaan mitkä tekemiset jätetään pois.

"ei kykene näkemään vaikka hänen näkönsä palautettaisiin aikuisiällä."

öööö...ristiriitainen väite, jos ei pysty näkemään, on edelleenkin sokea, eikä näköä ole siis palautettu.

Käyttäjän VivianLaukka kuva
Vivian Laukka

Aivan ja kun ei tulevaisuudessa ole työtä, mutta ihminen haluaa säilyttää kapitalismin niin tämä idea on tarpeen: https://www.youtube.com/watch?v=ZZEXw5rmIlU&featur...

Basic Income tietysti tasa-arvoistaa yhteisönjäseniä (huom. Kaikki eivät tahdo olla saman arvoisia edes työttömässä yhteisössä.)

Käyttäjän paulisumanen kuva
Pauli Sumanen

Geenimanipulaatiotutkimukseen pitää myös panostaa. Ihminenhän on koko olemassaoloaikansa tehnyt työtä. Ensimmäiset sadat tuhannet vuodet ruokansa sekä sateenkestävän ja lämpöisen nukkumasijansa turvatakseen.
Viimeisen kahden sadan vuoden aikana näiden perustarpeiden osuus on pikku hiljaa vähentynyt niin, että se lienee Suomessa enää vajaa puolet kokonaistarpeistamme. Loppu rahankäyttö menee viihteeseen ja hömppään. Nekin saa sitten myöhemmin ilmaiseksi, kun kukaan ei saa veloittaa mistään mitään.

Jos elämästä tulee pelkkää lonkan vetoa, ihmisen geenit pitää muuttaa hyväksymään tämä ja saada kaikki ihmiset viihtymään joutilaisuudessa.
Luonnon kautta edes kohtuullinen geenimuutos vie yli 10 000 vuotta, väitti eräs kulttuuriantropologi. Jos nyt työ loppuu kaikilta, voi ihmiskunnan pääosa huonosti ainakin seuraavat 10 000 vuotta. Kyllä tämä asia pitäisi hoitaa kuntoon ilmaisin pillerein tai yhdellä kertaruiskeella.

Itse uskon sellaiseen kehitykseen, että yhä pienemmällä joukolla on tuottavaa työtä. Mutta siitä maksetaan entistä paremmin. Yhä suurempi joukko on joko kokonaan ilman työtä tai sitten he tekevät sellaista vähemmän tuottavaa työtä, josta ei makseta niin hyvin kuin nyt. Eikä sitä hyvin ansaitsevaa joukkoa voi verottaakaan ihan tolkuttomasti, muuten se joko lopettaa ahkeroimisen, eihän kannata tehdä niska limassa työtä, jos saman ansaitsee KELA:n luukulta, tai he äänestävät jaloillaan ja muuttavat veroystävällisempään elinympäristöön. He ovat yleensä sitä kielitaitoista porukkaa, jolle töitä löytyy ympäri maailman.

Käyttäjän SokarisKorhonen kuva
Sokaris Korhonen

Jos pääosin työttömään yhteiskuntaan jostain syystä päädytään, on se todennäköisemmin lähempänä Judge Dreddistäkin tuttua Mega-City yhtä pakonomaiseen kulutusjuhlaan ja harrastuksiin keskittyvine väestöineen kuin Star Trekin kliinistä utopiaa.

Kyllä ihmiset itselleen jotain tekemistä keksivät, robotit kun eivät ihan heti ole korvaamassa kaikkia työntekijöitä eivätkä ne aina saa aikaan parempaa eivätkä enempää. http://www.manufacturing.net/blogs/2014/04/toyota-...

Itse en kyllä geenimanipulaation tielle lähtisi ihan helposti. Mietityttänyt se, että siinä vaiheessa jos/kun ei työtä tällä planeetalla enää riitä, alkaa mielenkiinto ja täten älylliset resurssit kummasti keskittyä tähtien väliseen matkailuun, jonka ongelma ehkä ratkeaa sitten jokusen sukupolven keskitettyä voimavaransa siihen.
Sen jälkeen töitä taas varmaankin riittäisi joksikin aikaa.
Tämä olisi seurausta ihmisen luontaisesta tarpeesta tehdä jotain mielekästä, jota ei tule poistaa väkisin.

Pirjo Jokinen

Jiri ei sitten ikinä ole joutunut haistamaan lattianpesurobottia, jota kukaan ei ole huoltanut ja pessyt?

Minä olen. Yök!

Olen myös mennyt mopin kanssa perässä kun siivousmasinan kuluneet liipat ovat jättäneet rantuja ja jopa rikkoneet pintaa kun liippaan jää mm. sepelinpaloja ja harjoihin jää pyörimään pitkiä hiuksia, tekstiilikuituja ja vaikka mitä.

Nurkat jää isolta koneilta likaisiksi. Jalkalistojen päälle kasaantuu kuonaa, joka tiivistyy ajanoloon..
Eikä sellaista pölynpyyhintäautomaattiakaan ole, jonka vois päästää koriste-esineiden kimppuun. tai imuria joka erottais autonavaimet, kolikot, timanttisormukset, yms. roskista.

Ja mistä saadaan raaka-aineet kaikkiin koneisiin? Pitääkö koko maapallo muuttaa kaivostoiminnaksi, metallisulattamoiksi, uraanirikastamoiksi ja kaatopaikoiksi, jätteenkäsittelylaitoksiksi, jätteenpolttolaitoksiksi?

Anteeksi jos herätin kesken päiväunien.

Kannatan kyllä koneellistamista silloin kun se on järkevää, mutta satun itse tykkäämään siivoustyöstä. Tein sitä mielelläni silloin kun terveyteni vielä sen salli ja kotiani siivoan yhä itse. Kun on kunnon välineet, kunnollinen siivouskärry, laadukkaat ergonomiset välineet, ekologisesti hyvät pesuaineet, ne happamat ja makeet, toiset desinfioi ja toiset irrottaa piintynyttäkin likaa, ei työ ole raskasta jos on riittävästi tekijöitä.

Ei koneellistaminen ole edullista aina.
Koneetkin pitää tehdä!
Niitä pitää huoltaa.
Harva muovista tehty kone kestää ihmisen keskimääräistä työikää. Kone ei opi uutta, kone ei keksi, kone ei ratkaise yllättäviä pulmia, kone ei näe, kuule, ei haista, ei maista, ei tunne, eikä vastaa kun siltä kysytään.

Elämä ei ole mikään tietokonepeli, simulaattori. Me emme ole mitään animaatiohahmoja, joita voitaisiin pakottaa luopumaan inhimillisyydestämme, tarpeestamme tehdä työtä, ansaita omaa rahaa, perustaa perheitä, saada lapsia ja siirtää sukupolvelta toiselle tietotaitoa, josta monet manuaaliset jutut on yhä käyttökelpoisia.

Harmi niille ketkä on vähät rahansa sijoittaneet robotiikkaan joka on pelkkää bluffia. Joka ei korvaa ihmistyötä, joka valmistetaan niin ettei se kestä kuin hetken jos sitäkään jne.

Mä en muuten edes ymmärrä noin työtävieroksuvaa asennettakaan. Toki jos on vaikka invalidi, jos sairastaa vaikka lihasrappeumaa tjms. niin toki tarvitsee apuvälineitä, mutta ika karu visio on jos terveet ihmiset kytketään koneisiin..

Ihminen tarvitsee myös rakentamatonta ja puhdasta luontoa. Me hengitämme happea, jota kasvit tuottavat. Tarvitsemme myös puhdasta vettä, jossa ei ole hormonitoiminnalle haitallisia aineita, joita monista muovivalmisteista liukenee vesistöihin, puhumattakaan e-pillereistä joita kohta koko maapallon naiset käyttää hedelmällisen aikuisikänsä kun seksiaddiksit luulee että joka päivä pitää saada pillua.

Kannattais kuunella muuninlaisten ihmisten mielipiteitä. Luomulle on aina oma sosiaalinen tilauksensa, samoin tuleville sukupolville vaikka jotkut ei lapsia haluakkaan eikä ajattele elämää kestävän kehityksen kannalta inhimillisenä.

Platon jo aikoinaan haaveili mitä haaveili. Kun lukee kriittisesti hänen houreensa, ei tarvitse itse kirjoittaa niitä uudelleen.

Käyttäjän herrakeronen kuva
Jiri Keronen

Tulevaisuudessahan koneet osaavat huoltaa ja rakentaa itse itsensä. Kysymys ei ole siinäkään kuin mekaanisesta työstä, eli siitä, miten meidän on mahdollista tehdä laite, joka hoitaa tämän mekaanisen työn. Tuo on vain tehtävä insinöörille.

Jukka Mäkinen

Eikös sellaine laite ole jo olemassa.
Sitä kutsutaan naiseksi..

Pirjo Jokinen Vastaus kommenttiin #37

Herääkin kysymys, mihin miehiä tulevaisuuden yhteiskunnassa enää tarvitaan.

Käyttäjän VivianLaukka kuva
Vivian Laukka Vastaus kommenttiin #42

Ei varmaan mihinkään - tulevaisuudessa miehet suljetaan suuriin kapseleihin, joista käydään lypsämässä siemennestettä kun nainen pitää hedelmöittää ja vielä vähän myöhemmin tulevaisuudessa ei ole miehiä enää ollenkaan, kun naiset voivat kloonata itseään :DD

Pirjo Jokinen Vastaus kommenttiin #43

http://fi.wikipedia.org/wiki/Partenogeneesi

"Partenogeneesillä eli neitseellisellä syntymisellä tarkoitetaan alkion syntymistä naaraspuolisesta sukusolusta ilman koiraspuolisen sukupuolisolun vaikutusta. Jos munasolu on syntynyt normaalilla tavalla meioosissa (tumanjakautuminen), on uudella yksilöllä haploidinen kromosomisto."

-Ei se ehkä ollutkaan satua että neitsyt Maria synnytti Jesuksen. Mutta synnyttikö hän pojan vaiko tytön? ;)

Junttiukoilla on merkillinen tapa lokerioida itsensä ja korottaa johtajiksi ja jumaliksi. Se puolestaan voi johtua XYY-kromosomivirheetä, ja lie levinnyt sotaukkojen raiskatessa naisia, haaremeiden ja uskonnollisten jotajapukkien tolkuttomassa ja loputtomassa liääntymisvimmassa ja ne kun on vielä sitten tappaneet tyttölapsia, niin se vois selittää, miten yleiseksi tuollainen kehitysvamma on muodostunut.

Naisethan voi aloittaa uuden genren etsimällä mahdollisimman pieniä miehiä kumppaneikseen. Kun miestä ei loppujenlopuksi tarvita muuhun kuin siittämiseen ja koneiden aikakaudella isosta koosta ei ole erityisetua, ei sillä ole väliä miten pikkusia miehiä jakaa siittiöitään tai minkä kokoisia ovat ihmiset.

Luonnonvaratkin riittäis paremmin kun jengi kuistuis ja tarvittais yhä vähemmän polttoainetta, yhä vähemmän suurkaupunkipinta-alaa.. :D

Utopioiden luominen on kyllä ihan kivaa..

Jukka Mäkinen Vastaus kommenttiin #42

Ensinnäkin erotuomariksi kun akat alkaa tukkanuottasille.
Toisekseen:
uuen Sammon saattajaksi,
uuen soiton suorijaksi,
uuen kuun kulettajaksi,
uuen päivän päästäjäksi,
kun ei kuuta, aurinkoa
eikä ilmaista iloa.

Käyttäjän VivianLaukka kuva
Vivian Laukka

Täti kertoi, että joskus 80-luvulla oli Suomessa tyttömyysprosentti huimat 1% verran - Paluuta tuohon ei todellakaan ole, ellei Suomen hallitus keksi työllistää 20% työttömiä sellaiseen työhön josta pystytään maksamaan noin 2000€ nettona, joka riittää lähes tavalliseen elämiseen koko ajan kallistuvassa Suomessa.

Ja toisekseen... Minkä takia ajatellaan, että perustulo tekisi ihmisestä laiskan?
Juuri ne ihmiset jotka saavat suuria perintöjä, tai kenties oittavat lotoissa myöskin sijoittavat, kehittelevät ja rakentavat uutta, eivätkä vain jää työttömiksi tuhlaamaan rahojaan.

Käyttäjän juhanikahelin kuva
Juhani Kahelin

Keronen tekee yhden kuperkeikan. "Tarvitsemme vähemmän aatehistorioitsijoita", hän sanoo.

Kerosen kirjoitus itsessään on aatehistoriaa. Ilman aatehistoriallista mieltä olisimme jääneet Kerosen tätäkin kirjoitusta vaille.

Vähemmän tarvitsemme kapea-aatteisia insinöörejä.

"Meidän tulee hankkiutua eroon AY-liikkeiden tosiasiallisesta lainsäädäntövallasta", Keronen sanoo myös. Oikein, mutta sanan ay-liike korvaisin sanalla työmarkkinajärjestöt.

Pirjo Jokinen

Nämät piraatit on nimensä veroisia merirosvoja. Mutta näämmä kuin kaloja kuivalla maalla ilman valtamerilaivojaan ja allaan keinuvia alltoja..

Ettei vaan tarttis itte tehdä mitään oikeita töitä, ettei vaan tarttis itte ottaa muita ihmisiä huomioon ja sais tehdä mitä lystää..

Voihan unelma..

Käyttäjän herrakeronen kuva
Jiri Keronen

"Ettei vaan tarttis itte tehdä mitään oikeita töitä, ettei vaan tarttis itte ottaa muita ihmisiä huomioon ja sais tehdä mitä lystää.."

Olet nyt ilmeisesti ymmärtänyt jotain väärin.

Piraatit ovat usein nimenomaan näitä tyyppejä, jotka tekevät oikeita töitä automatisoidakseen yhteiskunnan, koska ottavat muut ihmiset huomioon ja haluavat, että muut ihmiset voivat tehdä mitä lystäävät. :)

Käyttäjän herrakeronen kuva
Jiri Keronen

Meillä on tällä hetkellä tilanne, jossa Suomen valtio velkaantuu nopeammin kuin koskaan. Käytännössä siis joudumme priorisoimaan menoja. Kun menoja priorisoidaan, ovat luonnontieteelliset ja tekniset alat tärkeämpiä kuin humanistiset alat, jotta voimme saavuttaa teknoutopian ja runsauden.

Susanna Kaukinen

Juu ei. Juuri nimenomaan asiat ovat sillä tavalla, että yhteiskuntakehitys vaatii edistystä nimenomaan humanistisilta aloilta, jota itseasiassa tämäkin blogi edustaa.

T: softainssi

Käyttäjän herrakeronen kuva
Jiri Keronen Vastaus kommenttiin #20

Tämä blogi ei ole humanistinen ala. Tämä blogi on mielipidekirjoitusalusta.

Humanistiset alat ovat tieteellisiä aloja, jotka eivät ole teknisiä tai luonnontieteellisiä. Niitä kutsutaan myös ihmistieteiksi.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari Vastaus kommenttiin #21

Minnekäs sijoitetaan ekonomi tai insinööri, joka on myös taidekorkeakoulun primus? :D

Jukka Mäkinen Vastaus kommenttiin #29
Pirjo Jokinen

Vielä sekin, että sitten kun päivittäistavarakaupoista on saatvissa ne rakastelurobotitkin edulliseen hintaan ja ostoskanavameinigillä toinen kaupan päälle brunettena, niin oispa se kivaa! :)

Ei tarttis kuunnella perussuomalaista naisen nalkutusta kotitöistä, lastenhoidosta, siitä kun rahat ei riitä, kun on paljon rahanmenoa kun pitäis taas ostaa uusia robotteja ja töitä ei ole kun robotit vie kaikki työt ja lopulta naisetkin..

Tai siis öö.. kai niitä sexmacineita naisillekkin tehdään tulevaisuudessa. Semmosia robotteja, mitkä ei laita aktin jälkeen tupakaks ja lähde kotiin vaimon luo, jotka vievät myös roskapussin ja lapset tarhaan, (ne keinohedelmöitetyt), siivoavat kodin, sisustavat..

Eikun hei, eihän tulevaisuudessa voi sisustaa kun koneita ei voi käyttää kuin laitosmaisissa olosuhteissa. Rakennukset pitää suunnitella niin ettei nissä ole teräviä nurkkia, koloja, ei textiilejä, joista irtoaa turhaa nukkaa ja mitkä voivat tukkia koneet. Ei voi olla irrallista tilpehööriä..

Melkoinen legolandia se tulevaisuus..

Jo sieluni näyttöpäätteellä..

Ketä varten koneet on?

Kuka on emäntä ja kuka piika?

Käyttäjän opakonda kuva
Olli Suominen

" Teknoutopian mahdollisimman nopeaksi toteuttamiseksi tarvitsemme enemmän insinöörejä ja tiedemiehiä ja vähemmän aatehistorioitsijoita ja sukupuolentutkijoita."

Nokian romahdusta - kuten muutakin suomalaista työelämää - on syytetty pitkälti siitä, että ei ole kyetty riittävästi ottamaan huomioon tuotteiden käyttäjää. Kun yrityksen ja käyttäjän välillä on vain insinööri ja markkinamies, niin se muodostaa aika kapean katsantotavan siihen, mitä iso osa kansasta - tai edes keskivertokäyttäjä - tuotteiltaan haluaa. Sen sijaan että esim. humanististen alojen osaajia alettaan taas heittää roviolle, pitäisi meillä Suomessakin herätä siihen, että heidänkin osaamistaan voi luovasti osana laajempaa asiantuntijayhteisöä. Muualla maailmassa siihen on jo herätty. Suomi antaa aivan turhaa kilpailu- ja imagoetua niille, jotka oikeasti ymmärtävät että laaja-alainen sivistys palvelee niin yritysmaailmaa, kansantaloutta kuin tieteellistä kehitystäkin.

Käyttäjän herrakeronen kuva
Jiri Keronen

Humanistisista aloista on luonnollisesti hyötyä, mutta tällä hetkellä Suomi velkaantuu nopeammin kuin koskaan, minkä vuoksi me joudumme priorisoimaan menoja. Luonnontieteelliset ja tekniset alat ovat prioriteettilistalla korkeammalla kuin humanistiset alat, koska ne tuottavat enemmän konkreettista hyvinvointia ja vievät meitä lähemmäksi teknoutopiaa.

Käyttäjän opakonda kuva
Olli Suominen

Olen tästä kyllä vahvasti eri mieltä. Kuten totesin jo Nokiankin osoittaneen, niin tuotteiden suunnittelussa pelkkä insinööri- ja markkinointityö voi viedä vain tiettyyn pisteeseen asti. Uskallan väittää teknisen osaamisen ja markkinoinnin olevan jo Suomessa huippuluokkaa. Mutta siitä pisteestä eteenpäin, johon edellämainittujen avulla päästään, kaivataan muunkinlaista panosta. Kuka meistä haluaisi elää ilman kulttuurituotteita ja laaja-alaisen sivistyksen tarjoamaa tietoa? Senpä vuoksi on aika loogista ajatella että samaa halutaan myös tuotteilta ja palveluilta. Kuten esimerkiksi Simon Anholtin maabrändi- ja "hyvä valtio"-indeksit osoittavat, niin valtion (taloudellinen) hyvinvointi on pitkälti yhteydessä siihen, millaisen brändin valtio itsestään luo. Tuo ulospäin annettu kuva taasen syntyy ennenkaikkea siitä, kuinka paljon valtio kontribuoi (globaaliin) "yhteiseen hyvään". Vaikka Suomella meneekin tilastojen valossa varsin hyvin, niin nimenomaan luovien tuotteiden tarjonnassa Suomi antaa turhaa kilpailuetua muille.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Teknoutopia sinänsä vaikuttaa hienolta,mutta se käy sitä tuhoisammaksi itseämme kohtaan mitä vähemmän tunnemme itseämme. Nämä ns. humanistiset alat _pitäisi_ olla sitä varten olemassa ja niiden pitäisi saada se arvostus myöskin mikä niille kuuluu.

No..ehkä he itse ovat pilanneet itsensä,mutta se ei sinänsä asiaa muuta. Tosiasia kuitenkin taitaa olla se ettei syntyisi teknokraattien valtakuntaa missä ei edes tiedetä enään mitä on olla ihminen vaan ihminen onkin joku koodinpätkä jossakin järjestelmässä pyörimässä ja se riittää. Asia voi tuntua juuri nyt vielä itsestäänselvyydeltä..mutta Kasvin blogia lukiessa nopeasti hiipi mieleen miten asia mahtaisikaan olla parin sukupolven tai edes yhden sukupolven päästä.

Susanna Kaukinen

Sain vastaukseni lopulta kasaan:

Teknorealistin tulevaisuuspuheenvuoro
=> http://susannakaukinen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1...

Käyttäjän VivianLaukka kuva
Vivian Laukka

Jos kaikilla olisi perustulo, niin silloin sen työntekeminen johtuisi juuri siitä muiden auttamisesta, ilman että etittäisiin töitä mistä saa eniten rahaa.
Taidan itse vain olla outo kun uskon, että ihmiset pystyisivät elämään yhteiskunnassa, jossa kaikilla olisi hyvä olla - aluksi vain pitäisi päästä eroon ahneudesta - joka taitaa olla suurin syy miksi tämäkin idea saa vastustusta.
(Totta kai maailmassa pitää olla köyhiä ja huonompi osaisia - eihän ihminen muuten voi tuntea paremmuuden tunnetta jos kaikilla menee yhtä hyvin.)

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson

JK: "Yritystoiminnan esteitä ja hidasteita tulee määrätietoisesti poistaa"

Kyse on siitä, että esim. verotus, joka mm. mahdollistaisi perustulon, koetaan yritystoiminnan esteeksi tai vähintään hidasteeksi. Perusongelma on siinä, että yritystoimintaa harjoitetaan enimmäkseen voiton haalimiseksi omistajille, ei tuotteen tai hyödykkeen - materiaalisen tai immateriaalisen - valmistamiseksi kansalaisille. Näin määrää jopa Suomen laki (osakeyhtiölaki, 5 §)

Jos kaikki esteet yritystoiminnalta poistettaisiin, tuloksena olisi villi länsi ja jyrkkä elintasokuilu, kun työn tulosten riistäjät saisivat vapaat kädet toimia kansalaisia vastaan.

Perustulo edellyttää sitä että tuotannon hyöty - oli se työllä tai automaatiolla aikaansaatu - jaetaan kansalle, ei pelkästään omistavalle luokalle.

Siinä olet oikeassa että työn määrä vähenee, mutta ei se ikinä kokonaan lopu. Aina tulee olemaan niitä, jotka tekevät töitä ja niitä jotka eivät tee. Ellei mennä oletettavasti kavahtamallesi voimakkaan sääntelyn tielle, jossa jäljelle jäävät työt jaetaan tasaisesti kaikille työhön kykeneville.

Käyttäjän KalleSalo kuva
Kalle Salo

Kun sanotaan "Yritystoiminnan esteitä ja hidasteita tulee määrätietoisesti poistaa", niin joku saattaa toki tarkoittaa, että kaikki mahdolliset etäisestikään esteeksi kuviteltavat asiat pitää poistaa, mutta yleensä tarkoitetaan kylläkin että kohtuuttomat ja perustelemattomat, väärin perustein tai vain kevytmielisesti asetetut esteet pitää poistaa.

Yritä vain väittää että kuvittelet olevan olemassa ainoastaan mieltämäsi kaltaisia yrittämisen esteiden poistamista vaativia riistäjiä, eikä lainkaan rehellisiä yrittäjiä tai muita yrittämisen dynamiikkaa ymmärtäviä aktiiveja.

Kun tosiasiassa ymmärretään että molemmin tavoin motivoituneita vaatijoita on huutelemassa, täytyy keskittyä pohtimaan kunkin yksittäisen vaatimuksen perusteita. Mikä yrittämisen este on oikeasti turha, mikä on ehkä tarpeellinen. Kun ei se maailma ole mustavalkoinen, eikä sen paremmin kommunismi-ultrakapitalismi kahtiajako paljon ymmärrystä auta.

Kerropa nyt mitä siellä osakeyhtiölaissa oikeasti lukee. "Määrääköhän" se tosiaan jotain.

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson

Mistähän oikein puhut? Et tainnut lukea kommenttiani.

Enimmäkseen pienyrittäjistä löytyy niitä, joiden tarkoitus on valmistaa jotain tuotetta tai järjestää palveluja kansalaisille. Mutta suuremmissa yrityksissä on melkein poikkeuksetta kyse voittojen varmistamisesta rahan muodossa osakkeenomistajille, jolloin tuote on joko toisarvoinen, sivuseikka tai jopa vain kiusallinen pakkopulla päätavoitteen saavuttamiseksi.

Tarkoitusperissä on vinha ero. Mutta se mainitsemani yhtiölaki sanoo näin:

5 §

Toiminnan tarkoitus

Yhtiön toiminnan tarkoituksena on tuottaa voittoa osakkeenomistajille, jollei yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin.

Niin että tuo yritystoiminnan vääristynyt tarkoitus on oikein lakiin kirjattu, eikä siinä sanallakaan mainita mistään tuotannosta tai palvelusta.

Ainakin minusta tuo on täydellinen virhe ja se kertoo paljon siitä, miksi maamme tila on sellainen kuin se on.

Käyttäjän KalleSalo kuva
Kalle Salo Vastaus kommenttiin #33

"jollei yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin."

Eli puhupas soopaa niin paljon kuin vain moraali antaa myöten. Osakeyhtiön voivat perustajat ja/tai johtajat räätälöidä aivan mihin tahansa tarkoitukseen ja motivaatioihin haluavat. Kukaan ei pakota voiton tekemiseen tai jakamiseen tai edes itselle ottamiseen. Markkinoilla kilpailevat myös arvot, ja se on tärkeämpää ymmärtää kuin osataan ajatellakaan.

Käyttäjän karifa kuva
Kari Fagerström Vastaus kommenttiin #34

Kannattaa se oy laki lukaista, jos teet tappiota ja syöt omat pääomat puoleen, tulee yritys asettaa selvitystilaan ja jos varat ei kata velkoja, niin se oli sitten siinä. Eli sitä voittoa tai vähintään nollatulosta tulee yrityksen tehdä.

Käyttäjän JaakkoJuhaniOjaniemi kuva
Jaakko Ojaniemi

"Työ kuluttaa ihmisiä henkisesti ja fyysisesti, joten jos työstä vain on mahdollista päästä eroon, on siitä myös pyrittävä eroon. Juuri tätähän teknologinen kehitys on: ihmiset haluavat vähentää tehtävän työn määrää."

Jos näin on, on ihmiskunnan tulevaisuus sysimusta.

Parasta terveydenhoitoa ihmiselle on kunnon työnteko palkasta riippumatta.

Jukka Mäkinen

Orjan asenne, vapaa mies ei työtä kaipaa.

Käyttäjän KalleSalo kuva
Kalle Salo

Miksi teeskennellään että jos ansiotyötä eli työtä elannon hannkimiseksi ei enää tarvitisi tehdä, niin ihmiset eivät tekisi mitään "työtä". Tuohan on aivan naurettavaa. Verratkaa vaikka lottovoiton saamiseen. Jos itse voittaisitte lotossa, ei olisi enää elannon vuoksi pakko tehdä mitään. Harrastelisitte silti aivan varmasti jotain, kuka taimikonraivausta, kuka vapaaehtoistyötä köyhien auttamiseksi, kuka wikipedia artikkleita, kuka mitäkin laidasta laitaan mieltymystensä mukaisesti. Moni saattaisi käydä jonkinlaisessa duunissakin ihan vain koska tykkkää käydä. Itse tunnen osakemiljonäärin joka käy töissä jokseenkin keskimääräisellä palkalla.

Jukka Mäkinen

Suomesta puuttuu perinteinen aristokratia, jotka jo pienestä pitäen oppivat olemaan "vapaana hyödyllisenä olemisen taakasta", ja kaikki haluavat tehdä töitä. Tosin meille on muodostunut yhä kasvava uusaristokratia, byrokratia, joka on kyllä vapaa hyödyllisenä olemisen taakasta, muttei vielä tiedosta sitä itse, vaan kuvittelee tekevänsä jotain hyödyllistä työtä, ja näin ollen ei osaa nauttia vapaudestaan.

Käyttäjän RaikoKarvonen kuva
Raiko Karvonen

En tiedä, onko joutilas elämä tavoittelemisen arvoista? Itse elän sitä olosuhteiden pakosta ja silti minäkin haluan tehdä välillä jotakin enkä koko ajan vain harrastella jotakin. Haluan koko ajan silti kehittää ja sivistää itseäni.

Se onnistuu melko hyvin mutta toimeentulo on melko niukkaa ilman työtä tai ilman kohtuullista tuloa. Suurin ongelma on se, että en pääse takaisin työelämään enää oikein millään tempulla. Tarvitsisin työllistymiseksi jonkin ihmeen eikä sitä ihmettä ole kyllä näillä näkymin tulossa minulle mitenkään. Tosin empähän ole ainoa tässä maassa, joka on samassa tilanteessa. Onhan meitä ilman töitä olevia jo yli 300 000 henkeä. On siinä työttömiä kerrakseen.
Mielestäni ihmisten massatyöllistäminen ei enää nykyään onnistu millään konstilla. Niin, että en tiedä sittenkään, että suurimman osan töiden katoaminen on pelkästään hyvä juttu. Se tietysti riippuu sitä, mistä kohtaa asioita itse katsoo.

Jyrki Paldán

Joutilainen elämä ei ole tavoittelemisen arvoista, mutta vapaus tehdä mitä huvittaa taas on. Taattu toimeentulo vapauttaisi ihmiset toimeliaiksi. Jokainen voisi halutessaan viljellä vaikka sitä perunaa 1500-luvun metodein omalla parvekkeellaan, organisoitua verkostojensa kautta keksintöjä tehtailevaksi yhdistykseksi, tai vaikka viettää aikaansa maalaillen öljyvärimaalauksia ja siemaillen kahvia. Sen kutsuminen jouteliaisuudeksi on höpöpuhetta.

Paljon joutilaisempaa on jäädä sosiaaliturvan kannustinloukkujen vangiksi(et saa ottaa vastaan töitä, et saa osallistua organisoituun vapaaehtoistoimintaan etkä saa myydä mitään) tai jumittua työhön, jota ei halua tehdä.

Tommi Salenius

Miyamoto Musashin eräs opetus 1600-luvulta: "Älä tee mitään turhaa."

Käyttäjän TuureParkkinen kuva
Tuure Parkkinen

Tää punchline ei oo ihan linjassa tuon yrittäjyyden ja työmarkkinajoustavuuden yms. kanssa:
"Tulevaisuus on Star Trek."

Star Trek:hän on aika sosialistinen utopia (vrt. Star Wars:in kapitalismi).

Mutta samaa mieltä, että työn (erityisesti niin ikävän työn, että siitä pitää maksaa) pitää antaa tuhoutua!
Tässä vähän mun kannanottoa asiaan:
http://tuureparkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/176...
http://bit.ly/RBintro

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset