Jiri Keronen On aika uudelleenarvioida kaikki arvot

On Stubbin velvollisuus luoda talouskasvua

  • Alexander Stubb on kreisi bileministeri, joka ei ole vastuussa mistään
    Alexander Stubb on kreisi bileministeri, joka ei ole vastuussa mistään

Alexander Stubb väittää, että Steve Jobs ja Apple veivät Suomen työpaikat. Lisäksi hän toteaa, että poliitikot eivät voi luoda talouskasvua, vaan se on yritysten tehtävänä. Stubbin mukaan hän ei voi pääministerinä luoda talouskasvua.

Onpas ihmeellistä syyttelyä ja vastuunpakoilua herra pääministeriltä. Jobs ei ole vienyt Suomelta työpaikkoja, vaan poliitikot veivät ne. Myös nykyinen hidas talouskasvu on suoraan poliitikkojen vika.

Poliitikot nimittäin seisovat järjestelmällisesti vapaan yritystoiminnan ja sitä kautta talouskasvun edessä. Poliitikot nostavat veroja, kehittävät mielivaltaisia kieltoja, rukkaavat byrokratiaa, häätävät yritykset ulkomaille ja tunkevat markkinat täyteen puolivillaisia julkisia "palveluja". On nimenomaan poliitikkojen vika, että tähän maahan on niin vaikea saada talouskasvua yritystoiminnalla, koska poliitikot tekevät yritystoiminnasta kannattamatonta.

Tästä seuraa myös suoraan se, että poliitikot voivat synnyttää Suomeen talouskasvua omalla toiminnallaan, eikä se ole mitenkään edes monimutkaista. Poliitikkojen pitää vain lopettaa kontrolloimasta ja verottamasta työn tekeminen ja tarjoaminen kuoliaaksi. Jos he eivät lopeta sitä, tulevat yritykset karkaamaan ulkomaille ja työttömyys tulee kasvamaan. Poliitikot ovat vastuullisia harjoitetusta politiikasta ja sen seurauksista.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

11Suosittele

11 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (39 kommenttia)

Pentti Järvi
Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Stubb on liberalisti, joka ei kannata politiikkojen ohjaama suunnittelutaloutta.
Mitä enemmän sattumanvaraista laisses fairea sen parempi kai.

Käyttäjän herrakeronen kuva
Jiri Keronen

Valitettavasti käytännön politiikassa Stubb ei ole minkään sortin liberaali ja vapaus on lähinnä markkinakikka. Kokoomuslainen talouspolitiikka on sitä, että verotetaan ja säännellään PK-yritykset hengiltä ja siirretään niiden rahat poliitikoille ja suuryrityksille. Olisikin edes sitä sattumanvaraista laissez-fairea, mutta ei.

Stubbin liberalismia kuvaa hyvin tämä haastattelu:
http://www.radionova.fi/ohjelmat/enbuske-linnanahd...

"- Olen sitä mieltä, että huumeita ei pidä laillistaa. Ehkä mun liberaaliuden aste katkeaa tähän paikkaan. Jos sanoisin toisinpäin, katkeaisi poliittinen ura. Eli en kannata kannabiksen laillistamista."

Stubb suoraan toteaa, miten poliittinen ura on tärkeämpää kuin liberalismi.

Aslak Koivuila

Samsung, HTC ja Huawei ne työpaikat vei ja vie ja myös Appleltä.

"- Olen sitä mieltä, että huumeita ei pidä laillistaa. Ehkä mun liberaaliuden aste katkeaa tähän paikkaan. Jos sanoisin toisinpäin, katkeaisi poliittinen ura. Eli en kannata kannabiksen laillistamista."

Tuo on melkein yhtä laittamattomasti muotoiltu kuin Anneli Jäätteenmäen: "Puhuin niin totta kuin voin."
Yhtä hyvin olisi voinut sanoa, olen tuulenhaistelija.

PM of Finland lienee vain käyntikortti jota Stubb vilauttelee €Un piikkipaikoilla, vihreää oksaa kärkkyen.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Eihän taloudellinen liberalismi olekaan mitään vapautta vaan päinvastoin sattuman armoille jättäytymistä.
Vapaus edelyttää välttämättömyyden tiedostamista.
Eihän Kokoomus ole koskaan ajanut pk-yritysten etua. Kuitenkin monet pienyrittäjät äänestävät Kokoomusta.

Aslak Koivuila Vastaus kommenttiin #8

Margareta

Ei enimmät kokomustien äänestäjät, kioskin, kampaamon, gateringin tms pitäjät mitään tajua. Kuvittelevat kokomustan olevan heidän asiallansa. Mikään ei ole muuttunut tässä asetelmassa kymmeniin vuosiin.

Käyttäjän JuhaniKhr kuva
Juhani Kähärä

Enpä olisi tästä varma. Kokoomushan ajaa ihan harkitusti säädöksiä siihen suuntaan, että ne olisivat suuryrityksille edullisia samalla estäen pienten toimijoiden toimintamahdollisuudet. Ei Stubb ainakaan mediassa ole kapinoinut tätä Kokoomuksen virallista korporatistista linjaa vastaan. Vai löytyisikö jotain linkkiä uutisjuttuun / muuhun tekstiin, joka vihjaisi, että olen väärässä?

Käyttäjän OlliTuovinen kuva
Olli Tuovinen

Poliitikot eivät todellakaan tuota talouskasvua, mutta osaavat todistetusti kyllä tuhota sen :(

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Politiikot uskovat vankkumatta talouskasvuun itseisarvona.

Käyttäjän OlliTuovinen kuva
Olli Tuovinen

Siltähän tuo vaikuttaa. Useimmat poliitikot ymmärtävät jatkuvasti kasvavan valtion kulutuksen ja velkaantumisen vaativan jatkuvaa talouskasvua.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #11

Vaikka valtion ja kunnan peustoiminnat on säästämisen nimessä rankalla kädellä ulkoistettu ja annettu yksityisille niin menot sen kun kasvaa. Mistähän se johtuu?

Käyttäjän OlliTuovinen kuva
Olli Tuovinen Vastaus kommenttiin #12

Ulkoistaminen nyt ei ole mikään taikasana jolla menot saadaan pienenemään, jos tuotanto kustannetaan verorahoilla ilman ihmisten vapaata valintaa. Vain kilpailu ja tuoton ja riskin yhteys tuo tehokkuutta.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #14

Kilpailuttamisen kustannukset ovat valtaisat kun on pitänyt hallintoon luoda sitä varten kokonaiset byrokratiahimmelit korkapalkkaisista virkamiehistä.
Mitä järkeä on riskikilpailussa kun kyse on yhteiskunnan elintärkeistä toiminnoista. Jokainen voi pelata rulettia omalla riskillä, ei siihen tarvitsisi muiden elämä sotkea.
Muutenkin on harha, että kilpailu toisi tehokkuutta; siinä menee valtavasti resursseja hukkaan ja häviäjiä on yleensä enemmän kuin voittajia.

Käyttäjän OlliTuovinen kuva
Olli Tuovinen Vastaus kommenttiin #15

Työntekijän palkkaaminen on riski, koneen hankkiminen on riski. Riskejä ei voi välttää.

"Muutenkin on harha, että kilpailu toisi tehokkuutta; siinä menee valtavasti resursseja hukkaan ja häviäjiä on yleensä enemmän kuin voittajia."

En ala väittelemään tällaisista perusasioista.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #18

Niinpä, ei uskovaisten kanssa kannata väitellä.
Mutta aito tutkija kyseenalaistaa perusolettamuksiakin.
Kuitenkin on jo määritelmällisesti tosiasia, että kilpailu tuottaa häviäjiäkin.

Käyttäjän HenriErti kuva
Henri Erti Vastaus kommenttiin #15

"Muutenkin on harha, että kilpailu toisi tehokkuutta; siinä menee valtavasti resursseja hukkaan ja häviäjiä on yleensä enemmän kuin voittajia."

Nimenomaan kilpailu poistaa hankkeet, jotka tuhlaavat resursseja kannattamattomaan toimintaan. Ainoastaan valtion yritykset selviytyvät kilpailusta vaikka eivät tuota lisäarvoa.

Mikäli kilpailu ei poista häviäjiä, heidän kannattamaton toiminta jatkuu tappiolla ilman että he huomaisivat kuinka turhaa ja haitallista heidän valitsemansa toiminta on heille ja yhteiskunnalle.

Adam Smithin sanoin "competition makes everybody better off".

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #20

Onhan se hirveätä resurssien tuhlausta jos puolet maailman ruuantuotannosta menee hukkaan. Suunnattomat määrät tekstiilejäkin dumpataan kaatopaikoille.
Ilman kilpailua ei olisi häviäjiä vaan niidenkin kyvyt voitaisiin käyttää yhteiskuntaa kannattavasti.
Jos kannattavuus mitataan vain rahassa todelliset resurssit ovat nopeasti kulutettu loppuun.
Adam Smithin jälkeen tuli Karl Marx ja osoitti, että kilpailu johtaa lamaan.

Käyttäjän HenriErti kuva
Henri Erti Vastaus kommenttiin #21

Kysymys kuuluukin miten tuotantoa pystyy ennakoimaan niin, että optimaalinen kysyntä ja tarjonta tuottavat hintatason, jolla yritykset tuottavat oikean määrän kuluttajien tarpeisiin.

Kuluttajien tarpeet eivät ole staattisia ja muuttuvat joka hetki. Täten tuotannon täydellinen ennakointi on mahdotonta. Tästä johtuen molemmat yritykset ja kuluttajat hyötyvät kun tuotteiden tarjonta ylittää kysynnän. Sinulle tämä saattaa merkitä resurssien tuhlausta, mutta toinen (ja ainoa) vaihtoehto on tuotteiden alituotanto. Tämä ilmiö on tuttu kaikille, jotka elivät yhteiskunnissa, jossa kilpailu oli kiellettyä. Sinulle tämä yhteiskunta on tutumpi Marxin kautta.

Lama ei johdu kilpailusta. Päinvastoin. Valtioiden sekaantuminen tuotantoon häiritsee oikean orgaanisen hintatason säilyttämistä synnyttäen suhtandeiden epätasapainon. Valtion byrokraattien olisi tiedettävä kuinka monta pulla-kahvia minä haluan huomenna ja lähettää yrityksille ennuste tulevaisuuden kysynnästä. Tämä ei ole mahdollista sillä ainoastaan minä tiedän kuinka monta pulla-kahvia haluan.

Marx ei osannut vastata tähän Friedrich Hayekin ja Ludwig von Misesin teoriaan. Marxilla ei muuten ollut kansantaloudellisesta taustaa.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #22

Vaikka yksittäinen tuottaja pystyisikin ennakoimaan tuotantoa kysynnän mukaan, niin kokonaisuutena ennusteet eivät useinkaan pidä paikkaansa.
Kysymys kuuluukin pitäisikö tuotannon mukautua manipuloinnin alati muuttuviin kuluttajien oikkuihin
Kuluttajat eivät hyödy hintoja nostavaan hävikkistä.
Marx tutki kapitalistista talousjärjestelmä.
Hän ei teoriossaan käsitellyt valtion sekaantumista tuotantoon.
Suurteollisuuden alkuaikoina tehtailijat alkoivat huolehtimaan työläistensä sellaisista tarpeista jotka myöhemmin on siirtynyt valtion ja kunnan hoidettaviksi. Huolehditaan työvoiman terveydestä, koulutuksesta jne. Tuotannon tarvitsema infrastruktuuri rakennetaan verovaroin.

Kaikkea ei tarvitse saada mitä sattuu haluamaan.
Vasta 30-luvun suuren laman jälkeen Keynes kehitti teoriansa ja valtion sääntely pidettiin tarpeellisena ylläpitämään kapitalistista järjestelmää.
Optimaalinen kysynnän ja tarjonnan tasapaino on ideaal joka harvoin toteutuu käytännössä.
Taloudus ei noudata bioloogisia lainalaisuuksia,joten puheet "orgaanisesta hintatasosta on pelkkää hämäystä.
En ole kuullutkaan yhteiskunnista jossa kilpailu on kieletty.
Esim. Neuvostoliitossa ja Maon Kiinassa kilpailu oli keskeinen peiaate ja äärimmillen kiristetty.

Käyttäjän HenriErti kuva
Henri Erti Vastaus kommenttiin #23

"Vaikka yksittäinen tuottaja pystyisikin ennakoimaan tuotantoa kysynnän mukaan, niin kokonaisuutena ennusteet eivät useinkaan pidä paikkaansa."

Eli olemme siis samaa mieltä siitä, että tuottajien on mahdotonta ennustaa etukäteen kysyntää ja täten parasta on varmistaa tarjonta kaikille vaikka kaikkilla ei ole kysyntää. Ovahan täynnä olevat kauppojen hyllyt parempi vaihtoehto kuluttajille kuin tyhjät hyllyt.

"Kuluttajat eivät hyödy hintoja nostavaan hävikkistä."
Hinnat perustuvat kysynnän ja tarjonnan määräämään vapaaehtoiseen sopimukseen, jonka kuluttaja hyväksyy tai hylkää oman marginaalisten kulujen ja hyötyjen perusteella.

"Kysymys kuuluukin pitäisikö tuotannon mukautua manipuloinnin alati muuttuviin kuluttajien oikkuihin."

En ymmärtänyt mitä tarkoitata manipuloinnilla ja kuluttajien oikuilla. Kuluttajat ovat aina rationaalisia yksilöitä, jotka perustavat ostopäätöksensä tiedoilla mitä heillä on. Tätä kutsutaan myös "rational irrationality"-termiksi.

"Marx tutki kapitalistista talousjärjestelmä."
Marxin taloustieteellinen osaaminen on vaatimatonta, jonka hän myös itse myönsi. Marxin teoksia lukiessa et varsinaisesti törmää konkreettisiin malleihin tai tutkimuksiin. Hänen lähtökohtansa oli aina politiikka ja filosofia. Mielipiteet eivät ole faktoja.

"Kaikkea ei tarvitse saada mitä sattuu haluamaan."

Tämä saattaa päteä sinun henkilökohtaiseen kustannus/hyöty päätelmään, mutta tämä ei tarkoita sitä että sinun ostopäätökset edustavat optimaalisinta tapaa kulutttaa. Kuten sanoin, se mikä sinulle saattaa olla absurdi ostos tai sijoitus on toiselle rationaalinen ja hyvä päätös. Sosialisteilla on tapana tyrkyttää omaa henkilökohtaista hyöty/kustannus mittaria muille tienä, totuutena ja elämänä.

"Vasta 30-luvun suuren laman jälkeen Keynes kehitti teoriansa ja valtion sääntely pidettiin tarpeellisena ylläpitämään kapitalistista järjestelmää."

Ja 20 vuotta myöhemmin Keynesin mallit kumottiin hyvin pitkälti Milton Friedmanin toimesta.

"Optimaalinen kysynnän ja tarjonnan tasapaino on ideaal joka harvoin toteutuu käytännössä."

Kysynnän ja tarjonnan tasapaino saavutetaan AINA kun ostaja ja myyjä pääsevät yhteisymmärrykseen vapaaehtoisesta kaupasta. Ainoastaan Marxin ideaalimaailmassa tämä tasapaino ei ole olemassa koska itse kysyntä on rajoitettua ja tarjonta tulee valtion toimesta.

"Taloudus ei noudata bioloogisia lainalaisuuksia,joten puheet "orgaanisesta hintatasosta on pelkkää hämäystä."

Lisätietoa tästä hämäyksestä. Orgaaninen hintataso tarkoittaa olemassaolevan tiedon liikkumista kuluttajalta toiselle.

"En ole kuullutkaan yhteiskunnista jossa kilpailu on kieletty.
Esim. Neuvostoliitossa ja Maon Kiinassa kilpailu oli keskeinen peiaate ja äärimmillen kiristetty."

Muistaakseni Neukkuliitossa yritykset eivät kilpailleet toisiaan vastaa koska yrityksiä ei ollut. Minun isäni ei käynyt töissä "yrityksessä" vaan kolhoosissa, jossa tehtiin töitä 5-vuoden suunnitelmalla. Kyllä oli kovia poikia Neukkuliitossa kun pystyivät ennustamaan 5 vuoden tapahtumat täydellisesti ja vielä tuottamaan hyödykkeitä kaikille kansalaisille. Kummasti muistan kyllä Viljandin kyläkauppojen hyllyjen olevan tyhjiä varsin usein.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #24

"Eli olemme siis samaa mieltä siitä, että tuottajien on mahdotonta ennustaa etukäteen kysyntää ja täten parasta on varmistaa tarjonta kaikille vaikka kaikkilla ei ole kysyntää. Ovahan täynnä olevat kauppojen hyllyt parempi vaihtoehto kuluttajille kuin tyhjät hyllyt."
Voin olla samaa mieltä, että tuottajien on mahdotonta ennustaa kysyntää, mutta en suinkaan tee siitä samoja johtopäätöksiä kuin sinä. Kuten sanoin kaikkea ei ole pakko saada mitä haluaa.
Minusta on hyvin rasittaavaa kun joka päivä täytyy tehdä lukemattomia tyhjänpäiväisiä pakkovalintoja. Vähemmän hyllykilometrejä toivoisin.
Jatkan kommentisi lukemista myöhemmin, nyt lähden ulos nauttimaan kesästä. Onneksi säätila ei ole pakko valita. Minulle kelpaa mitä jumalat suovat.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #24

Uskovaisen kanssa on turha väitellä, mutta vastaan kuitenkin joihinkin väärinkäsityksiin.
Vaikka Marx olikin vaatimaton hänen tutkimuksensa tieteellisyys on vakuuttava. Hän käytti lähes kaiken sen taloustieteellisesti relevantin empiirisen aineiston tutkimuksensa pohjaksi. Lisäksi hän oli perehtynyt aikaisempaan ja aikalaistensa taloustieteilijöiden tutkimuksiin. Mm. Adam Smithiä hän kritikoi terävällä analyysillä.
Totta hitossa Keynsiä on kritikoitu.
Nykyisin kuluttajalla ei ole minkäänlaista mahdollisuutta ostaa esim jotain teknistä vempaimetta rationaalisin perustein kun vaihtoehtoja on sadottain.
Optimaalista vehjettä tuskin löytää. Jos jossain on jokin ominaisuus kohdillaan niin toisaalta jotain on vikana.
Neuvostoliitossa tuotantolaitokset kilpailivat keskenään, työläisiä palkittiin suorituksen perusteella ja koko valtio yritti kilpailla kapitalistisen maailman kanssa.
Minäkin muistan, että kauppojen valikoimat olivat melko rajalliset, mutta ostoksia helpotti se, että hinnat olivat vakio joka kaupassa.
Tbilisin tori oli runsaudessaan todellinen ostosparatiisi.

Käyttäjän HenriErti kuva
Henri Erti Vastaus kommenttiin #26

En ymmärrä miksi käytät uskovais-korttia jatkuvasti. Yritätkö kenties peitellä teoreettista osaamattomuutta?

"Vaikka Marx olikin vaatimaton hänen tutkimuksensa tieteellisyys on vakuuttava. Hän käytti lähes kaiken sen taloustieteellisesti relevantin empiirisen aineiston tutkimuksensa pohjaksi. Lisäksi hän oli perehtynyt aikaisempaan ja aikalaistensa taloustieteilijöiden tutkimuksiin. Mm. Adam Smithiä hän kritikoi terävällä analyysillä."

Voitko kenties lähettää linkkejä hänen tutkimuksiina, jossa nimenomaan hän ottaa kantaa teoreettisten mallien kautta, eikä poliittisen filosofian kautta.

"Totta hitossa Keynsiä on kritikoitu."

Niin eli siis valtioiden elvyttämä talouspolitiikka kapitalismin vastaiseen taisteluun toimii myös tänäpäivänä?

"Nykyisin kuluttajalla ei ole minkäänlaista mahdollisuutta ostaa esim jotain teknistä vempaimetta rationaalisin perustein kun vaihtoehtoja on sadottain."

No huh. Pitäisikö vaihtoehtoja olla yhteen makuun ja kannustaa taloutta monopoliin? Yritä ymmärtää Margareta, että sinun makusi ei ole universaali.

"Optimaalista vehjettä tuskin löytää. Jos jossain on jokin ominaisuus kohdillaan niin toisaalta jotain on vikana."

Tätä kutsutaan myös tuotekehitykseksi.

"Neuvostoliitossa tuotantolaitokset kilpailivat keskenään, työläisiä palkittiin suorituksen perusteella ja koko valtio yritti kilpailla kapitalistisen maailman kanssa."

Yritti ja hävisi. Työläisiä ei todellakaan palkittu suoritusten mukaisesti. Tämä on niin naurettava väite, että oikein pahaa tekee. Neukkuliitossa työpaikoilla tapahtuneet varkauden olivat normaalia koska kukaan ei ollut vastuussa työstä eikä itse pystynyt ostamaan tarvikkeita kaupasta. Samalla jos jotain sait kaupasta, se hajosi alta aikayksikön.

"Minäkin muistan, että kauppojen valikoimat olivat melko rajalliset, mutta ostoksia helpotti se, että hinnat olivat vakio joka kaupassa."

Hintojen alhaisuus ei auta tyhjään vatsaan tyhjien kauppahyllyjen edessä.

"Tbilisin tori oli runsaudessaan todellinen ostosparatiisi."

Tähän ei mitenkään vaikuttanut Stalin, joka syntyi Georgiassa...

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #27

Vallitsevan taloustieteen perusolettamukset kuten kysynnän ja tarjonnan tasapaino perustuu uskoon, ei faktaan.
Kun puolet maailman elintarviketuotannosta menee hävikiksi on turhaa puhua mistään rationaalisesta optimaalisuudesta.
Ei kyse ole minun preferensseistä vaan monien muunkin kauhusta kun näkee mihin tällainen globaali talousjärjestelmä johtaa. Täysin häikäilemättömästi tuhotaan luontoa, lukemattomien lajien ja tulevien sukupolvien elinmahdollisuuksia. Nimenomaan optimaalista aineellisten resurssien käyttöä heidänkin etua huomioiden peräänkuulutan.
Kerran kapitalistisessa Tartossa kun kulmakapakassa naureskelin runsasta ruokalista jossa oli mm. sian sorkkia ja korvia ja tynnyrissä talven yli suolattua läskiä, nuori maanviljelijä selitti minulle, että se vastaa ruokavaliota johon virolaiset tottuivat neuvostoaikana kun kyljykset ja kinkut vietiin Moskovaan.
En ihannoi Neuvostoliittoa. Tarkoitin että työläisiä palkittiin ainakin periaatteessa suoritusten mukaan, siis yllytettiin kovempaan työtahtiin.
Monopoliksi olisi mennyt aikoja sitten, ellei olisi luotu lainsäädäntö säätelemään kilpailua.
Rationaalista olisi kehittää jotain standardeja, ettei jokaikistä maksupäätettä ja puhelinta tarvitsisi erikseen opiskella. Mutta sehän vaatisi tuotekehitykseen yhteistyötä kilpailun sijaan.
Yhteistyöllä päästään paljon pidemälle kuin kilpailemalla ja vähemmillä resursseilla.
En tiedä löytyykö Marxin Pääoma jonkun linkin takaa, voithan itse katsoa.
Se on täynnä teoreettisia malleja.
Tässä vuoden takaisessa kommentiketjussa on kinattu Marxin teoriasta pitempäänkin.
http://jheyno.puheenvuoro.uusisuomi.fi/144410-kans....

Kapitalistisessa valtiossa valtio tukee kapitalismia, viime kädessä asevoimin.

Käyttäjän HenriErti kuva
Henri Erti Vastaus kommenttiin #28

"Vallitsevan taloustieteen perusolettamukset kuten kysynnän ja tarjonnan tasapaino perustuu uskoon, ei faktaan."

Tämä ei valitettavasti pidä paikkaansa. Näin surkean väitteen voi tuoda esille vain henkilö, joka ei ole opiskellut kansantaloutta.

"Kun puolet maailman elintarviketuotannosta menee hävikiksi on turhaa puhua mistään rationaalisesta optimaalisuudesta."

Et vieläkään sisäistänyt tuotannon optimaalisuutta. Rationaalinen optimaalisuus on kysynnän ja tarjonnan kohtaamispaikka, jossa yksilö voi päättää vapaasti ostopäätöksestään oman hlökohtaisen kulu-hyöty laskelman avulla. Kukaan ei pakota sinua ostamaan mitään vapaassa kilpailuun perustuvassa yhteiskunnassa. Voit olla ostamatta mitään ja kasvattaa/rakentaa omat hyödykkeet tai ravinnon. Kysyppä muuten Kuubalaisilta ja Pohjois-Korean "vapailta" ihmisiltä miten tämä käytännössä onnistuu.

!Kerran kapitalistisessa Tartossa kun kulmakapakassa naureskelin runsasta ruokalista jossa oli mm. sian sorkkia ja korvia ja tynnyrissä talven yli suolattua läskiä, nuori maanviljelijä selitti minulle, että se vastaa ruokavaliota johon virolaiset tottuivat neuvostoaikana kun kyljykset ja kinkut vietiin Moskovaan."

Aivan. Turisteille tottakai tarjottiin parasta mitä siihen aikaan sai. Valitettavasti muiden ihmisten tarpeita ei otettu huomioon yhtä hienosti. Kommentoitko vielä Stalinin ja Tbilisin torien mahtavan tarjonnan yhteyttä.

"En ihannoi Neuvostoliittoa. Tarkoitin että työläisiä palkittiin ainakin periaatteessa suoritusten mukaan, siis yllytettiin kovempaan työtahtiin."

Periaate ja käytäntö ovat kaksi eri maailmaa. Harmillisesti kovempi työtahti ei korreloitunut tuotteiden laatuun johtuen siitä, että kommunistisessa maailmassa pääoma syntyy kuulemma ihan itsestään (Marx & Piketty). Voitko kommentoida pääoman syntymiseen luonnostaan ilman kilpailua.

"Rationaalista olisi kehittää jotain standardeja, ettei jokaikistä maksupäätettä ja puhelinta tarvitsisi erikseen opiskella. Mutta sehän vaatisi tuotekehitykseen yhteistyötä kilpailun sijaan."

Tuotekehityksen kilpailu johtaa aina parempaan tuotteeseen ja hintatason laskuun. Sanonta "joku tekee aina halvemmalla" on tosi ja se hyödyttää sinua kun käyt kaupassa. Eipä tainnut kaikilla olla varaa matkapuhelimeen 80-luvulla. Suomessa kännykät on jopa kodittomilla alkoholisteilla. Tosiaan kyllä tuo kilpailu on sortanut meitä...

"Kapitalistisessa valtiossa valtio tukee kapitalismia, viime kädessä asevoimin."
'
Höpönlöpön. Maailman vapaimmat maat ovat syntyneet kapitalismin kautta sillä taloudellista vapautta ei pysty rakentamaan ilman poliittista vapautta.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #29

Niin juuri; periaate ja käytäntö on eri asia, niin myös ekonomistien tarkasteluissa.
Kansantaloustiede ei ole kuulunut kurssivalikoimaani, mutta sen vertaa tiedän ettei vallitsevassa akateemisessa opissa juuri kyseenalaisteta paradigman premissejä.
Mutta olen sentään lukenut mm. Pääoman. (Suosittelen kansantaloustieteen kurssikirjaksi.) Ja tehnyt sosiologian opintojen yhteydessä kansantaloustieteen alaan kuuluvaa tutkimusta
En todellakaan kannatta mitään laissez faire taloutta jossa vapaus = mielivalta ja vastuuttomuutta.
Höpön löpön itsellesi, että tuotekehitys johtaisi muka aina parempaan tuotteesseen. Tuotekehityksen tarkoituksena on voiton maksimoiminen ja usein se johtaa tahalliseen tuotteen heikentämiseen.
Toki tekniset vempaimet halpenevat. 50-60-luvun vaihteessa telkkari maksoi työläisen monen kuukauden palkan. Nytkin siihen voi helposti sijoittaa pienituloisen kuukauden palkkaa.
Minua ei todellakaan hyödytä kelvottomat halpistuotteet. Äsken hajosi meelko uusi jakorasia. Niitä ei tarvitsisi ollenkaan valmistaa.
Kuten sanoin, pitäisi ottaa huomioon muidenkin mahdollisuudet elämään.

Minä kannatan nimenomaan tuotannon rationaalista optimoimista. Ja hävikin minimoimista. Eikä nykyistä kaiken maailman turhan krääsän tuottamista.

Mikä poliittinen vapaus? Vajaan vuoden päästä saa taas yrittää keksiä kuka olisi vähiten epäkelpo vaihtoehto edustajaksi.

Käyttäjän HenriErti kuva
Henri Erti Vastaus kommenttiin #30

"Kansantaloustiede ei ole kuulunut kurssivalikoimaani, mutta sen vertaa tiedän ettei vallitsevassa akateemisessa opissa juuri kyseenalaisteta paradigman premissejä."

Ja uskallat kutsua minua uskovaiseksi vaikka sinulla on hyvin rajattu kokemus kansantaloudesta.

Eiköhän tämä ollut tässä.

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring Vastaus kommenttiin #24

"En ymmärtänyt mitä tarkoitata manipuloinnilla ja kuluttajien oikuilla. Kuluttajat ovat aina rationaalisia yksilöitä, jotka perustavat ostopäätöksensä tiedoilla mitä heillä on. Tätä kutsutaan myös "rational irrationality"-termiksi."

Selittänee pikavippien suosion :D

==========
rationaalisuus-sana pohjaa sanaan "ratio", suhde, vertailuluku. Järjenkäyttö on suhteellista.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #31

Järki on käsitykseni mukaan nimenomaan idean vertaamista todellisuuteen.

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring Vastaus kommenttiin #33

Myös rinnakkaisten todellisuuksien, niiden mahdollisuuksien.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #35

Aivan, eihän muuten mitään uutta voisi toteuttaa.

Käyttäjän HenriErti kuva
Henri Erti Vastaus kommenttiin #31

Rationaalinen kuluttaja tekee valinnan A ja B välillä: Suostuu vapaaehtoiseen vaihtoon myyjän kanssa tai sitten ei suostu. Sama pätee myös myyjään. Vapaaehtoisuus on siis de facto rationaalisuutta. Ei ole tärkeää tietää miksi kuluttaja valitsee A tai B. Tärkeämpää on ymmärtää mitä kuluttaja tekee rationaalisesti.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #37

"Rationaalinen kuluttuja" on talousteoreettinen ideaalitapaus.
Kaiken maailman krääsä, tekstiilejä ja ruokaakin ostetaan tunnesidonnaisin assosiaatioihin perustuen. Siihenhän mainontakin perustuu. Aivopesu ei ole vapaaehtoista tai järjellistäkään. Ihmistä muokataan ohjelmoitavissa olevaksi valinta-automattikuluttajaksi jota pakotetaan jatkuvasti valitsemaan A,B,C,D,.... välillä, ilman rationaalisia perusteita.
Ei vapaus ole mikään valinta!

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring Vastaus kommenttiin #37

Kuinka hyvin talousteoriat huomioivat sen mahdollisuuden, että kuluttaja näkee rationaaliseksi olla hankkimatta mitään?

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #20

Mitä tarkoitat kannattomattomalla? Kannattaa jättää vanhukset hoitamatta, että hoitokotifirma saadaan kannattavaksi. Kannattaa kiristää yksityisyrittäjäksi pakotettu ammattilainen tekemään työnsä alle normitaksojen.
Kannattaako tuhlata kaikki luonnonvarat mahdollisimman nopeasti?
Onko kannattavaa tappaa eläimet ja kasvit sukupuuttoon tuhoamalla niiden elinympäristö.
Kannattaako tuottaa jotain "lisäarvoa" tuhoamalla perusarvoja?

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #11

Jospa syy-yhteys meneekin toisin päin?

Käyttäjän MikkoAhola kuva
Mikko Ahola

Stubb on kuitenkin saanut Suomen säätilassa muutoksen parempaan suutaan, mistä hänelle on annettava kiitos.

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

Ai? Onko Stubb poistunut maasta?

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset