*

Jiri Keronen On aika uudelleenarvioida kaikki arvot

Osinkojen maksaminen on poliitikkojen vika ja osakeomistaja on sankari

  • Demarismi: Otetaan kaikilta, annetaan minulle
    Demarismi: Otetaan kaikilta, annetaan minulle

Demarien eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jouni Backman on päättänyt ryhtyä syyllistämään osakkeenomistajia, koska hän on poliitikko, eikä täten varsinaisesti osaa tehdä mitään rakentavaa, vaan ainoastaan syyllistää ihmisiä. Backmanin mukaan on kamalaa, miten Stockman antaa potkuja työntekijöille, vaikka samalla maksaa osinkoja osakkeenomistajille. Backmanin mielestä tämä on kamalaa vastuunpakoilua.

Meikää tämä ärsyttää osakkeenomistajien syyllistäminen. Oikeasti osakkeisiin sijoittaminen on pirun hyvä juttu, koska sijoittamalla osakkeisiin yritys saa lisää resursseja tehdä investointeja ja toimia tehokkaammin. Kun yritys toimii tehokkaammin, se tuottaa parempia palveluja kansalaisille, voi työllistää enemmän ja se tuottaa kansalle enemmän verotuloja. Osakkeisiin sijoittaminen on palvelus yhteiskunnalle.

Lisäksi ärsyttää se, millaisina demarit oikein osakkeenomistajat kuvittelevat. Demarien mielikuvituksessa osakkeenomistajat ovat riistoporvareita, jotka haluavat ökyillä ja ajaa suomenruotsalaisilla purjeveneillään pitkin työväen verta virtaavaa Niiliä. Demarien mielikuva on tietysti väärä, kuten demarien mielikuvat yleensäkin. Todellisuudessa osakkeita omistavat ihan tavalliset suomalaiset. Ne ihmiset, joilta Backman "perää vastuuta" ovat siis usein niitä tasan samoja ihmisiä, jotka täyttävät kaupan hyllyt, istuvat kassalla ja tekevät töitä.

Syy, minkä vuoksi firmat ennemmin maksavat osinkoja kuin pitävät työntekijöitä töissä löytyy tietysti sekin poliitikoista itsestään. Verottamalla, rasittamalla yrityksiä uusilla säännöksillä ja nostamalla työnteon kulut korkeuksiin, ovat poliitikot varmistaneet, että yrityksien on kannattavaa antaa ihmisille potkut ja olla palkkaamatta lisää työvoimaa. Koska poliitikot ovat itse tehneet investoinneista järjettömiä, yritysten kannattaa ennemmin maksaa osinkoja kuin investoida tai työllistää.

Sinä, Jouni Backman, olet yksi niistä harvoista, jotka voisivat tähän vaikuttaa ja sitä kautta olet myös yksi tämänkin asian päävastuullisista.

Mikäli poliitikot tahtovat, että firmat eivät anna potkuja ja että rahat käytetään investointeihin sekä työllistämiseen, silloin poliitikkojen pitää muuttaa lainsäädäntöä ja politiikkaa siten, että investoinnit ja työllistäminen ovat yrityksen kannalta kannattavia, eivätkä haitallisia. Tämä on hyvin helppo tehdä esimerkiksi laskemalla verotusta ja purkamalla sääntelyä. Nämä asiat eivät ole mitään rakettitiedettä, vaan aika yksinkertaisia kysymyksiä siitä, mikä toiminta on taloudellisesti järkevää ja mikä ei.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

12Suosittele

12 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (50 kommenttia)

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Osinkoja jaetaan aiemman vuoden tuloksesta, eli nyt keväällä jaetut osingot tulevat vuoden 2013 tuloksesta (hyvin usein yritysten tilikausi on yhtä kuin kalenterivuosi, vaikka näin ei tarvitsekaan olla).

Potkut taas aiheutuvat tulevaisuuden näkymien heikkenemisestä.

Tätä eroa ei tajuttu vuosi sitten, kun Metso Oyj oli jakamassa lisäosinkoja ja yt-neuvotteluja.

Halpahintainen populismi ilman ymmärrystä on vastuutonta. On kuvottavaa ajatella, että nämä backmanit sun muut saavat kansalaiset ymmärtämään asiat väärin.

Käyttäjän herrakeronen kuva
Jiri Keronen

Jep. Jos kysyntä laskee, ei yritys kasva eikä työntekijöitä tarvita. En pysty ymmärtämään, miten on mahdollista, että kansanedustaja ei tajua näin yksinkertaista asiaa, kun jopa kaltaiseni pitkätukkahippi ymmärtää sen ilman mitään ongelmia.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Henri, kertoisitko kuitenkin Jirille kuinka pieni osa osakekaupasta oikeasti tuo uutta pääomaa yrityksille ;)

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen

Tietenkin osakekauppa tuo yritykselle uutta pääomaa vain sen kerran, kun yritys laskee liikkeelle uusia osakkeita, mutta ne tuskin menisivät hyvin kaupaksi, jos niitä ei sitten halutessaan saisi myydä eteenpäin, joskus jopa -- hui kauheaa -- voitolla.

Rainer Nuorinko

Ahneudellahan ei ole mitään tekemistä minkään kanssa...

Pentti Järvi

Jouni Backmanin kirjoituksia olen vähempi onnistunut löytämään, jotain kumminkin

http://jounibackman.fi/2011/03/28/suuret-osingot-v...

btw. tyyppi on yksi minua eniten ärsyttäviä kansanedustajia

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Minua sitten taas ärsyttää se,että omistaminen nostetaan arvostettavammaksi kuin työn tekeminen. Aivan kuten osakkeen omistamisessa...työn arvostus vaihtuu osakkeen arvostukseen. No aletaan kaikki sitten omistamaan vain osakkeita ja lopetetaan arvoton työnteko.

Kiitos ja hyvää vappua!

Käyttäjän herrakeronen kuva
Jiri Keronen

Yleensä ne ihmiset, jotka omistavat osakkeita, tekevät myös työtä. Joka neljännellä taloudella on pörssiosakkeita, joka kolmannella on sijoitusrahasto-osuuksia ja joka toisella on arvopapereita. Yksi kirjoituksen pointeista on nimenomaan se, että osakkeenomistajat ovat ihan samanlaisia työläisiä ja kaduntallaajia kuin me kaikki muutkin.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

No kun et halua nyt ymmärtää tai ottaa mukaan erillaista näkökulmaa,niin kysytään.. Luuletko näiden omistavan osakkeita siksi,että firma pärjäisi paremmin ja työllistäisi enemmän? Vai siksi,että he tavoittelevat elämää ilman työtä osinkojen varassa?

Yhtä kaikki..kummatki tähtää siihen,että tavallisen työn arvostus laskee ja omistaminen nousee. Todellisuus saattaa olla rankkaa hetken päästä,koska suunta on selvä..pian "kaikki" vain omistaa ja töitä tehdään niissä maissa missä saadaan kansa pidettyä kurissa. Jos joku alkaa yököttämään niin tämä..koska tämä kaikki tapahtuu vielä jopa liberaalisuuden hengessä.

Käyttäjän herrakeronen kuva
Jiri Keronen Vastaus kommenttiin #9

Jokaisella ihmisellä on oikeus ostaa osakkeita ihan mistä tahansa syystä tai ilman mitään syytä. Ihmisillä on oikeus säästää ja jos ihmiset eläisivät ilman säästämistä, ei yhteiskunta olisi koskaan kehittynyt näin pitkälle.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #19

Hieman ampuu nyt ohi,mutta sovitaan tuon olevan mainio vastaus joka aiheeseen.. Siihenhän jos sanoo jotakin,niin on vapautta ja yhteiskunnan kehitystä vastaan..vähintään siis.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari Vastaus kommenttiin #9

Kuinkahan monella Nokian työntekijällä oli kaapissaan Nokian osakkeita? Eli he nauttivat sekä korkeata palkkaa erikoisalallaan, että nostivat hyvinä vuosina myös osinkoja kiinteällä veroprosentilla.

Huonoina vuosina osinkoja ei jaeta ja oikein huonojen näkymien vallitessa jopa työpaikat ovat katkolla. Jos osaa ajoittaa oikein, osakemyynnillä voi saada sijoituksiaan takaisin - tai sitten ei - ja neuvotellen, kuten Saksassa, nokialaiset saivat muhkeita eropaketteja, joiden turvin saattoi ainakin jonkin aikaa etsiä rauhassa uutta leipäpuuta.

Joku sijoittaja osti ehkä joskus Nokiaa 20€:lla 10.000 osaketta eli 200.000€:lla. Tänään tämä kapitalisti nuolee näppejään, kun käteen jäävää arvoa on enää runsas neljännes. Mutta aikanaan tuolla sijoituksella moni tahkosi itselleen hyvinvointia Nokian hommissa.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #20
Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #9

On aivan hyväksyttävää omistaa arvopapereita melkeinpä mistä tahansa syystä, koska niistä koituu yhteistä hyvää. Jätän tämän tarkastelun ulkopuolelle ne instrumentit, joita esim. Yhdysvalloissa käytettiin tietäen, että myydään uunotettaville täyttä turskaa (vrt. Abacus).

"Työn arvostus" on taas enimmäkseen propagandapuhetta. Miksei esimerkiksi robotit voisi tehdä kaiken ja ihmiset vain napsisivat niistä kiertoonsa sovitun rahan ja vaihtaisi hyödykkeitä?

Toisekseen on vaikeata nähdä maailmaa, jossa ihmistyöllä ei olisi enää mitään arvoa. Jos kaikki vain omistelisivat niin uskoakseni "maailma pysähtyisi" siihen paikkaan.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #27

Hetkonen..siis ketkä ihmiset napsisivat niistä kiertoonsa sovitun rahan? Ajatko kommunismia nyt sitten missä robotit ovat yhteisessä omistuksessa ja ihmiset tarvitsisivat rahaa vielä johonkin?

Työn arvostus ei suinkaan ole mitään propagandapuhetta..se tulee aivan lähiaikoina vielä eteen,kun ihmiseltä viedään oikeus elää työn puutteen vuoksi ja sitä kautta sitten taas palataan siihen,että miksi edes työtä tekemällä ei saa siitä reilua korvausta..kuten esim. hikipajoissa niissä maissa missä työläiset ovat kovan komennon alla alistettuna.

niiden ihmisten työllä ei oikeastaan ole mitään arvoa niin kauan,kun he suostuvat sitä tekemään. Hieman paradoksaalista..

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #33

No ne omistavat ihmiset - kaikkihan ryhtyvät omistajiksi, koska se on mielekästä, "helppoa" ja sitä "arvostetaan yli kaiken".

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen Vastaus kommenttiin #9

Vellu Heino: - "Vai siksi,että he tavoittelevat elämää ilman työtä osinkojen varassa?"

Entäs sitten, vaikka tavoittelisivatkin? Ihan yhtä hyvin voisi sanoa, että palkansaaja tavoittelee elämää ilman työtä eläkkeen varassa.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #61
Jouni Nordman Vastaus kommenttiin #9

Jos menemme vasemistolaiseen malliin, jossa yritys ei ei katsoa taloudelista tulevaisuuttaan ja tee päätöksiä sen mukaan. Jolloin päästään näihin vanhoihin hyviin elikautis työpaikkoihin. Sillä vasemisto ajattelijat näkevät organimis muuttumattomana, mutta liberiaali ajattelijat katsovat organismin olevan sidottuna aikaan, joka vaati organismin mukautumista muutokseen, jotta se selväää muutoksesta.

Kun katsomme mikä muodostaa yritys organismin, niin ne on yrityksen henkilöstö, joista tehostamisen nousu on aina tehnyt osasta tarpeettomia. Eli vasemmisto ajattelijat mielummin pysähtyvät ja alkavat ottaa mallia amis yhteisöistä, jotka ovat pärjänneet omalla tavalla näihin päiviin asti. Vasemmistolla vain on ongelma, sillä suurin osa ihmisistä ei halaua että heidän yksityisyydessä tehtäisnn yhteispäätösten alaista vielä enemmän kuin nytten on.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Jospa joskus katselisit, että mitenkä "helppoa" se on vain omistella?

Otan tähän nyt esimerkiksi melko hyvän osingonmaksajan, Fortumin, esille.

Yhtiö jakoi osinkoa vuoden 2013 tuloksestaan 1,10 euroa osaketta kohden.

FT:n tietokannasta käy selville, että viimeisen 52 viikon aikana osakkeen on saanut halvimmillaan 13,80 euron hintaan. 52 viikon vertailu käy melko hyvin, koska tuona aikana ostettu osake on todennäköisesti ollut myös oikeutettu hiljattain irronneeseen osinkoon.

Saadaksesi esim. 25 000 euron osinkopotin olet joutunut ostamaan 22727 osaketta, ja halvimmillaan siihen on tarvittu rahaa n. 313 600 euroa.

Tuosta osingosta menee toki veroa, mutta niin menee myös palkkatulosta. 25 000 euron vuosipotti vastaa siten n. 2000 euron kuukausituloa.

Että "siitä sitten vain omistelemaan". En minä ainakaan aio estellä. Todennäköisesti voit lopettaa sitten myös työt ja työpaikkasi vapautuu siten jollekulle toiselle. Suomi voittaa siinäkin tapauksessa.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Paljonko omistuksesi tuotti viime vuoden aikana? Kerrot vain rehellisesti tuon niin katsotaan kuinka vaikeaa se sitten on.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #10

Bruttotuotto oli siinä n. 600 euron hujakoilla. Voin tarvittaessa / pyydettäessä tarkistaakin asian, mutta se vaatii vaivaa, joten toivon tuon arvion riittävän.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #23

Noniin..eli siis kun asiaa räknäilee niin tuollahan moni eläisi lähes vuoden. Sait sen vain omistamalla ja toinen kovaa työtä tekemällä pääsee vain pari euroa kovempaan vuosiansioon. Se on vähän miten ajattelee..

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #25

Minulle tuo riittää niukalti ehkä kuukaudeksi (tuo oli siis bruttoa), ja loput 11 kuukautta piti tehdä jotain muuta hengen pitimiksi. Tottahan toki voisin muuttaa johonkin toiseen maahan, jolla pärjäisi paremmin, mutta "epäitsekkääästi" (?) pysyttäydyn kuitenkin täällä missä elinkustannukset ovat korkeammat.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Lisätäkseni vielä..kysehän ei ollut alunperinkään siitä onko se helppoa vai ei.. vaan arvostamisesta.

Pentti Järvi

Tässä ihan veltostuu kun muut laskevat puolestani :) #8.

Käyttäjän AkiTernt kuva
Aki Terentjeff

Vellu, omistus pienissä ja keskisuurissa yrityksissä joita Suomessa on eniten ja jotka tuottavat työtä eniten, on arvostus OLTAVA suurempi riskin ottajiin eli osakkeiden omistajiin, koska muuten ei synny sitäkään työpaikkaa duunarille jos kukaan ei uskalla eikä halua ottaa RISKIÄ ja yrittää.
Duunarit ovat toki tärkeitä, mutta eivät koskaan mene omistajan edelle pienissä ja keskisuurissa yrityksissä.
Perusta yritys, niin ajattelusi muuttuu aika nopeesti. terveisin "osinkosinko"

Käyttäjän HelenaEronen kuva
Helena Eronen

Minusta hauskaa on se, että eipä kritiikkiä tule esim. Finnairia kohtaan, vaikka SE jakelee osinkoja, mutta leikkaa duunareittensa palkkoja. Vähän sama kuin se, että Olli Rehn tienaa melkein 300 000 euroa vuodessa yhteiskunnan varoista ja maksaa veronsa vi*tu Belgiaan, eikä kukaan sano mitään, mutta Wahlroos maksaa veronsa Ruotsiin, niin riistäjäkapitalisti.

Juhani Penttinen

Hupaisaa asiassa on se että osinkojen jaon jälkeen itse osakkeen arvo laskee tuon jaetun osingon verran ja käytännössä hieman enemmän koska verottaja vie osuutensa. Osakkeen omistajan varallisuus siis pikemmminkin laskee kuin nousee. Varsinainen hyötyjä on Suomen valtio joka saa rahaa verotuksen kautta.

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson

JK: "Kannatan vallankumousta ja vastustan nykymeininkiä."

Kirjoituksestasi päätellen kaavailet jonkinlaista oikeistolaista vallankumousta.

Haluat kumota nykyisen vallan ja palauttaa sen lähes sellaisenaan, taloususkontoineen päivineen?

Käyttäjän herrakeronen kuva
Jiri Keronen

Päättelet tietysti väärin, kuten käytännössä aina jokainen, joka käyttää termejä kuten "taloususkonto". Kannatan suoran demokratian vallankumousta. Oikeisto ja vasemmisto ovat samaa paskaa.

Käyttäjän jarilindstrom kuva
Jari Lindström

Henri, koska arvostan osaamistasi, kysyn kantaasi yhteisöverotuksesta.

Oliko hallituksen valitsema linja laskea veroa 4,5 % oikea vai olisiko vaikka 2% ollut riittävä taso?
Ja minkä vaikutuksen uskot yhteisövern alennuksella olleen esim. Metsä Groupin investointipäätökseen?

Suomen suurin yhteisöveron maksaja Nordea tekee kovaa tulosta ja potkii ihmisiä pihalle. Mielestäni tämä on ristiriitaista hallituksen tavoitteiden kanssa.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Yhteisöveron lasku varmastikin vaikuttaa, mutta sitä on eksakstisti hyvin vaikea sanoa, ylittyykö joku yksittäinen investointipäätös sillä - eli olisiko investointi jäänyt tekemättä jollain toisella veroprosentilla.

Kokonaisuuteen vaikuttavat myös tuotannontekijöiden ("duunarit") osaaminen, em. duunareiden kustannustaso, valmistuvien tuotteiden kysyntä, investointirahan "kalleus" (yleinen korkotaso) ja tulevaisuuden näkymät.

Jos muut asiat ovat kunnossa ja toiminnan käynnistäminen / laajentaminen nähdään mielekkäänä niin vero-osuus ei vaikuta. Mutta jos se on kiikun-kaakun niin silloin se voi olla ns. laukaiseva tekijä.

Nordeakin varautuu lisäsääntelyyn, pankkiunionin kriisikassan kerryttämiseen ja sen sellaiseen. Pankkialalla on muutoinkin käynyt työntekijämäärissä iso luuta:

http://www.talouselama.fi/uutiset/suuret+globaalit...

Tärkeintä olisi saada talous kääntymään riittävään kasvuun, koska se helpottaa ihan jokaista - duunarista ökyporhoon. Valitettavasti en oikein näe Euroopassa ylipäätään kovin ruusuisia näkymiä, ja kirjoitin aivan äsken hieman näkemyksiäni siitä, mikä voisi olla kivuttomin reitti: inflaatio-odotusten vauhdittaminen.

Ongelma on kuitenkin se, että jos odotukset vauhdittuvat liiaksi talouskasvuun nähden niin korkotaso lähtee rajumpaan nousuun ja jo olevia jättivelkoja on vaikeampi "rullata" jatkossa.

Käyttäjän jarilindstrom kuva
Jari Lindström

Kiitos vastauksesta. Noin itsekin olen asiaa pohtinut. Yhteisöveron laskulla oli oma roolinsa, jota ei pidä kuitenkaan liioitella.

Aktiiviseen kasvuun ja rakenteellisiin uudistuksiin on panostettava samaan aikaan toisiaan tukevasti. Nyt rakenteelliset uudistukset seisovat ja kun talous kyntää, ei työttömyyskään parane. Sopeutustoimien vaikuttavuutta on yliarvioitu ja ennen kaikkea- on nojattu liian positiiviisiin arvioihin.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #40

Olet mielestäni aivan oikeassa. Ongelmamme on se, että rakenteelliset uudistukset ovat tulleet "väärään aikaan" esityslistalle. Suomen bkt luvut kahdelta edelliseltä vuodelta: -1 ja -1,4 prosenttia.

Ongelmamme on, että yksityiseltä sektorilta lähti matto jalkojen alta, eikä sen tuomat veroeurot enää riittäneetkään aiemmin tehdyn "jakopolitiikan" julkisen puolen rönsyihin.

Nyt saamani vaikutelma on, että paniikkiliikkeissä leikataan kuluja, vaikka pitäisi huolehtia enempikin siitä, että imu yksityisellä puolella kasvaisi. Pelkkä leikkely tilanteessa, jossa meillä on jo "työvoimareserviä" ei tule helpottamaan työllisyyslukuja. Se vain pahentaa tilannetta.

Pelkän talouspoliittisen rukkauksen varaan on vaikea laskea. Tarvitsemme parempaa rahapolitiikkaa avuksi, ja tästä samasta syystä moni muukin euromaa on ruvennut kovistelemaan EKP:tä, että nyt pitää linjan vaihtua. Viimeksi tällainen viesti tuli Ranskasta (Manuel Valls, pääministeri).

Käyttäjän Ukkram09 kuva
Markku Laitinen

https://www.youtube.com/watch?v=WmcH78HTjjc

Tässä kuvottava esimerkki siitä mihin demarit käyttävät verorahoja. Puvut päällä, meikit ja kampaukset viimeisen päälle ja kehtaavat laulaa työnorjista! Ja ketäpä onkaan miespääosassa?

Käyttäjän iitimo kuva
Timo Isosaari

Italiassa on ollut 80-luvulta lähtien voimassa laki, jonka perusteella sinulle ladotaan 3 vuoden työttömyyskorvaukset laakista käteen, kunhan perustat 8 muun työttömän kanssa työosuuskunnan ja ryhdyt ansioon. He voivat sitten itse päättää, mitä tekevät sijoitukselleen saamillaan tuotoilla. Tällä on varmasti ollut suuri osuus siinä, että Italian talous ei välimerellisestä korruptiosta ja veromoraalista huolimatta ole pudonnut naapuriensa tasolle.

Vielä helpompaa olisi tietysti, jos lähtökohtaisesti sekä pääoman että työn haltijat sijoittaisivat kumpaakin firmaan yhteisesti sovitussa suhteessa ja jakaisivat myös tulokset samalla periaatteella. Näin toimitaan jo joissakin tapauksissa, mutta edelleen se on harvinaista.

Ehkä Suomessakin tämän pudotuksen jälkeen opitaan yhdistämään yrittäjien, työläisten ja sijoittajien edut, työ ja tulokset vähän järkevämmin.

Backmanissa yhdistyvät ymmärrys ja itseluottamus jokseenkin haitallisessa suhteessa.

Käyttäjän uskap kuva
Pasi Kortesuo

Osakkeen omistaminen on ihan hyvä juttu, kunhan sillä on jotain positiivista vaikutusta kokonaisuuteen.

On kovin mustavalkoista keskustelu osakesijoittamisesta ja syyllistämisestä.

On harhaa se, että jälkimarkkinoilla käytävä osakekauppa antaisi jotain pääomaa yritykselle. Yritys voi kerätä toimintaansa, esim. investointiin pääomia osakemarkkinoilta osakeannilla. Jälkimarkkinoilla käytävällä kaupalla ei ole suoraa yhteyttä yrityksen saamiin tuloihin.

Tavis osakesäästäjä on yhteiskunnallisesti hyvä asia. Keinottelu on se mikä nykyään on in ja arvostettua, vaikkei sitä suoraan sanota ja valtiovalan erityis-suojeluksessa. Se porukka joka tekee pelaamista "robottiohjelmilla" ja manupulaatiolla, sillä ei ole mitään tekemistä omistamisen kanssa eli sillä mitä ymmärsin tässäkin kirjoituksessa ajettavan takaa. Terminologia on myös muuttunut omistamisesta hallinnan suuntaan. Share-owner to share-holder.

Keinottelua arvostetaan, omistamista ei. Tämä on ongelma ja suuri sellainen.

Käyttäjän herrakeronen kuva
Jiri Keronen

"On harhaa se, että jälkimarkkinoilla käytävä osakekauppa antaisi jotain pääomaa yritykselle. Yritys voi kerätä toimintaansa, esim. investointiin pääomia osakemarkkinoilta osakeannilla. Jälkimarkkinoilla käytävällä kaupalla ei ole suoraa yhteyttä yrityksen saamiin tuloihin."

Jälkimarkkinoilla käytävä osakekauppa ja mahdollisuus myydä osakkeita edelleen on osakesijoittamisen välttämätön edellytys. Ilman mahdollisuutta myydä osakkeita ihmisillä ei olisi insentiiviä ostaakaan osakkeita, eikä osakekauppaa tapahtuisi.

Jälkimarkkinoilla käytävä kauppa myös lisää osakkeiden kysyntää ja siten nostaa niiden hintaa, mikä lisää yrityksen käytössä olevien resurssien määrää ja antaa yritykselle mahdollisuuden myydä tulevaisuudessa osakkeita entistä korkeammalla hinnalla saaden siten entistä enemmän resursseja käyttöönsä.

Käyttäjän uskap kuva
Pasi Kortesuo

En ottanut kantaa osakesijoittamisen edellytyksiin, vaan mielestäni epämääräiseen oletukseen että,

"....koska sijoittamalla osakkeisiin yritys saa lisää resursseja tehdä investointeja ja toimia tehokkaammin."

Jälkimarkkinoilla käytävällä kaupalla EI ole suoraa yhteyttä mahdollisuuteen saada uutta pääomaa osakeannilla.

Nykyisellään jälkimarkkinat antavat erittäin suuren mahdollisuuden keinotteluun. Mielestäni tämä johtuu ensisijaisesti siitä, että "taloususkonnossa" keskitytään liikaa osakekurssiin eikä viivan alle jäädyn tuloksen suuruuteen.

Samoin johdon palkitsemisjärjestelmät ruokkivat osakekurssien manipulointia. On kaiken järjen vastaista jos voittoa tekevä yksikkö lopetetaan ja osakekurssi nousee. Ei jälkimarkkinoilla ole eikä voi olla tietoa siitä, että mahdollisesti nyt lopetettu voittoa tekevä yksikkö uhrataan jonkun valtavan tulevan investoinnin takia. Jos kurssinousu johtuu tästä tiedosta joku on käyttänyt sisäpiiritietoa väärin.

Olet oikeassa, että jälkimarkkinoilla on välillinen vaikutus siihen, millä todennäköisellä hinnalla uusiin investointeihin osakemarkkinoilla saataisiin rahoitusta osakeannilla. Itse tartuin tuohon suoraan yhteyteen jonka annoit ymmärtää, tai ainakin itse sen niin tulkitsin.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Vilkas jälkimarkkinakauppa (oli itse kohde sitten mikä tahansa) ei suoranaisesti nosta hintatasoa, vaan tarkentaa sitä. Se antaa siten myös suojaa sille, että kauppaa käydään "käyvällä arvolla", eikä höynäytyksen mahdollisuutta juurikaan tule (olisi esim. vain yksi myyjä "kiskurihintaan"). Sanotaan, että kohde on likvidi, jos sen kauppa on vilkasta.

Käyttäjän uskap kuva
Pasi Kortesuo Vastaus kommenttiin #49

Käytäntö taitaa olla teoriaa ihmeelisempää. Jos tuo oikeasti pitäisi paikkaansa, meillä ei esiintyisi osake- tai asunto- tai muitakaan kuplia.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #52

No ei nyt noinkaan. Se, jos kupla syntyy ja puhkeaa johtaa vain sen "käyvän arvon" uudelleenarviointiin.

Käytin ylempänä esimerkkiä Fortum Oyj:tä. Jos katsot, että firma on täydessä kuplahinnoissa niin jätä ostamatta.

Koska kauppaa käydään vilkkaasti niin markkinoiden mielestä nykyinen hintataso on käypä hinta. Mitä se nyt tällä haavaa mahtaa ollakaan, hihasta arvioisin, että n. 16 euroa kappale.

Vilkkaalla kaupalla tarkoitin sitä, että tänään hinta ei ole euroa, ja huomenna 20 euroa, ja sitten ylihuomenna 5.

Käyttäjän uskap kuva
Pasi Kortesuo Vastaus kommenttiin #54

Kupla ei edelleenkään synny heilahteluista 1-5-20-5-10-2 jne. se syntyy pelaamisesta ja epärealistisesta odotuksesta yhtiön kokonaisarvon ja tulevaisuusarvon välisestä suhteesta.

Mielestäni ainoa oikea mittari yhtiön arvosta ja sitä kautta osakkeen arvosta on sen tuloksentekokyky ja sen omistamien todellisten tuotantokapasiteettien arvo.

Jos markkinat toimisivat ideaalisesti, ei pitkäaikaisia ja syviä häiriöitä syntyisi.

Esimerkiksi käyvät valtion velkakirjat Kreikassa jne. Sielläkin korkotaso, jonka pitäisi olla teoriassa markkinoiden ja jälkimarkkinoiden lainalaisuuksien alla, ja tuottavan "käypää" informatiota tilanteesta ei toiminut.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #57

Tarkoitin, että epälikvideillä kohteilla - esimerkiksi jonkun firman osakkeet, joilla ei liiemmin käydä kauppaa - ei muodostu sen hetken käypä hinta sellaisella varmuudella kuin kohteella, jossa kauppaa käydään vilkkaasti.

Sillä ei olekaan tekemistä kuplien kanssa. Kuplanpuhkeamiset johtuvatkin siitä, että kautta linjan tehdään uudelleenarviointi. Toisin sanoen, jos minä ja 9 muuta ovat ostaneet kuplahinnalla osakkeen (esim. 20 eurolla kappale) ja uudelleenarvioinnin jälkeen todetaan sen käyväksi hinnaksi 5 euroa.

Minä olen sitkeästi tarjoamassa osakkeitani kaupaksi 20 euron kappalehintaan, mutta muut siinä vitosen nurkilla. En usko, että osakkeitani kukaan suostuu ostamaan.

Tilanne voi muuttua oleellisesti, jos minä olisinkin edelleen ainoa, joka on myymässä. Ostajakandidaatti, joka ei ole tietoinen käyvästä hintatasosta voi retkahtaa minun kuplahintaiseen tarjoukseen, koska verrokkeja ei näy.

Vilkas kaupankäynti siis toimii hyvänä kuluttajansuojana. En ymmärrä, miksi sitä pidettäisiin pahana asiana?

Käyttäjän juhanikahelin kuva
Juhani Kahelin

Jos yritys ottaa lainaa pankista, se joutuu maksamaan pankille korkoa, liekö tällä hetkellä 3 tai 4 % vuodessa. Koron lisäksi pankki vaatii tiukat vakuudet eli turvaa saatavansa.

Jos yritys laskee liikkeelle yrityslainan, siitä maksetaan merkitsijöille korkoa. Lainaesitteissä vilahtaa listakorkona usein jokin 7 %.

Eikö osakepääoma (osakesijoitus) ole lainaan vertautuvaa? Jos yritys lainaa yksityiseltä ihmiseltä (sijoittajalta), niin eikö olisi ristiriitaista, epäloogista jos tuolle "lainalle" ei maksettaisi mitään korkoa (=osinkoa). Osingon tulisi olla jopa korkeampi kuin lainakorko, koska osakesijoitukseen ei liity takuuta.

Jos osinko kielletään tai tuomitaan, niin silloin pitäisi kai kieltää korko ylipäänsä.

Voinee ehkä sanoa että korko ja osinko on yritykselle pakonomainen kustannus, johon ei välttämättä vaikuta se mitä yrityksessä muutoin tapahtuu (vaikkapa henkilöstön supistuksia).

Demareiden Johannes Koskisella on Kauppalehden mukaan 70 000 euron osakesalkku. Koskinen ehdottaa helpotusta pienten osinkotulojen verotukseen. Koskisella on pragmaattinen järkevä suhtautuminen. Backman ja moni muu demari on jämähtänyt ideologiseen vihaan.

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu

Eikös tuo pienten osinkotulojen verotuksen helpottaminen ollut yksi osa kokonaisuutta, minkä Sipilä esitteli silloin vuosi sitten, kun hallitus sekoili osinkoverotuksen kanssa. Hallituksen olisi kyllä kannattanut ottaa se Sipilän paketti silloin kokonaisuudessaan eikä vain vähän korjata omaa esitystään Sipilän suuntaan.

Käyttäjän ilarikiema kuva
Ilari Kiema

Menestyvät ja kansainvälisillä markkinoilla oikeasti kilpailevat yritykset eivät maksa näitä suomalaisten vaatimia osinkoja ja tuottoprosentteja. Suomalaiset vaativat, että Suomessa yritysten pitäisi maksaa korkeampia osinkoja kuin kilpailijamaissa. Tällöin tuotanto Suomessa ei ole kannattavaa.

Euroopan suurin teollisuusyritys on Volkswagen AG. Viimeisen julkistetun tiedon mukaan firman voitonjakosuhde oli 7,5 % eli tämän verran liikevoitosta jaettiin osakkeenomistajille.

“The proposed dividend amount reflects our financial management objectives – in particular, ensuring a solid financial foundation as part of the implementation of our Strategy 2018. []
The distribution ratio is based on the Group’s profit after tax, attributable to the shareholders of Volkswagen AG and is 7.5% for the reporting period (2011: 9.1%).”
http://www.volkswagenag.com/content/vwcorp/content...

Saksalaisen tutkimuslaitoksen tuoreen selvityksen mukaan Volkswagen AG ansaitsi myytyä VW:tä kohden keskimäärin 660 euroa – tässä ei ole mukana Audit, Porschet ja Bentleyt vaan pelkästään nimenomainen VW. Rahaahan se on tuokin, 660 miljoonaa euroa miljoonaa myytyä Volkkaria kohden. Silti tämä on autoa kohden surkean vähän ja vähemmän kuin kilpailijoilla Toyotalla tai Hyundai Motorilla.

Nuokaan firmat eivät maksa suomalaisia osinkoja, vaikka tienaavat autoa kohden enemmän kuin Volkswagen. Bloombergilta löytyy sellainen tieto, että Hyundai Motorin osakkeen tuottoprosentti olisi 0,85.

Hyundai Motor Co
Dividend Indicated Gross Yield 0,85%
http://www.bloomberg.com/quote/005380:KS

Käyttäjän mikkokokko kuva
Mikko Kokko

Hei, me kaikki ollaan osakkeenomistajia. Ay-liikkeet sijoittavat pörssiin, työeläkefirmat sijoittavat pörssiin, vapaaehtoiset eläkesäästäjät sijoitavat pörssiin, kunnat sijoittavat pörssiin ja valtio sijoittaa pörssiin.

Me ollaan kasvottomia kapitalisteja ihan kaikki, kun peiliin katsotaan.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset