*

Jiri Keronen On aika uudelleenarvioida kaikki arvot

Ihmisoikeudet ovat demokratian välttämätön edellytys ja oikeutus

Venäläinen punk-bändi Pussy Riot tuomittiin kahdeksi vuodeksi vankeuteen yhtyeen pidettyä presidentti/tsaari Vladimir Putinia pilkkaavan esityksen moskovalaisessa kirkossa. Tuomio oli luonnollisesti ihmisoikeudellisten periaatteiden vastainen ja hyvin kyseenalainen länsimaisessa demokratiassa, ja oikeudenkäynti olikin herättänyt valtavasti huomiota jo ennen kuin tuomiota oli julistettu. Kansainväliset ja suomalaiset tahot ovat kovaan ääneen kritisoimassa tuomiota - ja tietysti syystä. Tässä kritiikissä kuitenkin unohdetaan helposti se, että Suomi itse on kaikkea muuta kuin ihmisoikeuksien mallivaltio. Siinä missä venäjällä tuomitaan kahdeksi vuodeksi kirkossa riehumisesta ja vallanpitäjien pilkkaamisesta, Suomessa Internet-häirikkö Seppo Lehto tuomittiin kahdeksi vuodeksi ja neljäksi kuukaudeksi hänen kirjoiteltuaan virkamiehiä ja poliitikkoja loukkaavia blogeja Internetiin. Venäjällä saa siis pienemmän tuomion siitä, että fyysisesti riehuu kirkossa haukkumassa vallanpitäjiä kuin mitä Suomessa saa, kun riehuu virtuaalisesti Internetissä haukkumassa vallanpitäjiä. Ihmisoikeudet eivät todellakaan toteudu Suomessakaan, mikä on valitettavan helppoa unohtaa näennäislintukodossamme.

Suomessa tapahtuu ihmisoikeusloukkauksia ja viranomaisten ihmisoikeuksista piittaamatonta toimintaa jatkuvasti. Siis ihan koko ajan. Ilman asunnonhaltijan lupaa asuntoon tunkeutuneet poliisit yrittävät venkoilla asunnonhaltijaa oikeudelliseen edesvastuuseen siitä huolimatta, että asunnonhaltijaa suojaa kotirauha, mutta yksityisyydensuoja ei suojaa poliiseja heidän toimittaessaan virkatehtäviään. Parikymmentä vuotta poliisina toiminut henkilö puolestaan paljasti Helsingin Sanomien Nyt-liitteelle, että poliiseilla on tapana muun muassa pahoinpidellä kiinniotettuja maijan takaosiossa tai suihkuttaa heidän päälleen pippurisumutetta seinän takaa. Alaikäistä poikaa oli täräytetty taser-etälamauttimella, vaikka hänet oli jo tehty vaarattomaksi. Tuomioistuimet edellyttävät Internet-operaattoreita sensuroimaan The Pirate Bayn, vaikka Suomen perustuslaki kieltää ehdottomasti ennakkosensuurin. Nämä eivät ole yksittäistapauksia, vaan Suomen julkisen vallan ihmisoikeuksista piittaamaton toiminta on todettu kansainvälisellä tasolla asti.

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on Euroopan neuvoston alainen tuomioistuin, joka valvoo Euroopan ihmisoikeussopimuksen noudattamista. Nimestään huolimatta tämä Euroopan neuvosto tai Euroopan ihmisoikeustuomioistuin ei liity Euroopan unioniin, vaikka monet sekoitavatkin ne toisiinsa. Euroopan ihmisoikeussopimusta ja siihen liittyvää ihmisoikeustuomioistuinjärjestelmää pidetään yleensä yhtenä maailman parhaista ja tehokkaimmista ihmisoikeuksia valvovista elimistä. Tämä ihmisoikeustuomioistuin on tuominnut Suomen ihmisoikeusrikkomuksista useammin kuin kaikki muut Pohjoismaat yhteensä. Väkilukuun suhteutettuna Suomi saa enemmän ihmisoikeusloukkauksia kuin naapurimaamme Neuvostoliitto.

Ihmisoikeudet ovat demokratialle välttämättömiä ja ne kulkevat kansanvallan kanssa välittömästi käsi kädessä. Jos ihmisiltä kielletään esimerkiksi sananvapaus, ihmiset eivät voi muodostaa tai ilmaista mielipiteitään vapaasti, mikä on demokraattisen keskustelun kulmakivi. Jos ihmiseltä kielletään oikeus opetukseen, hänen mahdollisuutensa hankkia demokraattisen mielipiteenmuodostuksen kannalta välttämätöntä tietoa on olennaisesti rajoittunut. Ehdottomalla ennakkosensuurin kiellolla taas pyritään poistamaan demokratialle välttämättömän tiedonvälityksen esteitä ja niin edelleen. Käytännössä kaikki perus- ja ihmisoikeudet liittyvät suoraan tai välillisesti demokratiaan ja siihen, milloin vapaa mielipiteenmuodostus on aidosti mahdollista.

Koska ihmis- ja perusoikeudet ovat demokratialle välttämättömiä, päätökset ja lait ovat demokratiassa hyväksyttäviä ja legitiimejä ainoastaan, mikäli ihmisoikeudet aidosti toteutuvat. Mikäli julkinen valta ei kunnioita ihmisoikeuksia, sillä ei ole moraalista oikeutta edellyttää kansalaisia noudattamaan sen asettamia lakeja tai sääntöjä. Julkinen valta, joka ei noudata ihmisoikeuksia, ei ole oikeutettua julkista valtaa, eikä tällaisen julkisen vallan asettamien sääntöjen rikkominen tai nodattamatta jättäminen ole eettisesti mitenkään väärin. Jotta julkinen valta säilyttää oikeutuksensa olla olemssa, se ei voi yksipuolisesti vaatia kansalaisia tottelemaan sitä, vaan myös  sen on noudatettava lakia. Koko julkisen vallan oikeutuksen ja kansalaisten yleisen lainkuuliaisuuden ja julkisen vallan kunnioituksen kannalta on välttämätöntä, että julkinen valta noudattaa ihmisoikeuksia. Jos julkinen valta ei kunnioita kansalaisten oikeuksia, vallankumouksesta tulee kansalaisvelvollisuus.

Suomen perustuslain mukaan Suomi osallistuu kansainväliseen yhteistyöhön ihmisoikeuksien toteutumiseksi. Suomella on perustuslaillinen velvollisuus pyrkiä parantamaan ihmisoikeustilannetta koko maailmassa. Suomi voi onnistua tässä perustuslaillisessa tavoitteessaan ainoastaan, mikäli se itse toteuttaa ihmisoikeuksia omien rajojensa sisäpuolella. Niin pitkään kuin Suomi on toistuvasti ihmisoikeustuomioistuimessa saamassa langettavia tuomioita, Suomi ei voi esittää olevansa perus- ja ihmisoikeuksia kunnioittava valtio. Jos valtio ei noudata ihmisoikeussopimuksia, ei sen kritiikki ihmisoikeusloukkauksia kohtaan ole varteenotettavaa. Se on sama kuin jos luokan pientä rillipäätä välitunneilla hakkaava kovis olisi iltapäivälehdessä avautumassa, miten koulukiusaamiselle on saatava välittömästi stoppi.

Jotta Suomi voi ajaa ihmisoikeuksia rajojensa ulkopuolella, sen on ensin varmistettava, että ihmisoikeusloukkauksia ei tapahdu jatkuvasti sen rajojen sisäpuolella. Martin Luther King jr:n sanoin epäoikeudenmukaisuus missä tahansa on uhka oikeudenmukaisuudelle kaikkialla. Venäläisten ihmisoikeusloukkausten kritisointi ei ole mitenkään jaloa, mikäli samaan aikaan ei pyritä systemaattisesti tekemään töitä sen eteen, että ihmisoikeusloukkauksia ei tapahdu Suomessa. Sen lisäksi, että meidän tulee taistella ihmisoikeuksien kansainvälisen toteutumisen vuoksi, meidän on ennen kaikkea taisteltava sen puolesta, että ihmisoikeudet toteutuvat paikallisesti.

Ihmisoikeudet ovat Suomessa retuperällä. Ihmisoikeuksien laittaminen kuntoon on ensisijaisen tärkeää, koska koko demokraattisen järjestelmän oikeutus perustuu suoraan ihmisoikeuksiin. Julkinen valta, joka ei kunnioita ihmisoikeuksia, kirjaimellisesti kerjää vallankumousta ja myös ansaitsee sen. Yksi äärimmäisen tärkeä askel perus- ja ihmisoikeuksien kunnioittamisen varmistamisessa on perustaa Suomeen perustuslakituomioistuin, jollainen löytyy normaaleista länsimaisista demokratioista, mutta jostain lähinnä profeettojen ja Juhan af Grannin ymmärtämästä syystä ei Suomesta. Ihmisoikeuksien kunnioittaminen on yksiselitteisesti välttämätöntä, jotta julkinen valta voi hankkia takaisin oikeutuksensa ja luotettavuutensa tai jotta Suomi voi edes teoriassa tehdä mitään aitoa työtä ihmisoikeuksien kansainvälisen toteutumisen vuoksi.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

Käyttäjän MattiJalagin kuva
Matti Jalagin

Kaikkea en allekirjoita vaikka totta turiset.

Suomen ei kannattaisi häntäänsä juurikaan nostella, sillä löyhkä on paha ja pahemmalle haisee.

Kannattaisi kaikkien muistaa, että tietääkseni Venäjälläkin on olemassa valitustie ja viime kädessä sama instanssi punnitsee senkin ratkaisut kuin Suomen eli EIT.

Jos Suomi saa sieltä pyyhkeitä säännöllisesti niin luulisi hallinnollisen järjestelmämme esikuvankin saavan aikanaan Pillumellakan tapauksessa.

No ainakin luulisi.

Käyttäjän riku03 kuva
Risto Laine

Tuomio tuli siitä, että riehuivat Kirkossa. Se katsottiin jumalan pilkaksi.

Käyttäjän sarilait kuva
Sari Laitinen

Odottelen jo innolla, minkä ratkaisun hovioikeus teki Rastimo vs. Paalijärvi-tapauksessa.

Käyttäjän Balderis kuva
Keijo Räävi

Muutos 2011 saa Suomessa toimia aivan vapaasti. Toista se olisi Venäjällä.

Jussi Nättinen

Hyvä kirjoitus. Suomi on kyllä erittäin kaksinaamainen maa.

Vesa Hack

Venäjällä pannaan poliittiset haastajat linnaan, Suomessa ei sentään.

Käyttäjän jooel kuva
Jooel Jaakkola

Niin miten se oli tuon Seppo Lehdon kohdalla? Eivätkö molemmat haastaneet poliittisesti ja epäkunnioittaen?

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Olisi hyvä,jos olisi määritelmä ihmisoikeuksille ja mille pohjalle ne muodostuvat?

Kuitenkin kun luin niitä niin meillä on jopa puolueita jotka haluavat tehdä toisin kuin nämä oikeudet määrittelevät. Mistä tälläinen johtuu "sivistyneessä" maassa?

Käyttäjän akisuihkonen kuva
Aki Suihkonen

Ihmisoikeudet on epäkäsite; se on orwellilaista uudissanastoa, jolla pyritään ja on melko onnistuneesti kyetty mitätöimään yksilön oikeuksien eli oikeuksien käsite.

Eräs ihmisoikeuksien auktoriteetti on YK:N ihmisoikeusjulistus, jossa oikeuksien kannalta ristiriitaisia väittämiä syntyy nk. sosiaalistaloudellisista oikeuksista sekä 'valtiosta' oikeuksien lähteenä.

Ihmisoikeudet voitaneen tiivistää (yhä laajenevaan) listaan asioita, joita yhteiskunnan on järjestettävä ihmisille: asunto, terveys, ruoka, vaatteet, turvallisuus, mielekäs työ, huvituksia, mielenrauha ja osallisuus yhteiskunnasta. Näiden pohja on ihmisten toiveet.

Oikeudet taas tarkoittavat ruumiillista koskemattomuutta ja omistusoikeutta, sekä muutamaa juridista periaatetta jotka koskevat yksilön ja rikosoikeuden suhdetta. Näiden pohja on todellisuuden antamat vaatimukset ihmisen elämälle (rationaalisena eli ajattelevan ihmisenä).

Käyttäjän herrakeronen kuva
Jiri Keronen

Olet väärässä. Ihmisoikeudet eivät ole mitään abstraktia ja tarkoituksetonta uudissanastoa, vaan selkeää lainsäädäntöä, joka perustuu valtioiden välisiin sopimuksiin ja niitä tulkitsevien tuomioistuinten oikeuskäytäntöön.

YK:n ihmisoikeusjulistus ei ole ihmisoikeuksien auktoriteeti. Sillä ei ole sitovaa asemaa. Euroopan ihmisoikeussopimuksella ja -tuomioistuimella on.

Luonnollisesti kaikki ihmisoikeudet ovat hatusta heitettyjä. Ei ole esimerkiksi mitään loogista tai luonnontieteellistä syytä, miksi ihmisellä pitäisi olla omistusoikeus. Se ei kuitenkaan tee niistä vähemmän arvokkaita. Kyse on kansainvälisesti tunnustetuista hyvän elämän edellytyksistä, jotka tietysti kehittyvät, koska yhteiskunnat ja maailma kehittyvät.

Käyttäjän herrakeronen kuva
Jiri Keronen

Ihmisoikeuksille on tarkat määritelmät kansaivälisissä ihmisoikeussopimuksissa. Niiden pohjana ovat nuo sopimukset.